Sivun näyttöjä yhteensä

10. huhtikuuta 2006

Tietoyhteiskunta, globalisaatio

"Maailmanmarkkinoita hyväkseen käyttäen porvaristo on muuttanut kaikkien maiden tuotannon ja kulutuksen yleismaailmalliseksi.

Taantumuksellisten suureksi suruksi se on poistanut teollisuudelta kansallisen maaperän. Ikivanhat kansalliset teollisuudenalat on tuhottu ja niitä tuhotaan yhä joka päivä.

Niitä tunkevat sivuun uudet teollisuudenalat, joiden käytäntöön ottaminen on elinkysymys kaikille sivistyskansoille, teollisuudenalat, jotka eivät enää käytä kotimaisia raaka-aineita, vaan maapallon mitä kaukaisimmilta alueilta tuotuja raaka-aineita ja jotka tuottavat tehdasvalmisteita, joita ei käytetä ainoastaan omassa maassa, vaan kaikissa maanosissa.

Vanhojen, oman maan tuotteilla tyydytettyjen tarpeiden tilalle tulee uusia, jotka tyydyttämisekseen vaativat mitä kaukaisimpien maiden ja mitä erilaisimpien ilmanalojen tuotteita. Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja sulkeutuneisuuden tilalle tulee kansojen kaikinpuolinen yhteys ja kaikinpuolinen riippuvuus toisistaan. Tämä koskee niin aineellista kuin myöskin henkistä tuotantoa. Eri kansakuntien henkiset tuotteet tulevat yhteiseksi omaisuudeksi.

Kansallinen yksipuolisuus ja rajoittuneisuus käyvät yhä mahdottomammiksi, ja monesta kansallisesta ja paikallisesta kirjallisuudesta muodostuu maailmankirjallisuus. Porvaristo vetää kaikkien tuotantovälineiden nopean parantamisen ja kulkuyhteyksien tavattoman helpottumisen ansiosta kaikki, raakalaisimmatkin kansakunnat sivistyksen piiriin.

Sen tavarain halvat hinnat ovat se raskas tykistö, jolla se ampuu maan tasalle kaikki kiinanmuurit ja pakottaa raakalaiskansojen itsepintaisimmankin muukalaisvihan antautumaan. Se pakottaa kaikki kansakunnat omaksumaan porvarillisen tuotantotavan, elleivät ne tahdo tuhoutua; se pakottaa ne ottamaan käytäntöön niin sanotun sivilisaation, so. tulemaan porvareiksi. Sanalla sanoen, se luo itselleen maailman oman kuvansa mukaan.

Porvaristo on alistanut maaseudun kaupungin herruuden alaiseksi. Se on luonut valtavan suuria kaupunkeja, se on suuresti lisännyt kaupunkiväestön lukumäärää maalaisväestön lukumäärään verrattuna ja siten temmannut väestön melkoisen osan pois maaseutuelämän tylsyydestä. Samoin kuin se on tehnyt maaseudun riippuvaiseksi kaupungista, se on tehnyt raakalais ja puolittain raakalaismaat riippuvaisiksi sivistysmaista, talonpoikaiskansat porvarillisista kansoista, idän lännestä.

Porvaristo hävittää yhä enemmän tuotannon välineiden, omaisuuden ja väestön pirstoutuneisuutta. Se on kerännyt väestön yhteen, keskittänyt tuotannon välineet ja koonnut omaisuuden harvojen käsiin. Välttämättömänä seurauksena tästä on ollut valtiollinen keskittyminen.

Riippumattomat, melkein vain liittolaissuhteissa olleet maakunnat erilaisine etuineen, lakeineen, hallituksineen ja tulleineen liitettiin yhteen yhdeksi kansakunnaksi, jolla on yksi hallitus, yksi laki, yksi kansallinen luokkaetu, yksi tulliraja.

Vajaat sata vuotta kestäneen luokkaherruutensa aikana porvaristo on luonut enemmän ja jättiläismäisempiä tuotantovoimia kuin kaikki edelliset sukupolvet yhteensä.

Luonnonvoimien alistaminen, koneiden käyttö, kemian soveltaminen teollisuudessa ja maanviljelyksessä, höyrylaivaliikenne, rautatiet, sähkölennätin, kokonaisten maanosien raivaaminen viljelykselle, jokien tekeminen laivakulkukelpoisiksi, kokonaiset, aivan kuin maasta esiinpoljetut väestöt - mikä aikaisempi vuosisata saattoi aavistaa, että yhteiskunnallisen työn uumenissa uinui tällaisia tuotantovoimia!"


- Karl Marx, Kommunistinen manifesti, 1848

Tämä on sanatarkka, Suomessa käytetty käännös. Kappalejako lisätty. Muuta lisäämistä ei olekaan.

Friedman lainaa tekstiä kirjassaan, mutta ei ymmärrä sen sisältöä.

"Vanhan porvarillisen luokkiin ja luokkavastakohtiin perustuvan yhteiskunnan sijaan tulee yhteisö, jossa kunkin yksilön vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytyksenä."

Kirjoitus on repliikki tietoyhteiskunnan, verkkoyhteiskunnan, informaatiotalouden ja globalisaation ihmettelemiseen. Miten tämä näin, että firmoilla ja joillakin ihmisillä menee paremmin kuin koskaan, rahaa sataa suoraan laariin, mutta työpaikkoja katoaa ja huonon voinnin sanotaan pahentuvan koko ajan.

Yksi syy on edellä esitetyn profetian mukaan tuotannon rakenteen muuttuminen kuljetusten ja tietoliikenteen mullistuksissa. Toinen syy on päivän keskustelussa salanimellä "yhteiskuntavastuu" esiintyvä ihmiskulttuurin rapautuminen.

Tätä kehotan harkitsemaan. Mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä enemmän ne säilyvät samoina.

4 kommenttia:

  1. Luin aluksi vähän huolimattomasti Kemppisen postauta ”Tietoyhteiskunta, globalisaatio”. Ajattelin, että nythän Kemppiseltä taas tulee vallan profeetallista ja mahtavaa tekstiä. Kyllä yllätyin melkoisesti, että se olikin lainausta Karl Marxin tekstistä jo vuodelta 1848. Sen verran huonosti olen Marxin juttuja lukenut.

    ”Yhteiskuntavastuu” on käsitteenä vielä melko epäselvä. Kemppinen on aikaisemmissa kirjoituksissaan mielestäni ansiokkaasti ottanut sen kannan, että firman tärkein tehtävä on pysyä hengissä. Eikö se ole samalla sitä yhteiskuntavastuuta, että pärjää kansainvälisessä kilpailussa sekä kotimaan markkinoilla että ulkomailla. Yrityksen johto ei voi urautua johonkin ahtaaseen muottiin ja jumputtaa eteenpäin samalla tavalla vuosikausia. Markkinoiden muuttumiseen pitää osata reagoida ajoissa. Busineksen teko ei lopu koskaan. Aina tulee uusia mahdollisuuksia uusissa tilanteissa, kun vaan tajuaa ne mahdollisuudet.

    VastaaPoista
  2. Markkinoiden suhtautuminen kuluttajaan on myös muuttunut eriskummallisen aggressiiviseksi. Vanhoissa mainoksissa hyödykkeiden tuottaja oli hyvin kohtelias kuluttajalle. Nyt mainosten teitittely on vaihtunut sinutteluksi ja sijamuoto imperatiiviksi!

    Kuluttaja (niin porvaristo kuin työväenluokkakin) kuuluu aivan kuin vielä alempaan, markkinoiden hegemoonien käskyvallan alla olevaan, ehdoitta näitä ostomääräyksiä tottelevaan, "tiedostamattomaan" luokkaan.

    VastaaPoista
  3. Marx oli viimeinen suuri utopisti ja visionääri, ja vaikkei ennustaminen yhteiskuntatieteiden metodi olekaan, niin kuinkas onkaan päässyt käymään, noin tarkemmin ajatellen. Siis: onko Marxilla enää mitään sanottavaa ajallemme, tai mitä hän sanoisi ajastamme. Marx ei ollut varsinainen pahis, vaikka monet luulevat niin, koska eräät totalitaristiset järjestelmät nostivat hänet ikonikseen, vaikka Marx julisti vapauden valtakuntaa.
    Marx ennusti, mutta ei antanut ohjeita. Niinpä Leninininkin oli polkaistava proletariaatin diktatuuri omasta hatustaan.
    Kommunisminhan oli määrä kummuta täyteyteensä kehittyneen kapitalismin sylistä eikä feodaalivaltiosta.
    Tuossa manifestin otteessahan vasta luetellaan kommunismin edellytyksiä. Toinen asia on sitten, onko kommunismi kapitalismin välttämätön seuraus, kuten Marxin predestinaatio-oppi edellyttää, ja seuraako lopulta valtioton vapauden valtakunta, jossa Virtanen voi olla aamupäivisin halonhakkaja ja iltapäivisin helmenkalastaja, joka antaa kykyjensä mukaan ja jolle annetaan tarpeensa mukaan. Karl Popper kyllä epäili, että jakelua varten tarvittaisiin ainakin puolueorganisaatio, uuden sortojärjestelmän perusta.

    VastaaPoista
  4. Rakas Kemppinen, seisomaan nousten riemuittiin taas tästäkin postauksesta - pitkän rännän keväänä olet ehdoton valopilkkumme

    Mustonen ja mies

    VastaaPoista