Sivun näyttöjä yhteensä

20. huhtikuuta 2006

Ei kuvaa

Muutenkin pitkän päivän jälkeen puhuin kiinnostuneille kuulijoille illalla Lappeenrannassa tekniikan ihmetöistä ja Intiasta.

Nyt on aamu ja olen edelleen Lappeenrannassa.

Jätin sanomatta teknisesti ja kaupalliseasti kiinnostuneille kuulijoilleni, että luullakseni ihmislajin kaunein aika oli 20 000 vuotta sitten ja loppui muutamia tuhansia vuosia myöhemmin.

Aivojen tilavuus oli yli 10 prosenttia nykyistä suurempi. Elettiin ja etenkin kuoltiin. Musiikki oli keksitty ja taiteessa - luolamaalaukset - oli saavutettu taso, jolle ei sen koommin ole päästy.

Arvelu ihmisen ja ympäristön soinnusta (duuri) ei ehkä ole pelkkä projektio. Mannerjää vetäytyi niin että humisi. Mammutit askelsivat jykevästi.

Jatkan junassa Burroughsin esihistoriallisen ilmastonmutoksen historian jälkeen hauskaa tieteellistä kirjaa, jossa muuan John Lubbock on pantu vierailemaan varhaiskivikautisissa yhteisöissä nykyihmisen tiedoin ja silmin. Aina se Dan Brownin voittaa. Jään jälkeen - After the Ice. Nikinon parempi.

Seuraavaksi kirjoitan ja kerron parista blogista, joista ainakin Nicolai Fossin taloustieteellinen www.nicolaifoss.com ja luultavasti myös www.j-bradford-delong.net ovat reippaasti parempia kuin minun, tulevaisuuden airuita. Foss on pohjoismaiden etevimpiä kansantalousmiehiä. Hänen vaimonsa on vielä vähän etevämpi.

2 kommenttia:

  1. Entisinä aikoina varsinkin kuoltiin. Varmaankin moni meistä haluaisi pitkän elämän, mutta ilmeisesti kukaan meistä ei haluaisi tulla "vanhaksi", siis sairaaksi ja höperöksi. Muinaisina aikoina ei eletty kovinkaan vanhoiksi. Ns. vanhoina hyvinä aikoina elämä oli todella kovaa. Jos vaikka sairastuit tai tapaturmaisesti teloit itsesi, niin "lääketiede" oli niin alkeellista, ettei siitä juuri apua ollut. Päinvastoin lääkkeet ja hoitotavat saattoivat olla jopa suurempi terveysriski kuin itse sairaus. Esim synnytykset ja lapsikuolleisuus olivat todellisia ongelmia. Samoin oli hampaiden kanssa.

    Jeesuksenkin aikana ihmisen keski-ikä oli vasta vähän yli 20 vuotta. Vielä sata vuotta sitten keskivertoeurooppalainen eli 34-vuotiaaksi. Vasta meidän aikoinamme kehittynyt lääketiede on tuonut vanhuuden useimpien ulottuville. Miehet voivat hyvällä syyllä uskoa elävänsä noin 70-vuotiaiksi ja naiset viisi vuotta pidempään. Vanheneminen ei enää ole harvojen ja onnekkaiden etuoikeus, vaan todellinen mahdollisuus monille meistä. Tästähän niitä uusia ongelmia kumpuaa. Kuka meitä hoitaa, kun emme kuolekkaan "ajoissa"?

    VastaaPoista
  2. Nicolai Foss on varmasti suoritellut laskemattoman määrän opintopisteitä, mikä ei tietenkään ole riittävä tae sille, että hän on fiksu=viisas.

    Luulenpa nimittäin, että opimme ainakin hierarkia- ja arvoristiriidoista enemmän tutkimalla simpanssien käyttäytymistä modus vivendin saavuttamiseksi/ylläpitämiseksi kuin lukemalla taas yhtä taloustieteen laissez-faire professoria, jolle rahalla ei ole moraalia ja jolle lait ovat aina periaatteellinen este sille, että markkinatalous voisi tuottaa maailman täyteen suurimmaksi osaksi tarpeetonta rojua.

    Kutsun tätä koulukuntaa "utooppiseksi kapitalismiksi" - miksei myös "atooppiseksi"...sehän todellakin muistuttaa sitkeää ihottumaa, jolle ei tiedetä syytä...

    Haluaisin tietää, mitä on se "huono" talouskasvatus, jonka vuoksi ranskalainen nykynuori ei Fossin mukaan ymmärrä, että (myös henkilökohtaisen elämän) "epävarmuus" on ainoa realiteetti, jonka varaan joustava talouskasvu voi rakentua...(?!)

    Tosin Foss ei sano blogissaan kirjaimellisesti juuri näin.
    Kaikkia copyright-käytäntöjä (jälleen kerran) uhmaten minä hieman retorisoin hänen kantaansa tällä tavoin - omin sanoin.
    En nimittäin vielä tiedä, mikä Foss lopulta on miehiään, mutta ehkäpä Kemppinen sen kertoo...

    *
    Nietzsche kirjoitti kirjassaan "Epäjumalten hämärä" (eräänlaisessa johdannossa omaan ajatteluunsa) "vihjeen" konservatiiveille.
    Sen mukaan kehitystä ei voi pysäyttää tai muuttaa - sitä voidaan vain jarruttaa...(*)

    Itse suostun ilomielin jarrumieheksi...
    Silloin koen kerrankin olevani "hyödyksi"...

    (*) Nietzsche oli hieman epävarma kyseisen aforismin suhteen, koskapa poisti sen lopullisesta versiosta.
    Suomennokseen se on lisätty.

    Rousseau Räsänen

    VastaaPoista