Sivun näyttöjä yhteensä

18. toukokuuta 2020

Lyysi

(Kuva (c) Wikipedia)



Elämää e ole olemassa.

Tämä on arvaukseni. Juuri nyt raportoidaan, ett kiven sisältä kuuluu kuorsausta. Aivan liian syvältä aivan liian vanhan kallion sisältä löytyy kukaties bakteereiksi luokittuvia otuksia. Syvältä tarkoittaa kilometrejä syvän merenpohjan tai huimimpien kaivosten alta ja vanha kallio tarkoittaa esimerkiksi gabroa, jonka ikä lasketaan miljardeissa vuosissa.

Lyysi tarkoitti ennen muotivaatetta. Isoisäni aikaisen pompan, jollainen roikkui Evijärven saunan naulassa kalasiimojen alla ja joka päällä oli omistajan väitteen mukaan oltua töissä Muurmannilla, korvasi sitten lyysi tai lyyssi, pusakka joka tunnetaan esimerkiksi Haanpään ja Päätalon kuvauksista ja kuvista.

Tämä uusi ajatus, jolle muiden ohella ”Nature” on antanut paljon tilaa, viittaa radiolyysiin. Nature ja Science ovat julkaisuina minulle jumalansanaa. Toisin sanoen puhe ei ole totuudesta mutta sen sijaan asiasta, jota ei sovi sivuuttaa aivan noin vain.

Nuoriso kyselee jatkuvasti esimerkiksi suhteellisuusteoriasta tai kvanttikenttämekaniikasta, ja kärsivälliset tahot vastaavat, että luonnontieteessä ei tarjolla niinkään totuuksia kuin toimivia selityksiä. Perusfysiikan ydinteoriat ovat tunnetusti vääriä eli siis tavalla tai toisella pielessä, mutta kymmenet tuhannet kokeet osoittavat niiden toimivuuden. Ei Newtoninkaan painovoima ole ”oikea”, mutta elämässä ja muutenkin useimmissa tilanteissa täysin riittävä.

Darwin oli kiihkeä von Humboldtin lukija. Humboldt oli nero, joka ymmärsi elollisen yhteyksiä ja aavisteli kytkentää elottomaan. Väkivaltaisen äitinsä vaatimuksesta hän oli kouluttautautunut kaivosalalle ja harrasti myös sitä koko ikänsä. Darwin sai niskoilleen käsityksen, että ihminen ei sittenkään eroa sanottavasti muista eläimistä. Humbodt oli kova poika myös kasviopissa ja teki aineesta niin suositun, että nimellä ”jugend” tunnettu taiteen tyylisuunta myötäili ja mukaili kasvien muotoja. 

Nyt siis on käsillä radiolyysi. Tutkijat ovat sitä mieltä, että mikrobin elämään syväkivessä riittää vety, jota säteily irrottaa kivestä ja näitä mokomia voi olla kymmeniä miljardeja kuutiosenttimetrissä eli enemmän kuin meressä ja maan pinnalla (Artikkeli Quanta Magazine.)

Tästä tietenkin seuraa, että elämä avaruudessa edellyttää vain kiveä ja vettä eli siis vetyä. Maallikkokirjoittajat, kuten tämä tässä, miettivät että kun multiversumi on viehättävä ajatus eli maailmankaikkeuksia saattaa olla lähes äärettömän monta, vaikka meillä on käsityksiä vain tästä yhdestä, myös ”elämää” voisi olla triljoonaa eri lajia, joista tämä oma hiileen ja vetyyn tukeutuva versiomme olisi vain harvinainen poikkeus.

Kemia ja fysiikka ovat saaneet potkua pandemiamme vuoksi. Torjunnan jaj oman arkemme kannalta turvaväli on yhtä kuin pienhiukkasten liikkeet esimerkiksi aerosoleina (aivastettaessa) ja pinnoilla. Jatkuvat kehotukset käsien pesemiseen perustuvat kemian tietoon, että emäksinen saippua pilkkoo viruksen rakenteen välttämättömät rasvat eli lipidit. Meitä ei siis käsketä pesemään paskoja käsistämme, kuten tyhmempi voisi luulla, vaan pilkkomaan ihollamme hyvin runsaina esiintyviä viruksia siinä toivossa, etteivät ne päätyisi hengitykseemme. Ja kasvosuojaimista tiedämme, että virus menee hyvästäkin kankaasta läpi niin että suojasta puhuminen edellyttäisi toisen tason ”kaasunaamareita”.

22 kommenttia:

  1. Ei siitä vedystä ole iloa, jos ei ole saatavilla myös happea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan näitä happea vieroksuviakin elämänmuotoja:

      https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sulfaattibakteerit

      Poista
  2. Minä epäilen vahvasti josko muilla kemiallisilla yhdisteperheillä olisi mahdollista saada aikaan eläviä olentoja jotka kykenevät lisääntymään ja tulemaan toimeen autonomisesti. Hiili-happi-vety-yhdisteiden avulla saadaan tavaton fleksibiliteetti genetiikalle mutta myös elollisille olennoille. Elävät olennot ovat elastisia ja kykenevät liikkumaan. Voi olla että muilla yhdisteillä olisi mahdollisuus DNA:n kaltaiseen rakenteeseen ja monistuvuuteen mutta entä se ilmiasu? Jos rakenne olisi kiveä niin voisiko se liikkua ja hankkia energiaa ja lisääntyä? Epäilen suuresti.

    Se olisi aika mullistavaa jos voitaisiin jotenkin todistaa että meidän eliömuotomme on ainoa mahdollinen maailmankaikkeudessa, mitään muuta ei olisi mahdollista olla nyt eikä koskaan myöhemmin. Se tekisi meistä ihmisistä, eläimistä ja kasveista keskeisiä koko universumissa. Se voisi antaa myös viitteitä siitä että jos muualla havaittaisiin elämää, se olisikin jotakin sen kaltaista kuin maassa.

    VastaaPoista
  3. Korvakuulolta BBCtä kuunnellutmaanantaina, 18 toukokuuta, 2020

    Toi on kaikenkaikkiaan tarkkaa tietoa, suojaustaso on varmasti saavutettavissa vain raitisilmasuojauksella. Tämä on ainoa varma keino, siitä syystä sitä käytetään viruslaboratorioissa. Asia ei ole järjestettävissä yleisölle. Eivät kaikki ole sukeltajia tai pelastushenkilöitä. Tingittäessä tästä on seuraavaksi hitsareiden hiilisuodatin joka pidättää metallihöyryt, eli mainittu suojainluokka, siis akkukäyttöisiä ylipainehengityssuojaimia. Tämä jättää vielä jäljelle kosketuskontaminaation mahdollisuuden ja siis hygieniakoulutuksen tarpeen.

    Nämä ovat vasta henkilötason suojaimia. Elintarvikkeiden jakeluketjut ynnä kaikki muu ovat vielä jäljellä, niissä saadaan kyllä vähemmällä paneutumisella enemmän aikaan.

    COVID 19 on pätevä koetinkivi vastaisten epidemioiden varalle sillä se on kaikkiaan kesy ja kuolleisuus vähäistä vaikkei tiedettäisikään miten häijyjä viruskantoja on typeryyksissään värkkäilty ties missä.

    Säästymmepä kausiflunssalalta, sanoiko joku? Emme aivan. COVID 19 on sukua vuoden -18 influenssalle, vuoden 1918!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koronavirukset, covid19 mukaan luettuna, eivät tiettävästi ole kaukaistakaan sukua influenssaviruksille.

      Poista
    2. Aivan totta. Virologia ei ole helppoa. Tämä asia vaatii perehtyneisyyttä.

      Tilastomatemaattisesti asia voidaan esittää karkean hahmotuksen avulla täten: Mikäli ostatte arvan kaupan kassalta tai kioskista 100 arpaa ostettuanne voitatte 10 kertaa todennäköisemmin kuin sairastutte.

      Poista
    3. Ovatpas. Tarttuvuus. Nimeäpä jokin muu tärkeämpi seikka.

      Q. E. D.

      Poista
    4. Koronavirusten rakenne ja perintöaines ovat aivan toisenlaisia kuin influenssavirusten. Ei tarttuvuus merkitse minkäänlaista sukulaisuutta. Saman kun väittäisi, että karhu ja leijona ovat sukulaisia, koska kumpikin on vaarallinen. Huuhaasta ei näköjään pääse missään eroon.

      Poista
    5. Mutteri ja pultti, molemmissa on kierre joka mahdollisesti vie hengen. Sietääpä varoa viruskierrettä.

      Poista
    6. Karhu, virus ja leijonahan siis ovatkin sukulaisia.

      Poista
  4. Turha kuvitella, että ihmiset noin keskimäärin oppisivat kemiaa edes emäksisen saippuan virusvaikutusten verran. Eiväthän ihmiset yleensä osaa uutisiakaan lukea. Tänäänkin uutissomessa valtava mekkala Helsingin Suursuon sairaalan tartuntauutisen jäljessä. Kuulemma tämän hirveän tapahtuman vuoksi Uudenmaan ja koulujen avaaminenkin oli aivan ennenaikaista. Eivät tajunneet, että nuo liki 70 tartuntaa olivat pitkältä ajalta ja ainakin enimmältään mukana vanhoissa tartuntaluvuissa, vaikka nyt vasta tuolla tavoin uutisoitiinkiin. Olihan saman- eli tänänpäiväinen koko maan tartuntaluku viereisen uutisen mukaam vain 33. Ilmeisesti mediankin pitäisi heikkotajuisempia varten vähän koordinoida uutisia keskenään ja kertoa, mistä ja koska nuo 70 olivat kertyneet. Mutta kun kohuefekti luo klikkauksia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikin aihetta tutkia tieteellisesti, millainen yhteys tuollaisilla tajuamisen vajeilla on populismiin, herkkäuskoisuuteen, salaliittoteorioihin, someräyhäämiseen, diktaattorin kaipuuseen, ylimalkaan vihaan ja niin edelleen. Sille vaan kun ei voi mitään, että puolet ihmisistä on Gaussin käyrällä keskimääräistä yksinkertaisempia. Ja samantasoiseen somenäkyvyyteen on mahdollisuus kaikilla akateemikosta liipasinherkkään someilijaan, myös silloin kun kyse ei ole mistään mielipiteistä vaan tiedosta ja syvästä osaamisesta. Tämä on somen suuri tragedia.

      Poista
    2. Hesarissa ollut itsellisen ja järkeään arjessa käyttävän emeritusprofessorin haastattelukin poiki runsaasti aivan päättömiä, osin vihatyyppisiä kommentteja. Takana oli pöhkö luulo siitä, että yli 70-vuotiaita koskenut "karanteeninomainen" suositus oli annettu siksi, että iäkkäät levittävät koronaa muille, kun suosituksen idea tietysti oli päinvastoin suojata heitä itseään. Ymmärrykseltään heikot jostain syystä vain haluavat päsmäröidä.

      Poista
    3. I absolutely love viruses.
      https://youtu.be/lj3NhPgOoX4
      Itse ajattelin suuntautua rotutieteeseen.

      Itse ajattelin suuntautua rotutieteeseen.

      Poista
    4. Rotuja kun ei nykytiede enää tunne, niin parempi olisi suuntautua roUtatieteeseen. Sitä vielä jonkin aikaa planeetta Maasta löytyy.

      Poista
  5. On turhauttavaa käyttää oikeellista kieltä selvän seikan ymmärretettäväksi saattamiseen mutta koitetaan.

    COVID 19 menee lävitse hiukkastason suojaimista kuin kärpänen kalaverkosta.

    Tartunnan tappavuus ei ole ehdoton.

    Tämä epidemia ei tule näkymään kuolleisuuden merkitävänä kasvuna vuonna 2020.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvomaskeilla ei ole tarkoitus suojata itseä, vaan lähellä olevia sivullisia.

      Maski vähentää pärskeiden ja pisaroiden leviämistä huomattavasti, ja koska virus tarttuu lähinnä pisaratartuntana, sivullisen mahdollisuus saada tartunta maskia käyttävältä pienenee.

      Muuten olen sama mieltä: tilastoissamme tämä epidemia ei tule näkymään muuten kuin kuolleisuuden vähenemisenä. Syynä yleisen varovaisuuden pelastamat influenssavanhukset.

      Poista
    2. Sata prosenttia se kuolleisuus kuitenkin on. Joku saa vähän lisäaikaa siitä, että ei saa hengenvaarallista virusta, mutta suurelta joukolta leikkautuu terveitä elinvuosia, kun eivät kotonaan kyhjöttäessään pääse liikkumaan. Parempi kuitenkin että pysyvät kotonaan, silti.

      Poista
    3. Kasvomaski suojaa myös itseä, jos on tarpeeksi laadukas. Rahalla saa kohta varmaan niitäkin, muuallekin kuin hoitohenkilöille.

      Poista
  6. Aerosoleista puheen ollen: Ihmisen ikiaikainen pyrkimys pimeästä, märästä ja kylmästä lämpimiin ja hyvin valaistuihin sisätiloihin saa kauniin ilmiasunsa erilaisissa rakennusmääräyksissä. Luulen tietäväni, että jossain määrätään myös suurin sallittu sisäilman virtausnopeus, millä tavoitellaan vähäistä vedon tunnetta. Luin "äskettäin" (ylen uutisista) tutkimuksesta, jonka mukaan aivastettu aerosolipilvi saattaa jäädä leijumaan esim. kaupan hyllyjen väliin jopa minuuteiksi. Näinä aikoina tulee mieleen, että sisäilmallekin pitäisi määrätä pienin sallittu nopeus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. https://www.aalto.fi/en/news/modelling-confirms-isolating-the-ill-and-prioritising-remote-work-are-key-strategies-in

      Poista