Sivun näyttöjä yhteensä

11. toukokuuta 2020

Rauhallinen



Kohta en ennätä muuta kuin kirjoittaa blogia ja laajentaa jutut noin kymmenen tai kaksikymmentä kertaa pidemmiksi.

Heikki K., kuten sukunimestä näkee, Josef K:n lähisukulainen ja virkavelikin, huomautti kahdesta kuohumastani kirjasta, että se oli itse asiassa hän, joka neuvoi ne minulle. Silti Spotifyn soittolista ”The Year of Wonder” on ainutlaatuisen hieno yli 300 alle viiden minuutin kappaleen valikoima, ja siihen liittyvä kirja on aarre.

Valitsija / kirjoittaja Clemency Burton-Hill näyttäisi olevan erittäin kovan tason ammattimuusikko (viulisti), radiotoimittaja, journalisti, kirjailija ja kaunotar.

Jospa sanoisin olleeni itsekin yhtä ja toista, en kuitenkaan violisti enkä kaunotar, ymmärrätte painotuksen. Kappaleista puolet on sellaisia, koita en olisi tullut kuunnelleeksi ja neljännes sellaisia, joita en olisi missään tapauksessa ottanut kuunnellakseni. Silti – tai siksi – olen jokaisen kohdalla huokaissut ihastuksesta. Pakkopullaa ei olekaan, paitsi nyt ehkä Bachin konsertto kahdella viululle d-molli ja miksei Beethovenin jousikvarteton Op 130 Cavatina. Mutta muute – Mendelsohnin oktetto – itkettävämmän taivaallista musiikkia tuskin  on olemassakaan. Naissäveltäjän kappale luutulle, harpulle, kosketinsoittimelle ja kahdella naisäänelle Portugalin hovista 1610-luvulta, 1982 syntyneen australialaisen syvästi vangitseva soolokappale, useita Poulencin sävellyksiä – käsityksenne musiikista muuttuu. Ja näistä hillokirsikoista ei tule suu tahmeaksi eikä maha kipeäksi.

Omasta puolestani lisäisin, että kun joskus haluatte kuulla viulua soitettavan nuotilleen, voisitte laittaa lautaselle Oleg Kaganin tai Jasha Heifetzin levytyksen Bachin d-molli-partitasta muistaen, että säveltäjän tarkoitus toteutuu vain, jos laulatte itse kenraalibasson eli alaäänen mukaan kuunnellessanne. Monin kohdin sitä ei soiteta, vaan annetaan ymmärtää. Kanttori Bach kuului, kuten tiedätte, zen-luterilaiseen lahkoon, samaan kuin minäkin, Paul Gerhardtin ja Jakob Böhmen perustamaan. Vaikka Serafinen vaeltaja (Angelus Silesius) keksi heittäytyä katoliseksi, hän on samoilla vesillä pestyjä.

Siis kirjallisen neuvonantajani aloitteesta sain haraviini Yardleyn kirjan ”Second Readings”, josta käy muun ohella ilmi, että Gaius Suetonius Tranquillus kirjoitti myös Donald Trumpista Suomeksi nimellä ”Rooman keisarien elämäkertoja” tunnetun teoksen englantilainen Penguin-laitos puolen vuosisadan takaa on ei enempää eikä vähempää kuin Robert Gravesin (Minä, Claudius jne.) kääntämä ja sensuroimaton. Kirjan nimi voisi olla ”mielenmuutoksia”, ja suunnittelen siis jotainsamanlaista.

Olen lukenut joskus teoksen Loebin laitoksena (latina + englanti) ja tiedän asian. Yardley sanoo, että Suetonius (Gravesin uskollisesti kääntämänä) uhkuu perversioita, joita edes koulupoika ei osaisi kuvitella, ja pursuaa hulluutta.

Ne keisarit, jotka eivät olleet sitä valmiiksi, suistuivat mielisairauden syövereihin tapeltuaan vaimojensa, rakastajattariensa, rakastajiensa, parthialaisten, henkivartiokaartinsa ynnä muiden kanssa.

Päätelmä on, että vallankäyttö villiinnyttää ja johtaa tuhoon satoja, tuhansia tai satoja tuhansia (tai miljoonia) viattomia, ja harjoittajansa.

The Guardian, brittien ykköslehti, raportoi uskollisesti Trumpin teoista ja twiiteistä, eikä asiasta ole nähdäkseni epäilyä. Amerikkalaisilla on käsissään roomalainen ongelma. Kun ehkä jo ilmassa oleva keihäs tekee tehtävänsä, valtaan tulee seuraava Trump, samalla tavalla kuin Venäjällä seuraava Putin höylää ja hampaitaan.

Kuvituskuvani on otettu kymmenen minuuttia sitten yli 11.5. koleran aikaan.

18 kommenttia:

  1. Ei pidä silti unohtaa suomalaisiakaan klassikkojen käännöksiä. Ne ovat kumminkin aika hyviä. Suetoniuksen käänsivät suomeksi Hollo ja Linkomies. Silloin, kun tuon luin, en osannut latinaa kuin ulkoaopeteltuja fraaseja, eikä taitoni ole edelleenkään hyvä. En siis ole koskaan tarkastanut, kuinka paljon he Sallustiusta karsivat. Päätellen siitä, miten paljon kirjassa oli rasvaisia yksityiskohtia, hämmästelisin, jos sitä olisi kovasti sensuroitu. (Mieleen tulee lähinnä Tiberius Caprilla.)

    Olen hiljalleen päätynyt jossain määrin samaan tulokseen kuin sinä. Trump ei ole ollut erityisen tasapainoinen yksilö aiemminkaan, mutta hän on presidenttikautensa mittaan kyllä ajelehtinut kohti aiempaa syvempiä ja mutaisempia vesiä. Rooman historian valossa tämä on väistämätöntä, mutta eivät USA:n presidentit ole aiemmin vajonneet hulluuteen tällaisella systemaattisuudella. Miksi?

    Helppo - ja Occamin partaveitsen mukainen - vastaus olisi todeta, että Trump sattuu olemaan heikko yksilö. Itse olisin kuitenkin valmis tarjoamaan laajempaa vastausta: Trump ja hänen lähipiirinsä ovat tietoisesti pyrkineet luopumaan niistä pidäkkeistä, jotka sallivat länsimaisen johtajan säilyttää tietyn tervejärkisyyden. Perustuslaillisen valtion hallitsija ei ole despootti. Hänen ympärillään on valtava virkakoneisto, joka valmistelee päätökset ja analysoi vaihtoehdot. Useimmissa tapauksissa poliittinen päättäjä tekee suuria linjauksia eikä puutu yksilöiden elämään. Lainsäädäntö ja organisatorinen inertia sitovat päätöksentekijän kädet ja ajavat hänet aika ahtaalle väylälle.

    Trumpin hallintotapaa on leimannut se, että poliittisesti merkittävät päätökset valmistellaan lähipiirissä ja niistä kuullaan asiantuntijaorganisaatioiden sijasta sukulaisten ja kavereiden kavereita. Tämä on juuri se hallintotapa, jolla prinsipaatin ajan keisarit hallitsivat. Se tapa, jonka Sallustius ja Tacitus kuvaavat hulluuteen väistämättömästi suistavana.

    Jos halutaan johtajien pysyvän tervejärkisinä, heidän pitää toimia osana byrokratiaa, ei sen ulkopuolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuret linjauksethan ne eivät puutu "yksilön" elämään? Trump menee (jatko)kaudellekin kun toiset ehdokkaat ovat täysin mielisairaita (Clinton, Bideen)

      Poista
    2. Oletko ensimmäinen anonyymi diagnooseinesi ja kelenkäyttöinesi itse Trump? Kommenttisi toki joutaa bideehen.

      Poista
    3. Suuret linjaukset eivät puutu nimettyjen yksilöiden elämään. Despoottisen hallinnon peruspiirteenä on nimenomaan ylimmän johtajan yksilöihin kohdistuva suora vallankäyttö. Nykyaikaisen byrokratian tärkein ominaisuus on ehkäistä tätä. Vaikka esimerkiksi STM:llä on paljon valtaa koronarajoituksissa, Kiuru ei voi todeta, että Kaijan kapakka avataan, mutta Jullen juottola suljetaan.

      Sen sijaan Trumpin hallinnon tunnusmerkkinä on nimenomaan se, että asiassa kuin asiassa ohitetaan normaalit muodot ja tehtävät ja kaupat annetaan henkilösuhteiden perusteella. Esimerkiksi hiljattaisessa Venezuelan vallankaappausyrityksessä toteuttajaksi oli valittu ammattitaidoton firma ilmeisesti sillä perusteella, että se oli aiemmin hoitanut Trumpin puhetilaisuuden turvajärjestelyjä. Tämä on nimenomaan malliesimerkki siitä, miten Trumpin hallinto toimii Rooman prinsipaatin periaattein.

      Poista
  2. mitä mä mulle kuulun?maanantaina, 11 toukokuuta, 2020

    hys ny

    kuunnellaan

    jaettu kauneus

    VastaaPoista
  3. Kiitos listan jakamisesta! On kiva kuunnella kuratoitua musiikkia, vähän niin kuin radio-ohjelmaa kuuntelisi. On yhteisöllisempää, omiin valintoihinsa välillä väsyy.

    VastaaPoista

  4. Yllettyäni aikuisemmalla iällä, numeroissa, pakun rattiin karttureinani pysyvästi tietty Kemppi, mutta vaihtuvasti muita isoja. Viime vuosina hurjat John Lanchester (London Review of Books ja Whoops ! eli hupsista kuinkas kävikään -kävin tilauttamassa sen toisiakin varten Kansalliskirjastoon. Odottaa vaikka sinua, koskemattomana arvaan. Ja viimeksi sitten Adam Tooze. Kirja Crashed 2008 on huokeana kirjakaupassa. Tooze 2020 Guardian ja muualla on ihan ihan uskomaton.

    Näissä on isoa se että hölynpölyn taakse hakeutuen näkevät mistä rahaimperiasmissa viime vuosikymmeniltä on ollut kyse. Mistäkö ? Aloita omasta taloyhtiöstäsi ja kunnastasi. Ne ovat kirjanpitomiehittäjän kpgmwcpeydeloitte peukalon alla.

    Käräjien pankkivaltuusmiesten liikepankkien valvojien säästöpankkien emäntien/isäntien sijaan ovat astuneet sotilaat, kolonialistiset standardoijat, väärän rahan leimaajat pääkatujen varsilla varjopankeissaan varkaina.

    Uskontunnustuksinansa shareholder value ja mark to market raha-arvojen asettaminen. Valtiolta ne nappasivat keskuspankin. Sekä näkömuuriksi että itsellensä hätäveron kantajaksi.

    Näillä on sitten uskomaton määrä business ja law schoolien auktorisoimia toimijoita puttosia kaikissa tehtaissa jakelu kauppa yhtiöissä. Diilaamassa itselleen ja toveripiirilleen.

    Ja mistä rahat ? Taseiden yhteisyydestä. Ne eivät ole yksittäisiä ja firmakohtaisia tilintarkastettavia. Ne ovat kollektiivia systeemiä. Sisäänjäänyttä, sisälletahtonutta uuseliittiä varten, joka vanhan omaisuuden asiamiehinä esiintyen ovat jokusessa vuosikymmenessä asettuneet uudeksi senaatiksi.

    Jos Trump on jotain, hän on gracchusta. Lue virkaanastujaislausemoukaroinnit ja näe herrasväen epäuskoinen pälyily.

    Olen lukenut oikeastaan vain kokoomakirjoja maailmanhistoriasta tai roomasta tai sivilisaation teistä. Lukuisia. Aina kiehtovia kovapäiselle aina uutta ja tuoretta.

    Suomeksi ja kouluissakin tätä mettä kehi. Eino Leino kiitteli rehtoriaan K.O.Lindeqvistiä tämän 60-vuotispäivänä säkein, pätkin:

    Ja koulutie ja katu –

    minulle laulun latu,
    tie tiedon hilpeä.

    nyt siitä kiitos hälle,
    ken koulun hengen loi.

    ja ajan tiedon, mielen
    niin aatteen-avaraks.

    Ja kun hän ihmissuvun
    kuvaili ihanteet,
    se silmään nosti veet.
    Eino Leino

    Kuopiostakin löytyy. Erkki Hietakari. Minullekin Hermanni Saastamoisen puunjalostusmiehen järisyttävänä elämäkertana. Kysy oppilaaltaan Eeva Ahtisaarelta.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  5. The Guardian. Kuulemma vasemmisto eli propaganda läpyskä. Varmaan Hitler vastainenkin, jos saa arvata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äkkiä nyt niitä yritystukia. Alkaa Porssen tuhkakuppi olla täynnä.

      Poista
    2. Neuvostoaikana sama lehti edusti pahimman laatuista antikommunismia ja imperialismia. Sen liberaali, ei edes vasemmistolainen linja on pysynyt vuosikymmenet paikallaan. Nykyään vaan pitää olla tarkkana kuunnellessaan kaiken maailman puheita, kun trumpilaisuus ja persulaisuus ovat tarkoituksellisesti sumentaneet ja sotkeneet peruskäsitteet, esimerkiksi kommunismin, sosialismin, vasemmistolaisuuden, erilaiset liberalismit, vihreyden, oikeistolaisuuden, isänmaallisuuden ja niin edelleen. Yksi hyvä testi oikealle sosialismille on aina kohteen mahdollinen marxilaisuus.

      Poista
    3. Joo guardian on kulttuuri marxilainen.

      Poista
    4. "Joo... jne" on oiva esimerkki juuri tuosta termien sotkemisesta.

      Poista
  6. Nyt on Ajatusten miljoonalaatikkoon tupsahtanut oivalta maistuva postaus Markus Kajolta. Mieshän on kuin köyhä ritari. Eikun ehkä ei sellainen.

    VastaaPoista
  7. Jos meillä kävisi näin: Valtiojohtoon kuuluva henkilö suivaantuu tv-juontajan koronakriittisiin haastatteluohjelmiin ja keksii ruveta vihjailemaan juontajan syyllistyneen parikymmentä vuotta sitten murhaan ja ryhtyy vaatimaan vanhan tutkinnan avaamista tätä juontajaa vastaan, siitä riippumatta, että juontaja oli tapahtumahetkellä kaukana muualla. B-luokan filmikö? Ei vaan täyttä totta. Näin Amerikan yhdysvaltain valtionpäämies on juuri äsken menetellyt. En löydä enää sanoja tämän kuvaamiseen, en psykiatrian, rikosoikeuden, yleisen soveliaisuuden tai minkään muun piiristä. Meillä ja muissa sivistysmaissa suuri julkinen mekkala ja potkut olisi (jo yksin tuosta) tullut, mutta tuskin tuossa ihmemaassa. Millään ei siellä enää ole mitään väliä, totuudella varsinkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tosiaan. Kun Trumpin jatkuvat karseudet eivät enää meillä tunnu ylittävän uutiskynnystä, laitan tähän uutislinkin, varmuuden vuoksi täältä Euroopan puolelta: https://www.politico.eu/article/us-president-donald-trump-promotes-conspiracy-theory-accusing-tv-show-host-of-murder/

      Poista
    2. Trumptime? 5 o'clock trump? Hitchhikers handbook for the Trump- and some of the other forgotten galaxies? Universe and the Final answer by D. Trump: (2).

      Poista
    3. Jan Kees came home, didn't he? Hardly recommendable nowadays. I'd say not quite. I'd like to use the word propably but that would be impolite and therefore a political statement.

      Indeed. The indeed.

      Poista
  8. et voi olla tosissaan :)

    Vitsi siis tosi herttaista.

    Mehän ollaan sellaset jätkät et jos..

    Jos myö saahaan siihen touhuun talon saippuat niin mehän pestään vaikka koko pordellin vitut.

    VastaaPoista