Sivun näyttöjä yhteensä

16. toukokuuta 2020

Hyvästi tavaratalo



Sellainenkin vuodatus sattui silmään, että Stockmann täytyy pelastaa. Esitettiin tavallista konsulttipuhetta, jossa pyrittiin esittämään uutuutena, että taseen lisäksi tulos ja siis pohjalle kassavirta vaikuttaa. Tuolla ei luulisi liikkeenjohdon konsultin ansaitsevan, vaikka ei sitä koskaan tiedä.

Miellyin aatteeseen luettuani Kuisman ja kumppanien historiikin alle 10 vuotta sitten. Hullut päivät oli aiheellisesti nostettu teoksen otsikoksi.

Helsingin tavaratalon tappaa sama seikka, johon sen suuruus ensin perustui: tontti. Ensin se oli kaupungin paras, ja sille raivattiin jopa katu. Rakennus on kauneimpia liikerakennuksia, mitä on. Tosin kova kilpailija on Liittopankin huoneisto ja talo vinosti vastapäätä, se jossa on kaarevat näyteikkunat katutasossa.

Nyt tontti on kaiken jälkeenkin liian ahdas eivätkä kellarin noutopalvelut toimi. Keskikaupunkien kuolemasta kirjoittivat Brook ja Jacobs jo puoli vuosisataa sitten, ja ilmiön yleismaailmallisuuden olen itse nähnyt New Yorkissa, Los Angelesissa ja Pariisissa.

Itse sureksin kirjakauppojen kohtaloa, enkä lohdutu Otavan toimitusjohtajan lehtihaastattelusta, jossa ennustetaan parempaa. Otavan toiminnassa Suomalaisen kirjakaupan kassavirta kukaties vaikuttaakin joitain, mutta Akateemisessa ja kaikkialla muualla joutuu näkemään, mitä tapahtuu todella.

Kävin läpi USA:n ja mielenkiintoisten Euroopan maiden tilastotiedot, jotka ovat yksityiskohtaisia. Lukeminen yleensä ja kirjojen lukeminen erityisesti vähenevät jatkuvasti. 

Eikö Stockmannin tavarataloon kannattaisi perustaa romukauppa? Euroopan suurin romukauppa. Termi on nykyisin ”vintage”. Viisikymmentäluvun peltirasiasta voi nyhtää muuttaman kympin ja aidosta polkupyörän satulasta, jossa lukee esimerkiksi Lepper ja satulan keskellä on kolme pierureikää, voisi aiheuttaa kiihtymystä. Jossain kerroksessa voisi olla antikvaarinen II luokan ruokala, jossa voisi tilata esimerkiksi leikkelelautasen, jossa siis olisi niin lauantaimakkaraa kuin Suomi-sardiiniakin, vaikka se oli kilohailia.

Yhtiö suistui alamäkeen unohtaessaan, että se oli Naisten paratiisi. Emile Zola kuvasi sellaisen 1800-luvulla. Herrat toivat daaminsa tavarataloon saamaan palvalua ja vetäytyivät itse odottelemaan sikarihuoneeseen selaillen siellä käsillä olleita karttakirjoja.

Zola ja ennen häntä Balzac kuvasivat ihmisiä, ihmisryhmiä, tapoja ja päähänpinttymiä paremmin kuin oppialoina hiukan heiveröiksiksi jääneet sosiologia ja psykologia myöhemmin.

Aion ottaa katsoakseni Upton Sinclairin saman alan kirjan ”Jungle” (suomeksi 1906 nimellä ”Chikago”) (!), jossa on puhe lihan käsittelystä teurastamoissa ja siitä, miten sattumanvarainen oli ero, mitä kirveen toisessa ja toisessa päässä oli.

Tuttavani kertoi olleensa nuorena maisterina Stockmannin herrain toiletissa. Yllättäen työnantaja, vuorineuvos Kari R. (Otava) oli hätkähtäen kysynyt:” Mitä te täällä teette?” – Tuttavanne oli vastannut: kusen kenkäänne, herra vuorineuvos.




21 kommenttia:

  1. En menisi pohtimaan Stockmannin rappiota noin syvällisesti. Itse näkisin, että kyse on kahdesta asiasta: sosiaalisesta asemasta ja hinta&ndash:laatu-suhteesta. Stockmann oli ylemmäksi keskiluokaksi itsensä mieltävien ihmisten kauppa. Paikka, jossa käymällä tunsi itsensä herraksi. Tavara, jota myytiin, oli korkealuokkaista.

    Vuonna 2005 ostin hulluilta päiviltä talvitakin. Mustan, turkiskauluksellisen nahkatakin, joka on epäilemättä paras koskaan omistamani takki. Nahka oli paksua ja miellyttävän tuntuista. Kaksi vuotta myöhemmin hulluilla päivillä myytiin samanmerkkistä takkia, mutta takin nahka oli puolet ohuempaa, pintakäsittely heikompi ja kaulus kelvottoman mallinen. Hintaa oli tullut lisää.

    Stockmannin normaalikin laatu heikkeni. Stockmann on siirtyinhiljakseen myymään samanlaatuista tavaraa kuin Prismassa, mutta hintataso pysyi entisellään. Eivät ihmiset maksa sellaista lisähintaa ainoastaan saadakseen keskustella Stockmannin myyjien kanssa.

    VastaaPoista
  2. Käsitykseni mukaan Stockmann meni huonoon tilaan viime vuosina pelkästään sen takia että Stockmann alkoi toimia ainoastaan itseään varten. Sen pitäisi keskittyä pelkästään siihen mitä asiakkaat haluavat, ei muuta. Siinä on menestyksen resepti. Pitää siis tehdä markkinaselvityksiä asiakashaastatteluin joista selviää mitä asiakkaat halauavat siltä jos ylipäänsä mitään. Voihan olla että sen aika on ohi ja toisenlaisia toimijoita tarvitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuten kyllä juuri näin, mutta pulma on siinä, että asiakas ei yleensä tiedä mitä oikeasti haluaa. Menestyäkseen yrityksen on tiedettävä tämä ja osattava ennakoida mitä asiakas tulee myöhemminkin haluamaan.

      Kuten EA ylempänä huomauttaakin, niin oikeastihan Stockmann myi tunnetta siitä, että siellä käyvä on menestynyt tyyli- ja laatutietoinen ihminen. Siksi tavaran laadun laskeminenkin toimi jonkin aikaa.

      Kyse on siis siitä paljon puhutusta brändistä. Stockmann oli merkki jostakin, ja nyt se on merkki jostakin muusta. Edellinen myi, jälkimmäinen ei.



      Poista
  3. J.C.Penney ja Neiman Marcus ovat jättäneet konkurssihakemuksen. Taitaa olla aika sanoa hyvästi koko tavaratalon idealle.

    VastaaPoista
  4. Ennen Ukrainan kriisiä Stockmann oli iso kauppias pitkin Venäjää. Tavarataloja monessa kaupunginosassa sekä Moskovassa että Pietarissa. Sitten alkoi saksalainen nimi painaa.

    VastaaPoista
  5. vuorineuvos Kari R. (Otava) sanoi pari vuotta sitten HS:n Antti Majanderin haastattelussa ettei miekkkaa ole pantu tuppeen niin kauan kuin hän muistaa sotasyyllisiksi tuomittujen kokemukset Katajanokan vankilassa missä hän oli käynyt nuorena miehenä heitä useammankin kerran jututtamassa.

    Niinpä Otava häärää kaiken politiikaksi kutsuttavan kulisseissa. Paavo Väyrysen uuspuolueiden nimissä, samoin ideoitiin Hjallis Harkimon LiikeNyt. Eikös moniottelija Risto E J Penttilä olekin naimisissa Reenpään perijättären kansssa?

    VastaaPoista
  6. Stocmannin tappio on seurausta siitä, että asiakkaat ovat muuttuneet ostoskäyttäytymisessään. Ei ole hienoa törsätä Hieno Butiikkiin vaan varakaskin diivailee ostamalla Tokmannista ja Litlestä...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  7. Onhan se vähän haikeaa, jos Stockmanin tavaratalo häviää kaupunkikuvasta, sieltä on tottunut löytämään kaiken tarvitsemansa nopeasti, opiskeluajoista alkaen. Silloin uskaltauduttiin ystävättären kanssa ranskalaisen monsieurin meikattavaksi (50-luvun lopulla!), ja hänen suosituksestaan käytinkin pitkään "tummanvihreää ripsiväriä"! Taisi syntyä jonkinlainen riippuvuus. Se opiskelutoveri asuu Kalevankadulla, ja hän kertoo pääsevänsä sentään vielä Stokkalle raitsikalla, vaikka selkä onkin kovin kipeä.

    Appiukko kertoi aikoinaan käyvänsä Stockmannin kahvilassa kavereineen "katselemassa naisia". Hämmästyin, katseleeko fafa naisia!

    Minä olen huomannut pistäytyväni yhä useammin Sokoksella junan lähtöä odottaessani, onhan se lähelläkin. Sieltäkin löytää tarvitsemansa sateensuojan ja joskus harvoin jopa jonkin vaatekappaleen, ja kemikalio-osastolla on paljon palvelualttiita tyttösiä. Täältä pikkukaupungistakin löytää tarvitsemansa kengät ja kevytuntuvatakit, ja paljon muutapa ei eläkeläinen tarvitsekaan. Juhlapukuja löytyy vaivattomimmin omasta kaapista yhdistellen. Fysioterapeutti määräsi kipeään polveen nilkkapainot, ja niistäpä näyttäisikin olevan apua. Nostelen jalkoja suoraksi 3 kg nilkoissa uutisia katsoessani, ja nyt pääsen kävelemään jopa 5 km päivässä, kännykän mukaan.

    Siemenet olen keväisin aina ostanut Stockmannilta, mutta Rautialla niitäkin näyttää olevan yhtä monipuolisesti, jos ei enemmän. Kirjat voi tilata netistä, samoin elektroniikan. Olen jo mielessäni jättänyt jäähyväiset tavaratalolle.

    VastaaPoista
  8. Nykyajan kaupunkisuunnittelun logiikalla Stockmannin tavaratalorakennus tulisi huonokuntoisena ja kalliisti korjattavana purkaa. Tilalle kaupunkikuvallisesti kokoava maamerkkirakennus eli Pasilan ja Kalasataman tornien kanssa vuoropuhelua käyvä 35 kerroksinen hybridirakennus ( siis toimisto- ja asuinrakennus).

    Tuo pelastaisi ruotsinkieliset säätiöt ja erityisesti Amos-gallerian. Kulttuuriteko siis.

    Grynderi hoitamaan homma löytyy varmasti. Kaupunkikohotuksen johtajaa A. Sinnemäkeä viehättänee ajatus yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Rakennusliikkeiden kanssa symbioosisuhteiset kok ja RKP ovat selvä tapaus muutenkin.

    T. Leka-Antti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä höpsi, Antti.

      Juttu luistaa, vaikket asiasta tajua mitään. Ei Stockan rakennusta pureta, eikä sellaisella olisi mitään tekemistä nykyajan kaupunkisuunnittelun kanssa.

      Poista
  9. Stockmann hävitti itsensä siinä vaiheessa kun se myi luottokoiransa pankeille, en edes muista mille. Yllättäen luottolaskut ja kortti eivät olleetkaan tavaratalon ja laskut tulivat vääriltä kasvoilta. Ja alihankinta alkoi. Yhtiöltä katosi osa imagoa, ja aloin aavistella säästökampanjoita. Talouspuoli joutui unohtamaan, että liikeyritystä aina yritetään mieltää henkilönä, ja nyt hän alkoi skitsoilla.

    VastaaPoista
  10. Näihin on liittynyt kummallisia mielikuvia, joita media on ylläpitänyt. Esimerkiksi se, että Stockan asiakas tulee sisään tyylikäs puku päällään, kun taas lähiöiden hypermarketeissa käy tuulipukuista väkeä. Eihän tässä kahtiajaossa ole järkeä. Jos itse käyn lounastunnilla puku päällä Stockalla ja sitten illalla toisissa vetimissä lähimmässä kauppakeskuksessa, minulla on koko ajan sama lompakko ja samat muovikortit.

    VastaaPoista
  11. Liiketuttavani rallatteli joskus kellon alla:"Stockmann, sieltä saa mitä tahansa, siellä kulumaan saa myös kaikki rahansa!" Tietääkseni hän kyllä saikin.
    Se paternoster oli fiksu kunnes siitä tuli vaarallinen. Onneksi eduskunnassa vielä vorkkii.

    Aamulla liputtanut Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko Stockalla tosiaan ollut paternoster? Jo vanhoissa filmeissäkin hissitytöt kuljettavat painonappihissejä.

      Poista
  12. Miten historian saatossa erilaiset valinnat ovat seurausta yhteskunnissa tapahtuneeseen valtiolliseen kehitykseen?


    Armo käy Oikeuden edellä ( Raamattu ) = Roomalainen Oikeus / tapahtukoon Oikeus ja Kohtuus+ yhdistyneenä Hellenistiseen kulttuuriin = Sivistys.

    Barbaarinen Itämainen Oikeuslaitos = mm ” Hammurabin Lait” / Hammas hampaasta, silmä silmästä = yksinkertaisesti henkistä köyhyyttä.

    Selittääkö tämä yhtään Idän- ja Lännen historian eroa?

    Ja hiukan muuta:
    ”metoo-kampanjan todellinen, ymmärrettävä syy ja lieventäväkin asianhaara on se, että Arabi- ja Juutalais-miehet ovat ympärileikkattuja.Heidän uskontonsa sanelevat pojille tehtävän rituaali-toimen, jolla mm. Islamin-usko valtuuttaa kansalaisensa lisääntymään ja täyttämään kenties koko maapallon jälkeläisillään.

    Juutatalaisten lisääntyminen on nykyään niin ja näin- lisääntyneen naisten oikeusien tiedostamisen ja Israelin valtion poikkeuksellisen ahdistavan, pitkään jatkuneen, geopoliittisen aseman vuoksi.Miltä tuntuisi asua maassa, jossa on ainainen hälytys-tila ja liike-kannalle pano?
    Lännessä taas,mm.Euroopan kansat taitavat näivettyä sukupuuttoon

    #metoo-kampanjalla avulla loukatuksi tulleet naiset ajoivaf filmimoguli Weinstein:n henkiseen kuolemaan – ilman toivoa tyrmään kymmeniksi vuosiksi ja anastivat samalla itselleen syytetyltä omaisuuden ja rahat.Jos oikein ymmärrän kyseessä oli kuin” sosiaa lisen ruumiin”ryöstö. Hyväksikäyttö korvattiin toisella hyväksikäytöllä .Rikos rikoksella.

    Onko tämä vihapuhetta?Mielestäni ei.Yksinkertaisesti haluan vain ymmärtää syitä ja seurauksia mihin on tultu ajansaatossa ja minne tulevaisuus meitä vie. Jos kaikki tiedostaisivat ja ymmärtäisivät edes asioidentilan perus- faktat,yhteisymmärrykin olisi vihdoin saavutettavissa myös Lähi-idässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalaiset eivät taida huomata, että meilläkin on yhteiskunnassa rakenteita, jotka ovat sukua hälytystilalle, ja jotka puuttuvat tavallisista länsimaista. Suomen sijainti jokseensakin arvaamattoman itänaapurin vieressä on aiheuttanut kaikenlaista.

      Joskus vuosia sitten kun saimme arkkitehtuurikilpailuvoiton jälkeen toimeksiannon Ruotsiin ja pääsimme jopa toteuttamaankin kohdetta, yksi tämän sukuinen asia tuli eteen ensimmäisessä suunnittelukokouksessa. Kun käytiin lähtötietoja läpi, niin tulin kysyneeksi väestönsuojasta, että miten sellaiset Ruotsissa tällaisissa kohteissa mitoitetaan. Seurauksena oli kummastunut hiljaisuus ja kun kysymyksen sisältö selvisi, rakennuttajan vastaus, että ei täällä meillä sellaisia taloihin rakenneta, ne ovat erikseen, jossain... Ruotsin kaupunkeihin ei ole hyökätty satoihin vuosiin, joten varautuminen sellaiseen mahdollisuuteen on erilaista kuin Suomessa.

      Samainen rakennuttaja käydessään Helsingissä sitten katseli metron liukuportaiden alapäässä, että joo, tuossa näyttää olevan väestönsuojan sulkuovet noiden peitelevyjen takana.

      Suomessa on polkupyörät ja asukkaiden vanhat kirjat niin tukevassa varastossa, että talo saa sortua päälle täysosumasta ja suoja kestää. Käyttökuntoon tilat saadaan parissa päivässä.

      Poista
  13. Kysäisin hiljan Otavan julkaisemaa kirjaa saman konsernin omistamasta kirjakaupasta. Ei ollut missään liikkeessä Helsingin seudulla. Saatavuus ei ollut ongelma, uusi painos oli juuri tullut ulos. Vain tilaamalla, kuten päivän schlager kuuluu. Onneksi ydinkeskustassa oli myös Paloviidan pyörittämä puoti Rosebud, jossa sain selata kirjaa. Tuli ostettuakin. Kelpo kirjakauppaa kaipaavan kannattaa ilman muuta kokeilla.

    VastaaPoista
  14. Stockmann on paska firma. Olen ollut siellä töissä ja tiedän aika paljon.

    VastaaPoista
  15. Tavaratalotoiminta kannattaa vain, jos tuotteet ovat laadukkaita yksinoikeudella, tuotevalikoima on laaja ja tuotteet myydään myyntitilien kautta. Toki tilakulujen pitää olla kohtuulliset.

    Saksassa Stokkaa vastaava Karstadt tavallaan jo kuoli yli vuosikymmen sitten. Pelastajaksi tullut henkilö maksoi firmasta yhden euron, ja käytännössä tyhjensi firman lopullisesti: jäljelle jäivät vain kuoret. Siellä alamäki alkoi tyypillisesti myymällä omat kiinteistöt ja vuokraamalla ne takaisin... lisäksi supistivat tuotevalikoimaa ja alensivat laatua (tuttu siellä töissä).

    Käyttänyt Stokkaa laadun ostamiseen, mutta oikeasti valikoima on liian suppea omiin tarpeisiini; kuin Neuvostoliitto: tässä on tämä tuote, väriä löytyy nyt valkoinen ja kolmen kuukauden kuluttua musta.

    VastaaPoista
  16. Stockmannin viime aikojen strategia on ollut vissiin keskittyä naisten vaatteisiin. Niinpä tämmöinen äijä ei enää löydä sieltä ostettavaa:
    - joskus ostin sieltä auton
    . yleensä ostin myös elekroniikkaroinat, tietokonekamat jne. sieltä
    - kirjat ostin Akateemisesta
    - myös vaatteet oli helpointa löytää sieltä, varsinkin kun siellä oli tosi taitavia myyjiä.
    - kun haluttiin hyvää, käytiin Herkussa
    Vaatteita lukuun ottamatta kaikki nämä on hävitetty. Ei mitään mahdollisuutta enää "premium"(tai mikä se nyt oli) asiakaskorttiin.

    VastaaPoista
  17. Slogan Paras mennä Stockmannille on pitänyt paikkansa runsaan 30 vuoden ajan siitä 50 vuodesta, jolloin olen ollut kanta-asiakas. Hintataso vähiyellen muuttui liian korkeaksi. Hullut päivät ovat olleet Stockalle pelastus. Sieltä olen nykyään ostanut paljon. Nyt kannattaisi kokeilla alennettua "koronamyyntiä". Opiskelunsa päättävät haluavat uusia vaatteita ja monenlaisia lahjoja. Saisi rahaa kassaan.

    VastaaPoista