Sivun näyttöjä yhteensä

18. syyskuuta 2014

Separatismit





Sopi odottaa, milloin Ahvenanmaa, ja eilen. Voi olla, että asianomainen oli vähän outo. Ainakin hänen perustelunsa ontuvat. Muu Suomi – hänestä ehkä ”Suomi” – on menettänyt taitoa ja halua puhua aitoa ahvenanmaata. Maailma on toisin sanoen muuttunut, ja se on Suomen tasavallan vika. Ei oikein iske.

Separatismi ja maanpetoksellisuus ovat muuttuneet Ukrainassa samaksi asiaksi. Skotlannissa separatismi voi olla osittain samaa juurta kuin IRA. Yleiseen muistiin ei ole jäänyt, että Irlannisa pidettiin molempien maailmansotien aikana yllä yhteyttä Saksaan, vaikka myös brittiarmeijassa oli runsaasti irlantilaisia. Skotlannilla puolestaan ei tiettävästi ole omia ”ulkopoliittisia” perinteitä viimeksi kuluneen vuosisadan ajalta.

Mutta Skotlanti on separatismin kotimaa. Elinoloja ja paineita oli tapana nimetä ennen aikaan uskonnollisten ryhmien mukaan. Nonkonformistien eli Englannin kirkollisia ratkaisuja vastustavien osuus Amerikan siirtolaisuudessa oli hyvin huomattava, vaikkei ehkä yhtä suuri kuin Irlannin katolilaisten. Viimeksi mainittua lisäsi 1800-luvun nälänhätä. Joskus oli tapana uskotella, että New Yorkissa ei päässyt poliisiksi ellei ollut irlantilaista sukua.

Varsinaisia kovan linjan separatisteja ovat suomalaiset. Sanoin jääkäriliikettä maanpetokselliseksi jo joskus 25 vuotta sitten. Luonnehdinta aiheutti raivoa. Liittyminen sodan aikana vihollisvaltion armeijaan on rikoslain mukaan maanpetos, tai valtiopetos. Rangaistus on elinkautinen, sota-aikana ennen myös kuolemanrangaistus. Jatkoin kyllä, että liike oli tuloksiltaan siunauksellinen, vaikka valtiollinen itsenäisyys ja Saksan keisarikunnan etujen ajaminen sopivat vähän huonosti yhteen, kuten loppuvuodesta 1918 kävi ilmi.

Sitäkin toistelin tuolloin, kauan sitten, että Suomi itsenäistyi tapaturmaisesti, eduskunnan äänestyspäätöksellä, ja jatkoi vielä, että Leninin johtaman pikku ryhmittymän Suomelle annettu tunnustus oli luonteeltaan ”ad hoc”, eli tässä ja nyt, toistaiseksi annettu. Suursotahan jatkui.

Ville Niinistön lausunnot suomettumisesta ydinvoimala-asian yhteydessä on minustakin valitettava. Olen siis samaa mieltä kuin lihavat poliitikot, vaikka olen laiha mies. Termi liittyy hyvin voimakkaasti Neuvostoliittoon ja suhtautumiseen kahteen Saksaan.

Historia on kaatopaikka ja historiantutkijat parhaimmillaan käyttävät jätteenpolttolaitosta. ”Hunninko” tarkoittaa tunkiota. Hunninko on arkeologin aarre, usein vielä parempi kuin kalmisto.

Suomettumisen kantaminen pöytään hunningosta oli temppu. Näitä kirjoituksia asianaan olevalla hartaudella lukeva muistaa, että kannatan kiihkeästi V. Niinistön ja hänen lajitovereittensa kantaa tässä ydinvoimala-asiassa, mutta en asetu ydinvoimavastaisuuden takuumieheksi. Eipä siihen minua tarvittaisikaan.

Olemme samaa mieltä, Niinistö ja minä, siitä että Putin on harras kristitty ainakin siinä, ettei hänen oikea kätensä tiedä, mitä vasen tekee, eikä kumpikaan välitä, mitä suu puhuu. Toisin sanoen hänen hankkeitaan täytyy varoa, ja elinkeinoelämän tulee suosia raakaa rahapeliä.

Kokemukseni kortinpeluusta ovat vähäiset ja nopan heitosta olemattomat, mutta olen näkevinäni, että Venäjä pelaa merkityillä korteilla. Lisäksi se pyrkii energiapelissä asemaan, jossa aina voittaa, siis pankkiiriksi eli pelikasinon ylläpitäjäksi. Tietojeni mukaan tuo tavoite on lyhytnäköinen.

En näe aihetta muuttaa käsitystäni. Johtavat poliitikot ja huvittavasti myös oppositio ovat valmiita myymään periaatteitaan, jos hinnoista sovitaan. Tuollainen periaate on ollut monille, Neuvostoliiton perinneseuroja lukuun ottamatta, Venäjän kaupallisen vaikutusvallan arvioiminen poliittiselta ja sotilaalliselta kannalta. Olemme ottaneet tavaksemme pitää 1991 kasinokriisiä markan kelluttamispäätöksen aiheuttamisena. Kyllä siihen idänkaupan romahtaminenkin vaikutti. Olimme kovin sen kaupan varassa. Ehkä vaihtoehtoja ei ollut.

Mutta poliittinen uskonkappale ei pidä paikkaansa. ”Venäjä on aina rajanaapurimme.” Väitteen luulisi olevan symmetrinen. Ajatellaanko Venäjällä: Suomi on aina rajanaapurimme. Ainakin 1918, 1939, 1941, 1944, kenties 1948 ja 1972 rajanaapuruus oli tarkoitus poistaa. Ajatellaanko siellä, että Viro on aina rajanaapurimme? Ei tämä ole saivartelua. Ahvenanmaa on aina rajanaapurimme…? Mitä tuollainen tarkoittaisi. Kumpi oli sotien jälkeen teläinen rajanaapurimme, Viro vai Neuvostoliitto?

En suoraan sanoen pidä tästä mielikuvien kielenkäytöstä. Aika neutraalia kieltä olisi puhuminen Venäjän uudenlaisesta siirtomaapolitiikasta. Entisen Itäblokin sijaan on tulemassa jokin, mihin Suomi mielellään luettaisiin. Skotlanti ja Katalonia viittaavat sellaiseen, että näennäinen itsenäisyys on nyt muotia.

29 kommenttia:

  1. Itseasiassa nyt saattaa olla käsillä viimeiset hetket luopua Ahvenan Maasta turvallisesti...
    Joko antamalla se suoraan ja taistelutta Herra Korkeasti Kunnioitetulle Pul Put Putinille tai myymällä se Ruotsille.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  2. Kyllä! Kuten Hector(kin) totesi: Vanheneminen v****ttaa! Tämän huomaa myös "laihan pojan" blogijutuista.

    VastaaPoista
  3. Sen ajan myötä jolloin Viro oli Neuvostoliiton osa, käsitys Venäjällä Virosta ja Suomesta erottuivat. Kun sen imperialismin iskulause on nyt "venäläisten puolustaminen", niin on selvä, että Viro anno 2014 tarvitsee sitä "puolustusta" ja Suomi ei. Mutta iskulauseet Venäjällä vaihtuvat kuten tiedämme. Siinä mieleessä Viron ulkopoliittinen matematiikka on helpompi kuin Suomella. Meillä tarvitaan pelkää aritmeetikkaa ja trigonometriaa, Suomi sitä vasten kombinatoriikkaa, logaritmejä, Gaussia ja Lobatševskiä. Optimisti sanoisi, että tämä korkea matematiikka myös kehittää suomalaisia ja tekee heistä vahvemmat. Ja minä olen optimisti.

    VastaaPoista
  4. En jaksa uskoa että venäjästä olisi suomelle vaaraa,sellaista vaaraa mistä iltapäivälehdet lähes päivittäin pelottelevat. Paitsi silloin, jos suomesta tulisi vaara venäjälle. Jos Naton saartorengas, jolla ei ole vielä käyttöä, kiristyisi edelleen venäjän ympärille. Jos olisin Putin niin pitäisin ilman muuta Natoa uhkana venäjälle. Silti olen sitä mieltä, että venäläisten kanssa ei tulisi lähteä mihinkään ydinvoimakompukseen. Ja tuulivoimalat ja turvetuotantoalueet pilaavat ympäristöä ja maisemia päivittäin. Metsät ovat jo rupenaan metsäautoteitä ja lisää tulee, kun nuo tuulimyllyn rometot pitää saada jauhamaan kallista sähköä. Tulihan tuossa jo omia mielipiteitä, vähän asiasta ja sen vierestä.

    VastaaPoista
  5. Hyödylliset idiootit. Missä heitä on?

    http://harritkiiskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176218-sodanlietsontaa-ja-propagandaa-hyodyllisten-idioottien-avustuksella

    VastaaPoista
  6. Etkö sinä tiedä että siellä pelataan merkityillä korteilla ? Hieman alistuneesti: joo, mutta kaupungissa ei oo muitakaan pelejä

    Tykkää niin siitä sinkkiämpäri jutusta, mikä liittyy venäläisiin. Missä se taas olikaan ? Vihollista, eiku naapuria ei kannata koskaan aliarvioida. Kehottaisin Rosatomin tiedotusosastoa keskittymään Suomalaisen sielun ytimeen. Hanhikiven voimalan avajaisissa jaetaan 200 kappaletta ilmaisia sinkkiämpäreitä.

    VastaaPoista
  7. Historia kirjoitetaan aina jälkikäteen. Tämän päivän terroristit ovat huomisen vapaustaistelijoita, tai toisinpäin.

    VastaaPoista
  8. Ei Ukrainaa ja Skotlantia voida verrata toisiinsa. Venäjä ja Iso-Britannia on kaksi täysin erillistä asiaa. Venäjä ryövää ja sitoo pienempiä ja heikompia kansoja itseensä tai tarkkaan ottaen sulauttaa niitä pitkällä aikavälillä itseensä. Touhu on aika brutaalia Venäjällä. Energian toimituksien suhteen Venäjä vain ilmoittaa jonakin kauniina päivänä, että olette täysin riippuvaisia meistä ja touhunne romahtaa täysin mikäli suljemme hanat.

    VastaaPoista
  9. Maailman hämärin virke. Ja se alkaa yllä.
    Noh. Eipä tarvitse pelätä että tulkitsisi väärin.

    Separatismi ja maanpetoksellisuus ovat muuttuneet Ukrainassa samaksi asiaksi.
    Tarvittaisiin kyllä vähän perusteluita.

    Mutta Skotlanti on separatismin kotimaa.
    Kuin. Kai se voi pitää paikkaansa modernissa maailmassa.
    Hadrianuksen muuri pystytettiin aikanaan Rooman ja mun maailman rajalle.

    VastaaPoista
  10. Ahneidenmaan separatistit pääsivät kuin koira veräjästä.

    Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä. 

    Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20 

    1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!

    Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...

    Amnestialaki s. 83

    Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94. 
    "Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."

    Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
    Tammi, 1966, 275 s., 2. painos

    Mannerheimi armahti ahneidemaan maanpetturit, jotka oikeasti olisi pitänyt ampua. Ruotsi painosti ja suojeli ahneidenmaan pettureita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että jaksaa ihminen tuollaistakin märehtiä.

      Poista
  11. Ad Omnia: - Jospa nyt kirjoittaisin ensimmäisen virkkeen ulos. Sopi odottaa, milloin Ahvenanmaa esittää separatistisia vaatimuksia, ja eilen niitä estettiin.

    En halunnut kirjoittaa täsmällisesti, koska asiassa puheenvuoron ottanut henkilö saattaa olla yksityisajattelija. Perustelu oli, ettei Suomi ole pitänyt vuonna 1922 antamiaan lupauksia äidinkielen käyttämisestä viranomaisissa. Perustelija tarkoitti, että Ahvenanmaan ulkopuolella Suomessa virkamiehet eivät osaa ruotsia tarpeeksi hyvin.

    VastaaPoista
  12. Iloinen yllätys eilen odotti kirjastossa saadessani varauksista Kemppisen "Blogikirjan" ja Juhani Suomen "Toisinajattelevan tasavaltaa" kirjat.
    Kokeilkaa muutkin. Vertaileva lukukomemus osottauitui mielenkiintoiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän noita kirjoja ostamaan kannata ryhtyä.

      Poista
    2. Valitettavasti Juhani Suomi ei julkaise blogikirjaa netissä. Toisinajattelevan tasavalta kun on kirjoitettu blogin muotoon. Ensimmäinen blogikirjan julkaisija on ilmeisesti Sasha Stubb.
      Sashan sponsorirahat maksoi EPP.

      Poista
  13. Pelottavalta vaan tuntuu tämänpäiväinen tieto, jonka mukaan Putin olisi puhunut Venäjän kyvystä paitsi Kiovan myös NATO:n kuuluvien naapurimaiden pääkaupunkien valtaamiseen. Niin ei mielestäni puhu täyspäinen, vastuullinen suurvallan johtaja.

    VastaaPoista
  14. Miksi Venäjä ei voi liittyä Natoon? Jos liittyisi, niin Suomikin varmasti voisi. Sittenhän kaikki olisi hyvin.

    VastaaPoista
  15. JK: "Sanoin jääkäriliikettä maanpetokselliseksi jo joskus 25 vuotta sitten."

    Niin sanoit, ja sanoit myöhemminkin. Minäkin myönsin asian näin olevan, mutta huomautin sen petetyn maan olleen Venäjän keisarikunta.

    VastaaPoista
  16. Suomi nukkuu Ruususen unta, näennäisestä rauhasta ja lainaeuroista veltostuneena. Pelkurimaisesti huudetaan Natoa apuun ja ollaan valmiita uhraamaan nuoria poikia Naton oudoilla alttareilla vain oman rappion vuoksi. Palataan reaalipolitiikkaan kuten Venäjä on jo tehnyt. Ja USA. Mekin olemme pohjimmiltaan edelleen se yhtenäinen kansa joka on valmis raivokkaasti puolustamaan maatilkkuaan. Sitä imagoa kunnioittivat Hitler ja Stalin eikä sitä talvisodan imagoa saisi turmella Natoruikutuksilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä järkeä ja samaa mieltä myös minä.

      I. H.

      Poista
    2. Hitler ja Stalin kunnioittivat Suomea tasan niin paljon, että he elokuussa 1939 sopivat, että Stalin saa syödä Suomen eikä Hitler pane tikkua ristiin, päinvastoin estää Suomea saamasta apua. Niin kuin tekikin.

      Vasta kun suomalaiset nuoret pojat puutteellisissa varusteissa ja surkein asein uhrattiin sinisilmäisyyden alttarille, ja he silti saivat estettyä veriveljien suunnitelman, Hitlerin mieli muuttui. Stalinin muuttui vasta heinäkuussa 1944, kun Ihantalassa nuoret poikamme Hitlerin aseavun turvin pysäyttivät venäläiset.

      Emme me tarvitse vieraita sotilaita puolustamaan maatilkkuamme, me tarvitsemme aseita, tykkejä, ammuksia, ohjuksia, lentokoneita ja ruokaa.

      PS. USAn ja Iso-Britannian antamaa materiaaliapua Suomen ratkaisutaisteluissa 1944 ei voi väheksyä. Ikävä kyllä USA ja Iso-Britannia antoivat sen avun Venäjälle.

      Poista
  17. Taidan jo useamman kerran ollut tullut kirjoittaneeksi täällä(kin), että ei se Venäjä Suomeen hyökkää ainakaan heti. Myöhemmin, kun Venäjän väkivaltainen hajoaminen on jo pidemmällä, se saattaa sen tehdä ihan pelkkää ilkeyttään. Vaan sitä meidän tulisi nyt kovin peljätä, että Venäjä lähettää koloradokuoriaisiaan johonkin sille sopivaan Baltian maahan koetellakseen Naton viitosartiklan pitävyyttä. Venäjän on pakko lopulta lukea Naton kortit koska se on itse vienyt pelin liian pitkälle. Latvia katsoo itse olevansa vakavasti uhattuna jo tälläkin hetkellä ja jos on malttia lueskella Venäjän Ulkoministeriön julkaisemia tuoreimpia ukaaseja niin paha on mennä sanomaan vastaan. Itsensä Molotovin kirjoittamilta nuo jyrkät ja vihaa uhkuvat ukaasit tuntuvat.

    Suomi lintukotomme. Meillähän on nyt (isäntämaa)sopimus siitä, että Natomaat saavat käyttää Suomen satamia, lentokenttiä ja sairaaloita kun he tekevät Suomen alueelta vastaiskun Baltiaan. Siis ei jos, vaan kun. Muita loogisia hyökkäysalueita kuin Suomi ei Natolla käytännössä ole, paitsi ehkä Gotlanti mutta sen Venäjä pommittaa kyntöpelloksi varmuuden vuoksi heti alkuun. Harjoituksia tähän on tehty jo pitkään ja Ruotsin suojaus on havaittu olemattomaksi etenkin virka-ajan ulkopuolella.

    Tässä sitä taas ollaan ajopuuna muiden tekemissä koskissa. Natoon ollaan jo tiukasti sitouduttu mutta Naton tarjoamaa apua ei haluta ottaa vastaan vaikka hiippalakit taas tulisivat uraata huutaen itärajan takaa. Finis Finlandiae käy jo mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luepa se isäntämaasopimus. Se on kuivaa tekstiä. Sisältönä on, että kukin maa maksaa omat kulunsa, Suomi laskuttaa vieraita etukäteen ilmoitetun hinnaston mukaan ja Nato piffaa, jos siihen on erikseen sovittu budjettia. Tulleja ei tarvitse maksaa, mutta turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä pitää noudattaa. Suomi toimittaa näistä englanninkieliset käännökset. Rahtikirjat toimivat tullauspapereina. Alvit maksetaan Suomesta tehdyistä ostoksista, jos PV maksaisi ne vastaavassa tilanteessa eli käytännössä aina. Sotilasajoneuvoilta ei vaadita liikennevakuutuksia vaan kukin valtio on itse oma vakuutusyhtiönsä. (Huono pykälä liikenneonnettomuuden uhrin kannalta. Lähdepä karhuamaan Pentagonilta korjaamolaskua. Suomen valtion pitäisi ottaa välimiehen rooli lainsäädännöllä.)

      Tärkeitä pykäliä oli loppupuolella: Suomi ei lupaa rakentaa tai remontoida tiloja, jos Natolla on tukikohta. Fyysisen turvallisuuden eli vartioinnin suhteen kukaan ei saa tehdä mitään Suomen lakeja rikkovaa.

      Hyvä sopimus, muttei anna kellekään mitään lupia operaatioihin tai harjoituksiin Suomessa, vielä vähemmän tukikohtia. Nyt ne voidaan kuitenkin toteuttaa nopeasti, sillä sopimukset ovat riittävän tarkkoja.

      Poista
  18. Miten olisi kansalaisaloite Ahveananmaan itsenäisyydestä? Varmasti saataisiin 50000 allekirjoitusta ja tuosta oudosta siivelläeläjästä voitaisiin tehdä oma valtio omalla purjetilla ja sillee. Nythän purjetti tulee suomalaisten veroista.

    VastaaPoista
  19. Ahneidenmaan ahneille itsenäisyys ja niin loppuu Suomen könttämaksut (n. 200 miljoonaa vuodessa) sinne meidän bkt:n mukaan. Toki tuo merestä kohonnut luotoryväs voitaisiin myydä eniten tarjoavalle taholle. Ei tietenkään ryssille tai sitten ihan piruuttaan kuitenkin juuri niille...
    Samalla loppuisi jatkuva valehtelu Suomen 19:sta ruotsinkielisestä kunnasta. Oikeasti niitä on mantereella VAIN 3 ja 16 Ahneidenmaalla.
    Ahneidenmaa lopetti pakkosuomen kouluistaan sanoen sen haittaavan äidinkielen, ruotsin, oppimista. No Suomessa pakkoruotsia perustellaan kuitenkin "porttina kaikkeen" ja kuulemma se vain parantaa muiden kielien opiskelua. Oikeasti tuloksena on puolikielisiä.

    Kumma ettei kuntaliitokset koske Ahneidenmaan ahneita kuntia, joista pienimmät on 110 asukkaan "kuntia".
    Suotta ei sanota, että Ahneidenmaan pääelinkeino on kuntatalous.

    VastaaPoista
  20. Ahvenanmaan sopimuksessa vuodelta 1921 ole mainintaa millä kielellä valtio ja Ahvenanmaa kommunikoivat. Kieli voisi olla vaikka saksa tai sanskriitti.

    VastaaPoista
  21. Muuten hyvä kirjoitus, mutta Suomen itsenäistyminen ei ollut ihan niin sattuma kuin sanot. Itsenäistymisestä päätettäessä vastakkain olivat hallituksen esittämä itsenäisyysjulistus ja sosiaalidemokraattien ehdotus itsenäistymisestä neuvotteluteitse. Ainakin jossain määrin demarien ehdotus lopulta voitti, kun senaatti joutui pyytämään tunnustusta bolševikeiltä. Kukaan ei muuten olisi tunnustanut Suomea.

    Ei Suomesta olisi punaisten johtamana itsenäistä tullut, mutta tämä johtui heidän väärästä tilannearviostaan, ei perimmäisestä epäisänmaallisuudesta. Suomen työväenliikettä leimasi sama nationalismi kuin juutalaisten Bundia. Molemmat olivat isovenäläisten vallankumouksellisten murheenkryynejä. Vielä punaisten hävittyä kansalaissodan Kullervo Manner yritti rakentaa Itä-Karjalasta punaista Suur-Suomea ihan tosissaan.

    Suomen onni on, että Stalin tuhosi tämän hankkeen. Olisi maamme kannalta hirveää, jos rajan takana olisi elinvoimainen suomenkielinen ja Venäjän-mielinen satraappikunta, joka voisi vaikuttaa Suomen kulttuurielämään sisältäpäin. Nyt siellä on muutama puolikielinen karjalainen soittamassa kannelta ja väittämässä Kalevalaa omakseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, olen taas kerran samaa mieltä EA:n kanssa. Tuo lopun arvelu on minulle uutta, osaksi siksi että se oli niin epätodennäköinen vaihtoehto.

      Poista
  22. " näennäinen itsenäisyys on nyt muotia"

    Hyvin ajateltu: Suomikin on niin näennäisesti itsenäinen, että tarvii vähän välillä käydä kysymässä Brysselin valtaapitäviltä neuvoa siitä, että mitä mieltä me tänään ollaan.

    VastaaPoista