Kiirehdin ohjeistamaan uusia ministereitä, jotka ovat
menossa vannomaan valan, pitkän ja hirmuisen. Vala vannotaan lain osoituksen
mukaisesti kaksi mustaa kynttä raamatulla. Kirkosta karanneet saavat käyttää
puoluekirjaa tai almanakkaa. Tapana on tosin ollut turvautua lakikirjaan.
Sellaista ajatusta oli ennen laajemminkin – katsottiin ohjetta lakikirjasta ja
toimittiin sitten sen mukaisesti.
Lappajärvellä ja Alajärvellä toimi kauan sitten ponteva herastuomari.
Olin joskus ennen ajanlaskun alkua isäni salkunkantajana paikalla sielläkin,
vaikka alaikäisiä ei päästetty siihen huoneeseen, jossa oikeutta istuttiin.
Nuorena sitä oli kokenut ovenraosta kurkistelija ja salakuuntelija.
Niinpä vala ei siis sido, jos sitä vannottaessa uunin pellit
ovat kiinni eikä liioin, jos vannoja työntää ne kaksi sormeaan kirjalle niin
että sormet ovat samalla sivulla.
Uunin pellien avaaminen, tämä herastuomarin henkilökohtainen
tehtävä, oli järjestää asia siten, että Paholainen voi hakea väärin vannojan.
Kuten tunnetaan, Paholainen kulkee sisään ja ulos uunin kautta. Ehkä se johtuu
siitä, että nämä tulta ja tulikiveä koskevat asiat kuuluvat Hänen virkaansa.
Älkääkä ministerit sitten sanoko valan vannottuanne, että
totta jumalauta. Yli-Torkko tapasi sanoa, mutta Iso Harmaa (Lapuan tuomiokunnan
tuomari) tiesi miehen ja käsitti sen luonnostaan herkän mielen tuottamaksi
liikuttavaksi lisäykseksi.
Antaisin sen neuvon, että presidentinlinnaan mennessä ei
kannata riisua kenkiä eteiseen. Siellä on kyllä siivooja. On turha ottaa sitä
riskiä, että hallitus kaatuisi heti asettamisensa jälkeen, kun se parketti on
kuulkaa liukas.
Emännälle ei myöskään tarvitse viedä kukkia, vaikka niitä
olisi marketissa tarjouksessa. Siellä saattavat olla vaasit saanta saaliissa.
Esitän nämä ohjeet hyvän hyvyyttäni, koska entinen hovioikeudenneuvos
Sauli Niinistö on yhtä vaille ainoa lakimies paikalla. Oikeuskansleri tosin
norkoilee nurkissa. Hänellä on sellainen homma, että hänen pitää tallustella
siellä missä hallituskin. Syytä tähän huvittavaan tapaan en tiedä. Yhdysvalloissa
presidentin itsensä vannottaa korkeimman oikeuden presidentti. Luulisi että oikeuskanslerilla
olisi valtioneuvoston jäsenten eväspullot repussa, mutta silmin nähden näin ei
ole. Suomen tasavalta rullasi toistakymmentä vuotta kieltolain merkeissä, ja
kun presidentin bileissä kuitenkin tarjoiltiin skumppaa tai vastaavaa,
ihmettelijöille sanottiin, että se on vanhaa varastoa.
Yhteiskuntasopimus, josta on ollut puhetta näinä päivinä
tässäkin yhteydessä, lienee lukiossa opetetussa muodossaan mainitsemani
Rousseaun Hobbesin kautta Hugo Grotiukselta omaksuma, sinänsä villi ajatus. Ihmiset
muka luopuvat luonnonoikeudestaan yhteisen turvallisuutensa hyväksi.
Grotius oli kova poika, mutta itse kysymys palautuu vapauden
ja valtion pohdintaan eli siis Platoniin. Myös roomalaiset kirjailijat
sivusivat asiaa eri kohdissa. Nykyaikaan on välittynyt tuon keskustelun juonne,
mielestäni vaarallinen tyrannin surmaamisen perustelu. Tyrannin siis saisi
tappaa, jos tämä rikkoo perustavalla tavalla yhteiskuntasopimusta ja sen takana
olevia arvoja. ”Sic semper tyrannis” eli näin käy aina tyranneille, lienee
huutanut Abraham Lincolnin ampuja loikatessaan laukauksensa laukaistuaan
näkösälle.
Tämän hetken Suomessa puheena oleva yhteiskuntasopimus ei tarkoita
sinänsä juuri mitään. Meille vakiintunut kolmikantasopimus saa vain uuden
muodon, koska hallitus panee ay-liikettä ahtaalle. Porvariperinnettä lienee se,
että työnantajapuoli vaikuttaa tyytyväiseltä.
Työehtosopimukset tulivat maahan vasta talvisodan aikana.
Työehtosopimuslaki annettiin sotien jälkeen. Se on vakava ongelma, että jo tuo
laki merkitsi aika pitkää askelta ulos perinteisestä sopimusajattelusta.
Silloin nimittäin tehtiin mahdolliseksi sopiminen toisten puolesta ilman
nimenomaista valtuutusta. Tämä oli jälkikäteen ajatellen tarpeellista ja
oikein, mutta itse järjestelmä on tuottanut myös pahanlaatuisia kasvaimia.
En ole huomannut, että työnantajat olisivat huomautelleet
perinteisestä sopimusvapaudesta ajaessaan työpaikkakohtaista sopimista.
Huomauttaisin tässä asiasta. Esimerkiksi musiikin ja muun informaation
kaupallisen tuottamisen puolella ongelmat ovat ajoittain vaikeita – kuka sitoo
kenen kädet ja millä oikeudella. Jos uuden hallituksen takana on hyvien
juristien ryhmä, kuten luulen olevan, tämän asian voisi ottaa
norminpurkutalkoissa puheeksi. Coasen teoreeman mukaan kallis eli siis
monimutkainen sopimusjärjestelmä merkitsee aina taloudellista vahinkoa. Coasen
termi oli ”transaktiokulut”.
Toden totta: milloinkahan viimeksi meillä on ollut hallitus ilman ensimmäistäkään juristia?
VastaaPoistaNythän meillä on uusi työ- ja oikeusministeri Lindström, jonka täytyy antaa julkisuuteen lausunto: "Rangaistuksia on kovennettava, mutta en aja kuolemantuomiota."
PoistaSus siunatkoon, hallituksessa ei ole RKP:tä eikä juristia! Kai sentään pappi on?
PoistaMutta milloinkohan viimeksi hallituksessa on ollut ihan oikea työmies? Ei tule heti mieleen.
Siinne ne nyt vain lompsivat savisine saappaineen Hankkijan lippis väärin päin päässä Mäntyniemeen.
VastaaPoistaKaikkea se temokratia teettää.
VastaaPoistaEi tahdo riittää aikaa joutavalle. Eilenkin ilta meni elokuvissa. Katsoin Schlöndorffin Armonlaukauksen. Siinä ammutaan pois päiviltä Liivinmaan Kuuriinmaan kristiritareiden kartanotalous alustalaisten tieltä ja punapäälliköiden pitäessä henkeä yllä sen uhatessa lopahtaa, esimerkiksi niiden asejunien ja miehistövahvistusten odotteluun mihin Akseli Koskelan Kapina luhistui. Uutta pukkaa, kenraalitar Anne Bernerin tultua huudetuksi fuusiokomentajaksi. Juhantalo Väyrynen Kääriäinen Pekkarinen ja me muut kohta uskomme että tosi on kyseessä.
Sipilä otti itselleen Solidiumin valtionomaisuuden valvonnan/manipuloinnin -ja kuuluuko pääministerille mitään muuta operationaalista toimistoa osastoa tai virastoa lainkaan ? Ei kai ? En ehdi selvittää, sillä pitää lukea Barry Eichengreenin suurteosta lamoista 1929 ja 2007 ja niiden jatkoista ja arvaamattomista käänteistä, rattia vasemmalle ja kärryt heilahtavatkin oikeaan jne. Asiainlaidattomuuden Ilmarinen Lemminkäinen Väinämöinen tunsivat, ja heidän poikainsa uusruumiillistumat lyseoiden Savonlinna Joensuu Jyväskylä Mikkeli pihoilla korteereissa ja teekupposilla koulupaikkakuntiensa porvarisperheissä. Tiede ei taatusti tiedä, mutta kun ei tunnustakaan.Vrt Paasikivi Hankkijan viinakaupan aukiolla.
Niin en ehdi. Vuosikymmenet käyvät ylitseni ja Yle ja Hesari. Ne lamaamat peruskoulustandardisoiman järkinikkelini ja haalistavat näköalani kuin aurinkolasit. Tympeässä pitkästymisessä tuli ryhdyttyä noihin isoihin stooreihin siihen mittaan siis, että näin mistä kaikesta ja kuinka monesta muusta tuossa vuonna 1976 tehdyssä elokuvassa olikaan kyse. Kuinka yhteen puolitoistatuntiseen voikaan ladata kirjastollisen viisautta ja empiriaa ? Toinen näyttötilaisuus mensalaisille järjestetään Orionissa 31.5. klo 20.15. Poikkea katsastamassa, ymmärrätkö asiaa. Ellet, roskaväki voitti.
Fuusioaaltoa pukkaa. Finanssiala ja perheyhtiöt lobbariVanhanen/Berneri sijaitsevat samassa rapussa, toimistot siis. (s)Tokmanni kävi siipeilyynkin ja Kakkosten veljesten toimesta peräti menestyksellisesti. Stokkalta tuli Tokmanniin uusi toimitusjohtajakin kun Kyösti Kakkonen rupesi esteetikoksi seuraten liutaa legendasukunimisiä paperi-insinöörejä. Tokmanni Tarjoustalo Robin Hood Kitupiikki ja mitä pantiin yhteen Capmanin toimesta ja eläkeyhtiöiden (kuuluvat tähän Suvi-Anne Kaupin seuraan) rahoilla -ja kestävyysvajeeni seuraaville bonussukupolvistrategeille vierittäen. Minä kun en malta kuolla päästyäni elokuvien makuun ja Joel Lehtosenkin, kiitos Mataleenan ja sen esipuheen kirjoittajan Pirjo Lyytikäisen. Kirja on vuodelta 1905 eikä sitä SuojeluskuntaSuomessa olisikaan julkaistu. Lopulta Lehtonen nousi hirteen.
Tokmanni siirtyi nousevaan hintaan ruotsalaiselle Nordic Capitalille ja Finnkino ihan äsken edelliseltä ruotsalaiselta seuraavalle, onko Ratos. Bonuslupaukset realisoitiin, uudet ladattiin. Se Armolaukaus on vuosien 1919-20 ylimystilalta Baltiasta piiritys-sissi-sota tilanteesta, jossa kulttuurikurotus ja raakuus, rinnastuvat ihan uusimpaan sukupuolineutraalisuuteen. 1976 tosikertomus päättyi taivaasenastumiseen, tänään nähtynä Helvettiin laskeutumisena.
Piristykseksemme pääomasijoittajat astuvat verhoista näyttämölle ja saamme MBA pioneerinuorten uudelleen organisoimat firmat tiristämään meistä rahaa paitsi itselleen, myös lahjusrahat myyjäperheiden perillisille. Niillä voisi maksaa lukukausimaksuja siellä missä yliopistoja on. Maastamuutto (Wahlroos/Onninen/Fazer) sitä paitsi tasapainottaisi sitä työperäistä aasialähtöistä, Smolnan pohjapiirroksissa valuuttakurssi-oljenkorteen perustuvaa halpismaahanottoa. -Suomi 2025 toteutunee maailmansivilisaation vetämänä. Uskonmiehinä pääministeri ja varamiehensä puhunevat johdatuksesta ja sen välikapaleista. Minä vavahdin hallitusohjelman esittelijän Sipilän uskaltaessa yllyttää meitä uteliaiksi ja samalla kai kuvia kumartelemattomiksi. Tivasipa hän Kirkon eliitiltä esimerkkiä. Tuskin markkinahumuajan verroille kilvoittelemisessa. Lykkyä tykö.Jukka Sjöstedt
Hmm. Yliopistojen kolmas lukukausi, nopeutetun oikeuskäsittelyn laajentaminen. Ei näytä siltä, että neuvotteluissa olisi ollut päteviä juristeja paikalla.
VastaaPoistaEivätkö kelpaa ministerit professorille? Suomessa on ollut ennenkin vaatimattomista oloista ja jopa kansakoulupohjalta ponnistaneita ministereitä, esim:
VastaaPoistaPaavo Aitio (1918-1989, Miettusen ja Koiviston hallitukset)
Karl-August Fagerholm (1901 – 1984) pitkä poliittinen ura
Lauri Ihalainen (1947-) ministeri Stubbin ja Kataisen hallituksessa
Kyselin tuolla ylempänä äsken, että milloinkohan meillä viimeksi on ollut ministerinä ihan oikea työläinen? Noista yksikään ei kelpaa ihan siihen kategoriaan.
PoistaJa miten vähälle ilolle jää se asia, että viimein on Suomeen saatu feministien ja naisasiaihmisten ja vasemmistolaisten tasa-arvoihmisten pitkään ja hartaasti toivoma n u o r i n a i n e n eduskunnan puhemieheksi? Valtakunnan kakkospaikalle: n u o r i ja n a i n e n.
VastaaPoistaMutta miksi ei kelpaa ?Pätevä n u o r i ja n a i n en ?
Missä ilo ja naisten asian itselleen kaapanneiden naisten ilo, tunnustus ja onnen kyyneleet?
Sama juttu kuin ministerien kanssa. Professoriherrat Kesä, Heinä ja Elo eivät hyväksy.
Tuo nainen on naisille väärä nainen.
Onko nainen taas naiselle susi?
Todistavatko feministit nyt itse inhoamansa myytin todenperäisyyden?
. . . anonyymi varmaan teeskentelee olemalla ymmärtämättä, mistä korkokenkä puristaa.
Poista