Sivun näyttöjä yhteensä

8. huhtikuuta 2006

Liian paljon rahaa



Lehden mukaan isojen yhtiöiden johtajat tienaavat miljoona markkaa vuodessa eli keskimäärin 160 000 euroa. Moni tienaa kymmenkertaisen määrän, moni sitäkin enemmän.

Tätä en haluaisi puolustaa. Perustelut eivät vakuuta. Johtajat karkaisivat, ellei rahaa tulisi kuin rännistä.

Karatkoon. Kannuste on viallinen ajatus sekä palkoissa että tekijänoikeuksissa. Siinä on perää mutta se ei ole läheskään koko totuus.

Käykää hautausmaalla miettimässä, kuka on alueen rikkain henkilö ja mitä hänelle nyt kuuluu.

Miettikää, kuka muistetaan eläkkeelle siirryttyään tai kuolemansa jälkeen. Muistamme suuria pahantekijöitä ja hyviä ihmisiä.

Muistelkaa, kenelle on jäänyt kaunaa. Yksikin työtoveri tai esimies, joka oli natku. Suomennospalkkioissa ja kirjoituksia hinnoitellessaan hän piti aina omistajien puolta ja nipisti hinnat alas. Sitten hän meni sairaseläkkeelle, ja omistajat alkoivat tosissaan rikastua.

Silti puolustelu tai selitys johtajien palkoille, koska asioissa on vähintään kaksi puolta niin kuin setelissä.

Yritysmallimme oli saksalaista perua. Johtajat olivat luottamushenkilöitä. Amerikkalainen yritysmalli on sukua principal - agent -ajatukselle. Omistajajoukko ja omenavarkaat ovat samaa koplaa. Saalis pannaan tasan: sulle mulle, sulle mulle, mulle.

Suuren yhtiön toimitusjohtaja tai muu johtaja ei ole työntekijä vaan yhtiön liikekumppani.

Tämä on toimiva ajatus.

Se on mennyt vähän pilalle, kun epäonnistuneet johtajat saavat lahjapalkkioita, vaikka heidät pitäisi johdonmukaisuuden nimessä hirttää munista lipputankoon. Anteeksi epäasiallinen ilmaisu - johtajissa on nykyisin naisiakin.

8 kommenttia:

  1. Kyllä tämä kaksinaamaisuus yrityjohdon palkoissa on meikäläistäkin ihmetyttänyt. Samalla kun duunareita potkitaan pelolle, niin johdon palkkoja korotetaan 40-100%. Sen kyllä ymmärrän, että firman toimintaa on sopeutettava markkinoiden tilaan, mutta miksi samanaikaisesti johdolle älyttömät palkankorotukset. Semminkin kun johto ei muutenkaan elä missän köyhyysloukussa. Optiotkin haisevat pahalle. Ostakoon johto johtamansa firman osakkeita markkinoilta oman pääoman ehdoin, niin kuin me muutkin joudumme tekemään. Optioissahan ei ole johdolle mitään riskiä.

    Kaikki tämmöinen kähmintä on palkkajohdolle mahdollista, kun omistaminen on hajautunut maailmalle pieniksi paloiksi. Omistaminen on muuttunut kasvottomaksi, jolloin ei muodostu selvää omistajan tahtoa firman asioiden hoitamiseen. Ilmeisesti Jenkeistä tulee vielä jokin uusi oppi tämän kvartaalitalouden selkiyttämiseksi ja johdon kannustimien järkevöittämiseksi. Nythän meno tuntuu melko epäoikeudenmukaiselta.

    VastaaPoista
  2. Tuo 160000 ei ole pörssiyhtiöiden johtajien vuositulot, vaan se summa, jolla heidän tulonsa ovat kasvaneet vuodesta 2004 vuoteen 2005

    VastaaPoista
  3. Ad Katselija:

    Kiitos - aika olennainen oikaisu...

    VastaaPoista
  4. Jos nyt vielä lehteen viitataan, niin 45:n pörssissä arvokaimman firman johtajista kymmenen sai yli miljoona euroa palkkaa, palkkioita ja bonuksia. Vain kahdella oli vuosiansiot 163.000 euroa ja 194.911 euroa. Kaikilla muilla oli huomattavasti isommat tulot, jopa moninkertaisesti. Mikä nyt sitten on oikein tai väärin tai kohtuullista? Tätä sietää kyllä kysellä olematta mitenkään kateellinen. Johdon palkitsemis- ja palkkamittareita täytyy vielä kehitellä. Firma voi menestyä tai ontua johdosta huolimatta, kun suhdanteet sattuvat kohdalleen tai pieleen. Ansioton palkitseminen on typeryyttä ja suorastaan vääryyttä.

    VastaaPoista
  5. "Käykää hautausmaalla miettimässä, kuka on alueen rikkain henkilö ja mitä hänelle nyt kuuluu."

    Osuvasti sanottu. Hieman niin kuin ystävämme Sören Kierkegaard "Kuolema on suurin humoristi"

    VastaaPoista
  6. Kuulkaas nyt.
    Johtaja on pyramiidin huipulla. Pyramiidien koot kasvat, mutta johtajan palkkion osuus - onko se kasvanut sittenkään.

    Pyramiidin pohjalla saadaan pari lanttia, kuten aina ennenkin ja kuten aina tullaan saamaan.

    VastaaPoista
  7. Asian ensimäinen pointsi on se, että asian pointsi on yhteiskunnallinen. Siis poliittinen kysymys. Toinen pointsi on se, että politiikka on vasemmistolainen keksintö. Asian pääpointsi on siis se, että asian käsitteleminen on sosialismia.

    VastaaPoista
  8. Jäi vielä muistuttamatta, hampaankoloon:

    Kun yritysjohto on yrityksen tuottavuustekijä, työntekijät ovat osa kulurakennetta.

    Muistamme Kemppisen teoreeman "Pyyhkeitä Taxellille" -mietinnöstä: "Yrityksen tarkoitus on pysyä hengissä. Sen se toteuttaa alentamalla kuluja."

    Onko vielä syitä näyttää hämmästynyttä naamaa?

    VastaaPoista