Sivun näyttöjä yhteensä

28. huhtikuuta 2006

Yläluokka

Cambridgessa kuulee aika vähän Oxfordin englantia eli sitä kieltä, jonka nimitys on oxonian. Oxfordin ja Cambridgen yhteisnimitys on Oxbridge. Kahdestaan nuo yliopistot onnistuivat lähes tuhoamaan maan 1930-luvulla. Sodan jälkeen perustettiin kiireesti yliopistoja landelle, Skotlannin perinteisten lisäksi. Tätä nykyä maailman huippuja löytyy hakematta esimerkiksi Leedsin tai Birminghamin yliopistoista.

Yliopiston vakoilijarengas - The Cambridge Five - eli Kim Philby ja kumppanit tekivät lähes mittaamatonta vahinkoa maalle hankkimalla Neuvostoliitolle sotilaallisesti tärkeitä tietoja.

Kahden eliittiyliopiston maailmassa oli paikallaan suhtautua maanpuolustukseen nuivasti, kommunismiin innostuneesti ja heteroseksuaalisuuteen kummastuneesti.

Tavallaan erikoista, että näillä yliopistoilla on entinen maineensa. Ehkä se liittyy siihen, että ne ovat niin hyviä ja että niissä on edelleen sekä opetusta että tutkimusta ajatellen valtavan vahvaa väkeä.

Omaa lastani en lähettäisi Stanfordiin mistään hinnasta ja Columbiaankin vain sydän pamppaillen mutta Berkeleyihin mielellään. Oxfordista ja etenkin Cambridgesta on ollut puhettakin. Ne ovat todellisia vaihtoehtoja, jos nuori suomalainen aikoo hankkia hurjan koulutuksen.

Yliopistomaailmassa puhetapa on sitä vastoin suomalaista erikoisesti miellyttävä, koska englannista saa selvän melkein yhtä vaivattomasti kuin Yhdysvalloissa.

Yleensähän Lontooseen tultua edessä on pieni shokki, kun ei ymmärrä mitään. Erittäin suuri osa ihmisistä, joiden kanssa joutuu puheisiin kulkuneuvoissa ja hotelleissa, puhuu niin vahvalla It-Pakistanin aksentilla, että mitään ei ymmärrä, ja loput taas, esimerkiksi kahviloissa ja pubeissa, cockney-tyyppistä puhekieltä, josta ei liioin tule hullua hurskaammaksi.

Englanti on luokkayhteiskunta, ei tosin yhtä vakavasti ja aggressiivisesti kuin Ruotsi, mutta kumminkin.

Suomessa kaikki on muuttunut 15 vuodessa tai 5 vuodessa. Suomi on nykyisin luokkayhteiskunta, jossa Ruotsin malliin hurskastelu ja selvien tosiasioiden kieltäminen on edelleen suosittua.

Meillä on ensi kertaa kautta aikojen suomenkielinen yläluokka.

En ajattele näitä konjunktuuri-ihmisiä, jotka ajavat heikkolaatuiseksi muuttuneella Mersulla tai BMW:n rasvaisemmilla malleilla. Ajattelen Volvo-väkeä, joka ei ripusta rahoja rinnoilleen.

Muutoksen myötä yläluokkainen ääntämys ja sananvalinta ovat tehneet pesän kieleemme. Ihminen sähköttää oman käsityksensä yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta asemastaan hyvin tehokkaasti.

Luultavasti murteiden uusi tuleminen on osa tätä ilmiötä. Lappeenrantaan junalla matkustaessa kännykän kenttä katoaa juuri siinä kohdassa, Lahden ja Kouvolan välillä, jossa junan matkustajat alkavat lipsua karjalan murteeseen ja sanoa "mie" ja "sie". Tulin Raumalta bussilla, joka on nopea ja mukava. Bussiemäntä puhui ihanan rajua poria Huittisiin asti. Siellä on auton vaihto. Uudessa autossa bussiemännän ääntämisen murteellisuus katosi kerrasta. Ei ollut enää tiellä kivei.

Luulisin olevani itse yksi näistä yläluokan huijareista, koska saan oivallista palvelua elämän kaikissa kauppaliikkeissä aivan siihen katsomatta, millaiset kamppeet sattuvat päälle. Tai voihan naamakin olla toisille tuttu.

Yläluokkainen nuoriso on kehittänyt uuden artikulaation, joka tulee kireästi kurkusta ja jossa lausemelodia on oudosti nouseva, lauseen loppua kohti kiekaiseva. Passiivin korvaaminen sanalla "sä" on lähes pakollista.

Yläluokkaisuutta tavoittelvien säätiedottajien ja television haastateltavien aatelistunnus on tätä nykyä sana "tosiaan". Olen laskenut viisikintoista esiintymää lyhyen säätiedotuksen aikana.

Vanhat kunnon "tota" ja "niinku" vaipuvat keskiluokan reikäisen siivilän läpi yhä alemmas. "Tuota noin" ja "ikäänku" ovat ottaneet niiden aseman suosituimpina sidesanoina.

Niin se käy.

("So it goes" oli Kurt Vonnegutin tavaramerkki. "Niin se käy" ei ollut oikeakielinen ilmaisu silloin kun suomensin Vonnegutia. Kun olin vielä nuori ja lupaava, Saarimaat ja Kettuset rypistelivät kulmiaan myös virkkeen aloitukselle:"Sitä astuu johonkin huoneeseen ja huomaa tulleensa vanhaksi."

2 kommenttia:

  1. Sitten on vielä tämä "oikeasti", oikeasti jotain. Jotenkin olen mieltänyt sen tuonne feminiiniselle puolelle, kuten kahvin juonnin kaksin käsin kupista pidelleen usalaisissa elokuvissa.

    VastaaPoista
  2. Kireä puhetyyli loppukiekaisuineen kuuluu myös alemman yhteiskuntaluokan nuorten puheeseen oman kokemukseni mukaan. Myös lispaus on muodikasta.

    Luen Vonnegutia parhaillaan. "Teurastamo 5" on erinomainen.

    VastaaPoista