Tänään pääsee tuttava tapaamaan ensi kertaa pitkään aikaan puolisoaan palvelutaloon. Molemmat ovat tarkoin saman ikäisiä kuin minä. Jutun kuvassa näkyvät lapset asuinpaikkamme aidalla ovat molemmat nyt 50 vuotta täyttäneitä.
En nyt käytä esimerkkinä omaa sukuani, vaikka äitini siis on kärppänä palvelutalossa. Mielessäni olevat tuttavat ovat siitä erikoinen pari, että he ovat olleet naimisissa reippaasti yli 50 vuotta.
Niinpä minuun teki suuren vaikutuksen, kun tässä päivittäin omin jaloin liikkuva tuttavani sanoi tapaamista tarkoittaen, että toiset eivät taida ymmärtää. Meneillään luultavasi olevat elämän viimeiset kuukaudet ovat elämän tärkeimpiä.
Perinteisesti hyvin vanhoille omaisille käytiin viemässä pari nuukahtanutta tulppaania muutaman kerran vuodessa ja vaihdettiin tavan edellyttämät latteudet. Muutoin tyydyttiin sättimään henkilökuntaa huonosta hoidosta, mutta itse hoitotyötä ei tunnettu lainkaan.
Suomessa oli jo vakiintunut amerikkalainen aate, että vanhat ja sairaat työnnetään johonkin näkymättömiin ja kuulumattomiin. Myös poliitikoilla oli suuri vaiva asiasta, koska meillä niin suuri osa huollosta toteutetaan verovaroin. Sipilänkin hallitus kaatui soteen eli kysymykseen hoidon ja hoivan kustannuksista.
Ei ehkä olisi tarpeen lisätä, että ikärakenne mullistui. Sitä ikäryhmää, johon itse kuulun, on Suomessa 850 000. Se tarkoittaa lähes 20 prosenttia väestöstä.
Oma taustani on poikkeuksellinen, koska olen asioinut laitoksissa vuodesta 1993 käytännössä jatkuvasti. Sekä isääni että äitiäni sijoitettaessa kävin läpi pääkaupunkiseudun vaihtoehdot ja näin nopeasti, että kalleimmat yksityiset talot olivat yllättävän usein selvästi huonompia kuin halveksitut kunnalliset.
Ihmisen elämässä on käännekohtia. Jotkut voivat olla todella nopeita. Joistakin kausista ollaan yksimielisiä. Ensimmäiset kuusi kuukautta merkitsevät hyvin paljon. Kolmas ja neljäs ikävuosi sisältävät asioita, jotka vaikuttavat loppuelämän. Kymmenen – kahdentoista ikävuoden välillä johdot juotetaan päässä. Siihen asti kaikki lapset ovat neroja. Esimerkiksi vieraan kielen oppiminen onnistuu. Murrosikä saattaa merkitä valtavia ratkaisuja. Tiedän tapauksia, joissa nuori nainen lähti turhanaikaisen rähinän takia kaupunkiin kutomoon töihin, nai juopon ja eli onnettomana, vaikka olisi arvioni mukaan voinut opiskella kansanvälisen tason neurokirurgiksi.
Mutta nuo eiliset, tätä päivää koskevat ajatukset edellyttävät eteenpäin kertomista. Vakka et koskaan mainitsisi asiasta lapsellesi, lapsenlapsellesi ja heidän tuttavilleen, vaikutat määräävästi heidän kohtaloihinsa tavalla, jolla itse kohtelet ja käsittelet omia vammaisiasi ja sairaitasi.
Oikeastaan tämä on IT:n alaa eli siis informaatioteknologiaa. Myöskään Suomessa ihmisen mieli ei ole kehittynyt käsittämään, että elämme kaksisuuntaisissa verkoissa. Oma hermostomme on vain osa. Kun katsomme itseämme peilistä, erehdymme. Luulemme näkevämme itsemme. Mielikuvaharjoitus: ihminen on niin kuin puu. Itse puu on maan alla hyvin voimakkaasti verkostuneina. Se minkä näet tai mihin voit lyödä pääsi, on aurinkopaneli ja siementen varistamiseen tarkoitettu salko.
"Se minkä näet tai mihin voit lyödä pääsi, on aurinkopaneli ja siementen varistamiseen tarkoitettu salko."
VastaaPoistaLaittamattomasti sanottu.
How the hell are you doin'..?
PoistaOlen blogistia reilun vuoden vanhempi ja jälkeläiseni ovat 50 vuotta täyttäneitä. Avioliittoakin on takana reilut 50 vuotta. Olen onnellisessa asemassa sikäli, ettei minun tarvitse mennä hoitokotiin puolisoani tapaamaan. Olen taustani ihmisistä aikanani huolehtinut ja tiedän että niin tulee tapahtumaan omalla kohdallanikin, kun se aika mahdollisesti eteen tulee. Säälin niitä, joiden asiat ovat huonommin. Omaiset eivät välitä eikä yhteiskunta ole mukana kuin muodollisesti elämän viimeisinä vuosina.
VastaaPoistaItse katselen nyt Saariselän karttaa. Lähden vaellukselle kohta kun ennätyslumet ovat huvenneet. Rinkka selkään ja menoksi.
Pienenä vinkkinä ehdotan, että blogin kuva on syytä vaihtaa pikimmiten, ennen kuin fanaattiset nuoret naiset vasemmalta sen löytävät.
VastaaPoistaKulttuurinen omiminen on rasismin raaimpia muotoja. Siitä joutuu vähintääkin ikuiseen kirkon - ei kun pakanain kiroukseen.
Persut ovat pahimpia kultturisia omijoita, kun yrittävät esiintyä suomalaisina vaikka toisaalla valittavat olevansa vainottu kansanryhmä, eli siis suomalaisista etnisesti poikkeavia.
Poistanyt jätä
PoistaEi kävisi nykypäivänä enää kuvan mukainen peli ja leikki!
VastaaPoistaKuvassa esiintyvät lapset harrastavat kulttuurista omimista, esiintyessään vähemmistökulttuurin kansallispuvuista kopioitujen päähineiden kanssa.
On myös vahvasti epäiltävissä, että lapset leikkivät poroerotusta tai muuta omasta kulttuuritaustastaan poikkeavaa leikkiä. Heidän huoltajilleen koituisi ankarat nuhteet.
Lasten leikkipaikka on myös asiaankuulumaton. Aitaamattomalla työmaa-alueella lapsia ilman asianmukaisia suojavälineitä. Ja epäilyttää, ovatko kaikki kuvassa esiintyvät rakennustarvikkeetkaan asianmukaisesti sertifioituja.
Nykypäivänä tuollaisella alueella oleskelevilla tulisi olla päällä huomioliivit, turvajalkineet, suojakypärät ja suojalasit, sekä asianmukaiset henkilökortit. Ja käytynä työmaan turvallisuuskoulutus.
Kyllä on maailma mennyt eteenpäin. Jos on.
Kyllä on maailma mennyt eteenpäin. Ennen syntyi rakennustyömailla ruumiita tai invalideja monta kertaa enemmän kuin nykyään. Samoin liikenteessä, kun turvallisuudesta huolehtiminen miellettiin itse kunkin omaksi asiaksi.
PoistaEntäpä tuo kuviteltujen sukupuolierojen korostaminen: poikaoletetulla on toksisen sinertävä asu ja mieslakki, tyttöoletetulla syrjivä punainen asu ja naislakki!?
PoistaLisäksi ahdasmielinen kuvaaja on rajannut kaikki HLBTIQ-lapsukaiset ja rodullistetut suomalaiset kuvasta ulos, merkkinä siitä että he eivät muka kuulu tänne!
On asioita joista on mautonta kirjoittaa satiiria.
PoistaEipä näytä olevan turvasora-alustaakaan kiipeilytelineenä käytettävän raakalautaisen viritelmän alla. Ja silmämääräisesti arvioiden, kuvanottoajankohdan huomioiden näyttäisivät kakkosneloset olevan myrkyllisillä kromi- ja arseenisuoloilla painekyllästettyä tavaraa.
PoistaLasten leikkipaikaksi täysin sopimaton paikka.
Tapaus on jo kovin vanhentunut, joten muita seuraamuksia ei kuvan ottajalle ole tiedossa, mutta kiittäköön kädet ristissä niitä voimia mihin uskoo jos kuvassa esiintyneet lapset selvisivät vaarallisesta lapsuudestaan aikuisuuteen asti.
No häh? Kuvan henkilöt ovat selvästi pukeutuneet sateenkaarikamppeisiin.
Poista. . . kyllä nyt taas ahistaa ja sydämmestä ottaa kun maailma menee menojaan eikä saa edes huivista kiinni
PoistaEipä tuon Ifin kommentista voi varsinaisesti eri mieltäkään olla, voihan sen noinkin nähdä.
PoistaEniten kyllä ahistaa se näennäiskehitys, joka näkyy kaikenlaisten lippulappusten täyttämisenä, sen sijaan että tehtäisiin oikeita töitä.
Muutama vuosi sitten oli hallinto kehittänyt ihan hyvän idean byrokratianpurkutalkoista. Että kehitetään käytännöt, joita noudattamalla voidaan toimia koko Suomessa ilman paikkakuntakohtaisia erikoisvirityksiä. Erinomainen ajatus, ja tuotti positiivisiakin tuloksia. Mutta käytännössä johti myös byrokratian lisääntymiseen. Ei enää paperisotana, koska asiakirjat voidaan toimittaa sähköisesti, mikä on sentään hyvä, mutta sen sijaan kun nyt kaikki pikkuasiatkin täytyy kierrättää saman raskaan prosessin läpi, sellainen asia joka järjestyi vielä kymmenen vuotta sitten parilla puhelinsoitolla ja yhdellä katselmuksella, vaatii nykyään kolmen konsultin selvityksen ja useamman viikon pyörityksen kaupunkien instansseissa. Ja sitäpaitsi osa kaupungeista, kuten Espoo, kehitti omat kilpailevat järjestelmänsä, ja Helsingilläkin oli useiden vuosien takamatka ennen kuin suostuivat yleiseen järjestelmään mukaan.
Se, että työturvallisuutta on saati parannettua on erinomainen asia. Tätä nykyä on valtakunnanuutisten asia, jos työmaalla tapahtuu edes vakava loukkaantuminen. Tästä kiitokset rakennuttajien ja urakoitsijoiden parantuneille käytännöille. Proopuskojen täyttämisen kanssa sillä ei ole paljoakaan tekemistä.
Kyllä maailma paremmaksi on kokonaisuudessaan muuttunut. Edeltävien viestien irvailu työturvallisuudesta ja lapsien päähineistä taisi olla (lähinnä hyväntahtoista) piruilua.
Vanhemmalla sukulaisella kävi virolainen kattoremonttifirma töissä. Oli vaikea pitää naamaa peruslukemilla, kun sukulainen taivasteli: "Kyllä näki, että ne olivat ammattimiehiä. Sydämestä otti, kun yksikin roikkui polviensa varassa pää alaspäin ruuvaamassa ränniä paikalleen ilman köyttä, mutta niinpä vain laittoi. Ei semmoiseen pysty kuin oikea ammattilainen!"
PoistaEn hennonnut sanoa, että "ammattilainen" saisi tuollaisesta työtavasta välittömät potkut miltä tahansa itseään kunnioittavalta työmaalta. No, tämä ihminen oli saanut oman käsityksensä siitä, mitä on ammattilaisuus, omilta vanhemmiltaan 1960-luvulla. Silloin ammattitaito tosiaan oli sitä, että uskallettiin tehdä töitä korkealla paikalla ilman tarpeettomasti työtä haittaavia välineitä. Ihme kyllä katto on pitänyt.
Toinen samantapainen kulttuurišokki oli katsoa Elävästä arkistosta valistusfilmiä lasten turvallisuudesta. Siinä lapsijoukko pelmahtaa leikkimään Katajanokan satamalaiturille ja ystävällinen poliisisetä muistuttaa, että junanvaunujen välissä tai alla ei pidä olla piilosilla. Eikä taakan alle mennä.
Erilaisissa byrokratianpurkutalloissa, vapaakuntahankkeissa ja vastaavissa on kyllä aina ollut kyse valtakunnallisten sääntöjen alasajosta. Alkeispsykologia takaa, että sellaiset on yleensä helppo saada läpi, kävi miten kävi (itse asioille sekä verovaroillemme). Ja on käynyt, etenkin kunnissa. Katsokaa vaikka erilaisia sunnycarsenttereitä, Kittilän touhuja ja Jyväskylän vesilaitossekoiluja. Ja kaikenlainen valvontahan on nykyään aina pahasta, kuten nyt vaikka pääkaupungin kouluviraston tietokonehankinnoissa.
PoistaKittilän ja Hämeenlinnan tapaukset ovat kyllä ihan osoituksia siitä, että kunnallishallinto toimii alunperin tarkoitetulla tavalla. Molemmissa tapauksissa kunta tekee päätöksiä yleistoimivaltansa nojalla asioissa, joihin se ei saa valtionapua. Eli 1990-luvun valtionosuus uudistus ei liity asiaan mitenkään.
PoistaSen sijaan on huomattava, että suomalaisen kunnallisen itsehallinnon tarkoituksena on nimenomaan ollut sementoida paikallinen harvainvalta. Tämän täydellisin osoitus on se, että laillisuusvalvonta kuuluu kuntalaisille. Eli käytännössä, jos säästöpankin isännistö ja osuuspankin johtokunta ovat olleet samaa mieltä, ei ole kannattanut - lainojen irtisanomisen uhalla - valittaa. Juuri Kittilässä nähdään, että jos kuntalaiset kannattavat harvainvaltaista, korruptoitunutta johtoaan, ei koira perään hauku. Ja Hämeenlinnassa nähtiin, että tuomiolle joutui ensimmäisenä se kunnallispolitiikka, joka uskalsi todeta hankkeen olevan päätön ja nosti asian keskusteluun. Nämä ovat kuitenkin kunnallishallintomme pitkää perinnettä, eivät 1990-luvin uutuuksia.
Kerroitko, Erastotenes, vanhemmalle sukulaisellesi myös sen, kuka on vastuussa, jos "ammattimies" tulee pää edellä alas sieltä katolta. Vastuussa kun on viime kädessä "rakennushankkeeseen ryhtyvä" eli sukulaisesi. Mahtoiko kellään olla edes vakuutusta, ja korvaisiko sekään jos määräyksiä ei ole noudatettu...
PoistaAW
Sukumme päämies ei hyväksyisi pehtoorin keinutuolin maalaustakaan.
VastaaPoistaAsian laita on sill' viisii ett'.
I. Hallantie
Fire in the kitchen, My bonnie.
VastaaPoistaSweep the ocean floor clean.
PoistaTässä mennään koronan jälkimainingeissa ja joka päivä mailman menoa seuratessa huomaa ettemme ole tästäkään oppineet pierun pölähdystä. Itse odottelen joulukuuta ja näillä näkymin viiden kuukauden kokemuksella uskon olevani vielä henkikirjoilla täyttäessäni 75 jota en todella odottele koska minulle syntymäpäivällä ei ole mitään arvoa kunhan kertoo vanhenemisesta. Jokin viikko sitten seurasin aikuisten ihmisten älyttömyyttä jonka seurauksena armeijan kuorma-autot kärräsivät ruumiita parempiin tiloihin odottelemaan yksinäistä tuhkausta koska vanhat totutut systeemit eivät toimineet ylikuormituksesta johtuen. Tämä oli tietysti Italian pahimmista viruskeskittymistä Bergamossa. Suurin osa menehtyneistä, satoja päivässä olivat viimeiset jotakuinkin terveet päivänsä parkkeerattuina vanhainkoteja vastaaviin laitoksiin ja näin ollen helppoja kohteita tälle näkymättömälle tappajalle joka toimitti pois päivilä myöskin lähes kolme sataa hoito henkilöstöön ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Ja opimmeko jotain? Televisiouutisissa näytettiin videoita useamman kerran joukkokohtaamisista ilman minkään valtakunnan suoja varusteita Itse olen turvallisesti ulkoiluttanut koiraani ilman käsineitä tai naamareita, pysyen vain kaukana, ainakin 59 m muista kulkijoista naamarit tai ei, vielä parempi jos oli sopiva tuulenhenkivä-ttämättömat asioinnit vaativat tietysti suojaimia vaikkei meillä tietenkään ole asianmukaisia ylipaine naamareita mutta..
VastaaPoistaKuten kaikki tiedämme, ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden Mutta uskoni ihmisten oppimiseen, minkä tahansa asian suhteen on saanut arvosanan pitkä miinus, varsinkin politiikkojen , valitettavasti, myös tulevaisuudessa ohho kuolee ihmisiä.
Vuosina 1945–50 syntyneitä elelee Suomessa huomattavasti enemmän kuin vuosina 2014–19 syntyneitä.
VastaaPoistaSipilän hallitus kaatui soteensa, totta kyllä. Mutta kyse oli paljosta muustakin kuin noista hoitokustannuksista, nimittäin koko demokratiamme perusrakenteista. Esimerkiksi siitä, onko maassa kaksi vai kolme verottamistasoa, siirretäänkö massiivinen määrä valtion ydintehtäviä epämääräiseen asemaan jääville maakunnille, ja miten demokratia noissa maakunnissa toimii. Se, mikä ehkä sopii soteen, ei taas välttämättä sovi lainkaan tuohon kaikkeen muuhun. Hallituksen aikeena on edelleen toteuttaa nuo kyseenalaiset maakunnat. Ja nyt on kuulunut paljon ääniä terveyspuolelta siitä, että aluepohjaksi pitääkin valita suuret erva-alueet. Tämähän se vasta alueellisessa keinotekoisuudessaan tuhoaisi edustuksellisen demokratiamme. Siis että hankolaiset ja imatralaiset äänestäisivät yhdessä alueelliset edustajansa, tai riihimäkeläiset ja kauhavalaiset! Katsokaa ihmeessä erva-karttoja. Ei käy!
VastaaPoistaKaikki räsähtää loppusuoralla rikki niin kuin viimeksikin.
PoistaKäännekohdat voivat yksilön itsensä lisäksi vaikuttaa laajemmin. Opiskelin muinoin ja menin töihin pariksi vuodeksi, minkä jälkeen olin pari vuotta työttömänä. Sittemmin en ole juuri rehellisellä työllä tms. leipääni tienannut. Tästä on seurannut, että viimeisen n. 30 vuoden ajalta olemme (olette) jääneet paitsi varovaisesti arvioiden nykyrahassa puolen miljoonan euron veroista. Ja lopuistakin bruttotuloista huomattava osa olisi saattanut kiertää useammankin kerran erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kautta. Innovaatiokykyni on sen verran vajavainen, etten oikein usko olevani tässäkään suhteessa ainutlaatuinen.
VastaaPoistaNykyaikana näyttäisi olevan varsinkin kapitalistin kätyrien joukoissa muodissa pyrkiä syrjäyttämään vaikkapa vääriä valintoja tehneitä tai kilpailussa epäonnistuneita yhteisestä kakunjaosta sen sijaan, että koetettaisiin saada kaikki mukaan kasvattamaan jaettavaa.
Kai sitä jokainen pyrkii rakentamaan itselleen päähänsä sellaisen maailmankuvan, että pystyy elämään pää pystyssä. Jos ei muuten, niin syyttelemällä työtä tekeviä kapitalismin kätyreiksi.
PoistaKakku pitää
Poistaensin
leipoa .
Niimpä niin. Sillä tavallahan sitä jaettavaa voi kasvattaa.
PoistaRakennustyömaista puheenollen olen nähnyt Seinäjoen kaupunginarkiston seurantadokumenttielokuvan siitä, miten Alvar Aallon suunnittelema kaupungintalo rakennettiin 1961-1962. Mitään nykyisiä työturvallisuusnormeja ei selvästikään tunnettu.
VastaaPoista