Kaksi eri asiaa helatorstaiksi.
Veijo Murtomäen kanssa olen kunnioittavasti eri mieltä
Gardinerin Bach-kirjasta, jonka hän arvosteli Hesariin. Pahoittelen arvostelua ja
vähän ihmettelenkin.
Epäkunnioittavasti lisään, että tunnen miehen ja tiedän että
hän, siis Murtomäki, on tuulella käypä. Arvostelusta huokuu epämääräinen
ärtymys, jonka aihetta en tiedä. Tuskin se Gardiner on.
Joudun tässä nyt kolmannen kerran korostamaan, että Gardiner
avaa etenkin Bachin passiot ja kantaatit niitä harrastavalle yleisölle
kertomalla innostavasti, miten hän on lukenut ja mitä sellaista hän on teoksista
löytänyt, mikä ei avaudu aivan äkkiä. Kun hyvin monet pitävät Gardineria nyt
kaikkein etevimpänä Bachin tulkitsijana ja muusikkojen kouluttajana, nämä
tiedot ovat poikkeuksellisen kiinnostavia.
Murtsin oma ala, musiikinteoria ja historia, on sitten asia
erikseen. Olisi ehkä parempi että hän kirjoittaisi siitä itse ja jättäisi
ainakin nämä kirja-arvostelut väliin. Suomennos muuten on erinomainen. Tiedän
koska luin sen käsikirjoituksena läpi.
Kolmas kehun ansaitseva taho olisi levyliike Fuga, jonka
ansiosta tällainen kirja saadaan suomeksi. Näitä tulee korkeintaan kerran
kymmenessä vuodessa. Musiikkia koskevan, myös teknisiä kysymyksiä käsittelevän
kirjallisuuden lukeminen englanniksi ei taida onnistua suomalaiselta
musiikkiyleisöltä, varsinkaan kun tämä saksan kielialuetta koskeva kirja on
kirjoitettu englanniksi niin että sellaiset termit kuin ”kanttori”, ”rehtori”
ja ”raati” ovat ongelmallisia.
Ja kiitos kysymästä, olen lukenut musikologi C. Wolffin Bach
–kirjan ja pidän ajatustakin sen suomentamisesta naurettavana. Osta, Veijo,
peili, katso siihen ja häpeä.
Kuten lukija huomaa, blogistilla on monien kaipaama
mahdollisuus arvostella arvostelijaa. (T.S. Eliot, To Criticize the Critic).
= = =
Lehtiuutinen mainitsee, että suomalaisten tilastollisesti
oudon niukka geeniperimä kertoisi pullonkaulailmiöstä. Se tarkoittaa, että
porukka meni jossain vaiheessa todella vähiin. Samoin arvellaan käyneen tälle
ihmislajille eli meille afrikkalaisille, joista käytetään epäonnistunutta nimikettä
homo sapiens sapiens.
Olen etsinyt kirjaani uskottavaa tietoa siitä, miksi Lapissa
ei ole enää mammutteja. Olisiko käytössä ollut biologinen kuristin, geenipoolin
supistumisesta aiheutuva? Kielikuva olisi vähän parempi kuin pullonkaula, joka
sopii huonosti esimerkiksi bakteereihin. Bakteerit ovat kuitenkin tärkeämpiä
kuin ihmiset ja punaselkätikat.
Vaikka asialla ovat niin monet muutkin, etenkin oikeat
tiedetoimittajat, selityksen sana on lyhyt sana. Ihmisen perimän molekyylitason
selvittämisen jälkeen (siis etenkin DNA) tämän hetken mielenkiinnon kohteina
ovat muun muassa bakteerit. Luonnonvalinta näkyy niissä helposti. Mutaatioita
tulee kovaa vauhtia ja lisäksi käytössä on hyvin mielenkiintoisia menetelmiä
salakuljettaa tavaraa naapuriin tai käydä varastamassa sieltä tarvittava
proteiinin pätkä.
Suomalaisten yhteydessä mainittu pullonkaula vei kenties
suuret maanisäkkäät meiltä ja Amerikasta. Perinteisesti on sanottu, että
mammutista mastodonttiin ja julmin hampain varustettuihin kissapetoihin,
jättiläislaiskiaista unohtamatta, ihminen metsästi sukupuuttoon nämä eläinlajit.
Ihmisen haitallisen toiminnan jälkien näkeminen on hyvin
suosittua. Nykyisiä tapojamme moititaan sanomalla, että tuhoamme ympäristömme
aiheuttamalla ilmastonmuutoksen. Itse pidän ilmiötä totena. Kysyn vain, eikö
asiaa voisi sanoa selvemmin: tuhoamme itsemme. Aiheutamme vahinkoa itsellemme
ja lapsillemme. Kylvämme suolaa peltoomme ja myrkkyä metsiimme.
Jared Diamond arvioi jo aika kauan sitten kuuluisassa
kirjassaan, että melkein kaikki kulkutaudit ovat muuntuneita bakteeriperäisiä eläintauteja
ja siten yhteydessä ”neoliittiseen vallankumoukseen”, maanviljelyn ja kotieläinten
omaksumiseen.
Tästä on keskusteltu paljon. Nyrkkisäännön mukaan selityksen
on oltava yksinkertaisin toimiva mutta toisen nyrkkisäännön mukaan ilmiöt
osoittautuvat kuitenkin ennen pitkää mutkikkaammiksi kuin osattiin edes pelätä.
Entä jos kysymyksessä olisi anti-immuunijärjestelmän katastrofi, joka olisi
kopioitunut bakteerien kautta? Syöpätautien syvyyksistä muuten löytyy
immuunijärjestelmän toimintavirheitä ja kouluesimerkki tuohon järjestelmään, etenkin
imusolmukkeisiin iskevästä kulkutaudista on paiserutto. Miten lienee?
Oma käsitykseni on, että Gardinerin Bach-kirja on kestävämpää tekoa kuin hänen Bach-tulkintansa levytysten parissa. Sellainen soi nytkin olkkarissa, mutta ei se pysäytä. Pikkutarkkuus kirjassa on hyve, musiikissa pitäisi olla myös ripaus Knappertsbuschia. Eli suurta linjaa, JEG menettää metsän puilta. Passiot onnistuivat kuitenkin hyvin!
VastaaPoista"tuhoamme itsemme. Aiheutamme vahinkoa itsellemme ja lapsillemme. Kylvämme suolaa peltoomme ja myrkkyä metsiimme." Onhan tämä sanottu ja varoiteltu monelta taholta lukemattomia kertoja ja hyllykilometrittäin kirjojakin aiheesta kirjoitettu, dokumentteja esitetty ja linkoloita on keskuudessamme muitakin kuin Pentti, mutta totuudenkieltäjien ääni on kantavampi. Poliitikot kyllä huolehtivat populistisissa puheissaan "huomisen lapsistamme" ja heidän elämänsä turvaamisesta, mutta samoissa sanankäänteissä he todistelevat, että ainoa keino siihen on jatkuva talouskasvu. Miksi ei esimerkiksi turhan karsiminen, kasvun pysäyttäminen, talouskasvun tasaaminen? No siksi, koska talous- ja rahamarkkinoiden ideologia ei sellaista ajatusta tue, ei edes tunnista. Semmoista mahdollisuutta ei enää ole; ilmansuojelukin on kauppatavaraa.
VastaaPoistaMopojen ja mopoautojen ja yksityisautojen romuttamisesta, hajuvesituotannon ja kännykkäkulttuurin edelleen jalostamisen lopettamisesta olisi hyvä aloittaa; juurelta ehkä mahdollinen tulevaisuuskin versoaa ja sinne on tieto mm. veritimanteista kerrottava ihan ensiksi, talvivaaroista varoitettava ennen kuin niitä synnytetään.
Villamammutti saattoi olla jo viimeisillään kuolemassa sukupuuttoon siinä vaiheessa, kun Lapista olisi tullut sille elinkelpoista aluetta viime glasiaalivaiheen jälkeen. Ehkä aikaikkuna oli vain liian pieni? Siinä tämä kuristin olisi tullut käyttöön. Minusta pullonkaulakin on kyllä ihan kelpo sana, visuaalisempi. Vähemmän konnotaatioita.
VastaaPoistaTämä Hesarin pullonkaula-uutinen hämmästyttää minua suuresti.
VastaaPoistaAluksihan siinä esitetään, että "suomalaiset muistuttavat perimältään enemmän toisiaan kuin muut eurooppalaiset". Nytkö sitten unohdetaan länsi- ja itäsuomalaisten geneettinen eroavaisuus, jota täälläkin on pidetty huimana, Euroopan suurimpana muistaakseni? Tai kumpaakohan ryhmää uutinen koskee?
Toiseksi olen täältäkin usein lukenut, että meille luotiin yhteinen romanttinen kansallisuusaate vasta 1800-luvulla, jota ennen ei sellaisia kuin "suomalaisia" ollut oikeastaan olemassakaan, vaan mitä lie sekalaista sakkia,
niin nyt vakavasti otettava tutkimus muka kertoo, että "geneettisen ´pullonkaulan´ taustalla on suomalaisten määrän äkillinen harveneminen 10 000–20 000 vuotta sitten".
Häh? Siis "suomalaisia" eli meidän "suomalaisten" geneettisiä esi-isiä oli sittenkin olemassa yhtenäisenä ryhmänä jo yli 10 tuhatta vuotta sitten!? Emmekä ole tänne rynnineet eri suunnista eri geenein eri aikoina.
(Ehkäpä nämä ristiriidat selviävät tutkimukseen tarkemmin tutustumalla. Etteivät vaan olisi tutkineet Teksasissa ruotsalaisia tai venäläisiä?)
Samaa olen minäkin ihmetellyt. Olen itse yhdistelmä noista Suomen "ääriperimistä". Olen ehkä joku keskiverto keskisuomalainen.
PoistaJokin aika sitten suomalaisten lähimmät geenisukulaiset, flaamit, löytyivät tutkimusten mukaan Belgian ja Alankomaiden Flanderista (sieltä ovat kyllä tulleet eräiden tuntemieni henkilöiden suvut). Nyt sanotaan (mm. Ripatti, Salmela ym), että suomalaiset ovat muista eurooppalaisista geeniperimältään selvästi erottuva kansa. Lähimmät sukulaiset löytyvät silti Virosta ja Ruotsista. Meissä on merkittävä määrä itäistä perimää, mitä se sitten onkin. Idästä muutkin eurooppalaiset ovat toisaalta kaartaneet Eurooppaan Afrikasta lähdettyään...
10000 vuotta sitten harvempi suomalainen taisi näillä jäätikkölakeuksilla tarttua pullon kaulaan. "Reippaankin miehen astunnan huopanen hiljentää", kuten Jukka Virtanen lyriikassaan toteaa. Sama pätenee mammutteihin jäätävissä olosuhteissa.
VastaaPoistaHaukkuja ja kehuja -
VastaaPoistaei niistä ota selvää.
Ja oudolta tuntuu aina kun musiikista
kirjoitetaan. Runoutta runoudesta,
kirjanoppineita Jeesus arvosteli varmaan samasta syystä.
Ovat mielestään totuuden,ja toiset autenttisuuden haltijoita.
Toki Gardinerin ajatuksiin pitää tutustua, mutta lukekaa myös Kim Borgin kirjoittama Suomalainen laulaja-aapinen, siinä on täyttä asiaa huumorin viitassa.
Olen itse kokenut nykyään hyvin monet arviot sellaisiksi, ettei päästä asian ytimiin.
Laji on mahdottoman vaikea.
Rondo-lehteä ei jaksa enää edes avata muoveistaan eikä se kelpaa sytykkeeksi.
Arvosteluista mainittakoon Slava Kansallisessa.
Sitä kehuttiin vaikka sisältöä ei ollut.
Ja kaikki kansa ryntää katsomaan.
Pinterin Petos sen sijaan kertoi meistä jotakin mitä ei tule ajatelleeksi.
Kerran eräs tyyppi tuli kehumaan vuolaasti esitystä. Sanoin että ethän edes ollut paikalla.
Hän väitti olleensa ja heti nukahtaneensa ja sillä tavoin suuresti nauttineensa.
Kokeilkaa muuten seurata MTV:n lätkäkisoja nauhoitettuina pikakelauksina. Jäähyt normaalivauhdilla.
Säästyy aikaa ja oluttakin.
Ilmaveivi- postimerkin rinnalle haluan postimerkin
längistä uitto.
Kyllä Oulun poijat on ovelia.
"Sähkömikrobit jättävät välikädet sikseen. Ne vaihtavat elektroneja suoraan ympäristönsä mineraalien kanssa." Näin kirjoitti Hesari tässä melkein eilen. Mehän olemme kuvitelleet, että kaikki olemme auringon lapsia, mutta kyllä meillä muuallakin emoja on. Mistähän tomustahan se alunperin kaikki lähti kulukemaan?
VastaaPoista"Eräs teoria väittä, että jos joku joskus keksii täsmälleen mikä on maailmankaikkeuden tehtävä ja miksi se on olemassa, se siinä samassa katoaa ja tilalle tulee jotakin vielä kummallisempaa ja käsittämättämämpää"
D. Adams
Lukematta - vielä - muuta kuin HS:n arvostelun, ihmettelen puhetta muiden säveltäjien dissaamisesta.
VastaaPoistaAika lapsellista molemmissa tapauksissa piti paikkansa tai ei.
Jos kyse samasta herrasta joka akatemiassa opettaa teoriaa,
voisin suositella samaa toimintatapaa kuin eräs muinoin Ruotsinlautalla japanilaiselta herrasmieheltä vinkkinä:
Kiivasta vastakkaista nyrkit päällekkäin liikettä, minkä jälkeen yhä kiivaampaa kämmenselällä toista kämmentä vasten ja lopuksi kevyt pölyt-pois-kämmeneltä henkäys.
"Minun elämässäni tuo pullonkaula on ollut yks´ niitä kaiken väljimpiä paikkoja." ( Suikka Lindroos v.-67)
VastaaPoistaOlin vappuun saakka kuvitellut, että geenit ovat meissä sellaisina, kun ne on syntymässä saatu. Nyt kerrottiin, että esimerkiksi musiikki voi aiheuttaa niihin muutoksia, jos ymmärrän mitä tarkoitettiin. Uutisessa vertailtiin ihmistä lintuun.
Opin tiellä Kunnaksen Ilkka
Aika lailla minua harmittaa, että geneetikot toistuvasti vetäytyvät ihmisen 20-30 000 geenin suojaan, kun perimistä tapahtuu myös muutoin.
VastaaPoistaJunk-geenit, epigeenit ja ruoansulatuskanavan bakteerien DNA ovat erittäin merkittävä perinnöllisen viestin välittäjiä.
Näin pelkän ihmisen genomin tarkastelu on kuin näyttäisi taskulampulla hehtaarin kokoiseen pimeään tilaan (camera obscurakin se voisi olla).
11 000 v sitten tapahtui ilmastonlämpeneminen jääkauden päättyessä mutta
VastaaPoistaAmerikassa Suomea suuremman Agassizin jääjärven purkautuminen Atlanttiin aiheutti ilmeisesti useaan kertaan voimakkaita viilenemisiä, erityisesti n 8400 vuotta sitten ja näkyy täkäläisissä sedimenteissä ja biologisissa vuosirenkaissa ja semmosessa.
"Järven ollessa suurimmillaan 8 400 kalenterivuotta eli 7 700 radiohiilivuotta sitten jääjärvestä tyhjeni yli 163 000 km3 vettä Atlanttiin. Mikä on 30 prosenttia enemmän kuin kaikki nyky maailman järvet yhteensä. Tämä aiheutti 400 vuotta kestäneen lämpötilojen laskun maapallolla."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agassiz-j%C3%A4%C3%A4j%C3%A4rvi
M
Syöpätautien syvyyksistä muuten löytyy immuunijärjestelmän toimintavirheitä ja kouluesimerkki tuohon järjestelmään, etenkin imusolmukkeisiin iskevästä kulkutaudista on paiserutto. Miten lienee?
VastaaPoistaJotenkin näin se menee: keskusta, kokoomus, "kommunistit". Timo Soini peri puolueen oppi-isä Vennamolta, tutkinut populismia; yksinkertaisten pelottelua ja palkitsemista näkymättömällä, joskin lapsenuskoisuus on suomenkielisyyden "rauhansanalainen" ominaisuus. Kohta paukkuu kengänkorko Europarlamentin pöytää vasten!
Luin Murtomäen Gardiner-arvostelun vasta nyt. Jokin on närästänyt kirjassa ja pahasti. Kirjassa ei nähdä oikeastaan mitään hyvää, joka on ristiriidassa oman lukukokemukseni kanssa."Asiantuntijoihin" viittailu ja Bachin oopperatuotannolla spekuloinnit tuntuvat yksinkertaisesti lukijaparkojen aliarvioinnilta. Toivottavasti Fuuga siitä huolimatta saa kirjaa hyvin myytyä - se ansaitsee kulua vanhojen ja uusien Bachin musiikin ystävien käsissä.
VastaaPoistaKemppinen korostaa tässä samoja asioita kuin Murtomäkikin piti hyvinä /neutraaleina. Olen maallikko ja pidin juuri näistä asioista (käännöstä en ole lukenut, varmaan sekin on tehty hyvin). Ei olisi ihme, jos Murtomäen kririsoimin kohdin olisi jotain aiheittain, Gardiner on itsensä eikä yritä juuri muuta, ja hän ei ole historioitsija. Wolffiin (en tunne itse) viittaus liittyi minusta jotenkin tähän eli että jos suomeksi olisi muuta haluttu, muuta olisi pitänyt kääntää.
VastaaPoista