Sivun näyttöjä yhteensä

30. lokakuuta 2017

Häijyjä ehdotuksia



Roboteille ja erinäisille tekoälysovelluksille voisi määrätä veron, joka voisi olla vuotuinen ja kova.

Toiseksi tuumin robotiikkaa, joka meillä useimmilla on jo. Otetaan se ensin. Ministeri sanoi surullisen onnettomuuden jälkeen, että rautatien tasoristeykset on poistettava, vaikka se tulee kalliiksi.

Puhelimessani on ”Juna tulee” ja kaksi muuta appia, jotka näyttävät kartalla liikkuvana pisteenä junan, jota olen odottamassa. Tietääkseni ainakin Helsingissä on busseille ja takseille samanlainen järjestelmä. Jaraitiovanille on Spora.

Useimmissa junissa on valmiiksi järjestelmät, jotka välittävät paikkatiedon. Missä viipyy sellainen sovellus, joka hälyttäisi esimerkiksi värinällä lähestyessään. Reitittäminen kiskoon kiinnitettävään mokkulaan takaisi sen, että hälytys tulee oikeasta tasoristeyksestä. Kantaman säätäminen ei liene ongelma.

Tulos: tasoristeystä lähestyttäessä puhelin hälyttää, jos juna on tulossa liian lähellä.  – Meillä oli ennen kaksi hengenvaarallista tienristeystä. Miten olisi isoihin autoihin ja moottoripyöriin kytkettävä signaali, joka kertoisi, että täältä tullaan isompaa tietä.

Moottoripyöräilevät tuttavani arvelevat, että osa tapaturmista on pohjaltaan kognitiivisia. Auton kuljettajat eivät huomaa eli eivät osaa pitää silmällä moottoripyöriä.
Easy-Park on mielestäni erinomainen pysäköintiapu kaupungissa. Se toimii hyvin mutta ei ole varmaankaan ollut ihan helppo rakentaa. Tekoälyä kai tarvitaan niihin järjestelmiin, jotka näyttävät lähimmän vapaan ja laillisen pysäköintipaikan. Toivottavasti joku kehittää sellaiseen vielä keinon ”apustaa” paikka muutamaksi minuutiksi itselleen­.

Sen tiedän jo, miten helppo on toteuttaa järjestelmä ”miten löydän autoni pysäköintihallista”. Löytämislaitteita on myös avaimille ja silmälaseille. Tunnetuin­ ja kiitelty on Tile. On muitakin, ehkä parempia.

Siinä on jokin periaatteellinen virhe, että valtio vastaa työllisyydestä ja työnantajat eivät vastaa työttömyydestä. Tiedän maksut. Tiedän että potkujen jakeleminen on joskus ellei usein välttämätöntä. Silti työvoiman vähentäminen tähtää taloudelliseen tehokkuuteen, joka voi olla lisää voittoa eli rahaa investointeihin tai osakkaille osinkoina jaettavaksi. Tiedän että tämä on järjestelmän perustaa, mutta se on vain osa asiaa.

Totta puhuen otan robottiveron esiin vain härnätäkseni. Ei se poistaisi ongelmaa. Mutta arvelen, että henkilöstöpalvelufirmat ovat jo liikkeellä. Eräät näistä firmoista ovat hyvinkin suuria. Ne eivät ainoastaan rekrytoi väkeä tiedettyihin tehtäviin. Ajatus on että sieltä voi etsiä myös itselleen uutta työtä, ja huhu kertoo, että menestys on hyvä.

Siis tekoäly avuksi tekoälyn jalkoihin jääneille! Aivan varmasti monille työttä jääneille on todella hyviä paikkoja ja yhtä varmasti suuri joukko tekee työtä, josta ei todellisuudessa pidä, koska ihmiset aavistavat, että jossain toisessa tehtävässä he olisivat parempia ja jopa tyytyväisempiä.


Parametrien löytämisessä oppivat järjestelmät saattaisivat olla aika hyviä.

14 kommenttia:

  1. Vartioimattomat tasoristeykset on surmanloukkuja, joihin ajallaan tuurilla - ja kun niitä on maassa pari kolme tuhatta, niin todennäköisyyslakien mukaan aina jossakin rysähtää.

    Luulisi todellakin nykytekniikalla voivan rakentaa halvan järjestelmän, jonkin appsin, joka vilkuttaisi valoja junan lähestyessä. Mutta suomalaisen byrokratian tuntien epäilen, että ratkaisuksi valitaan mittava ja kallis systeemi, jota rakennetaan sitten kuin Olkijoen metroa.

    Pika-apuna ehdotan jokaiseen tasoristeykseen laitettavaksi Stop-merkkiä. Tuhat turhaa pysähdystä on parempi kuin yksikin turha kuolonkolari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tàhàn tàytyy varmasti ostaa jostain ulkomailta "hyvà" jàrjestelmà, ei alta kymmenen miljoonan, mieluummin sata.
      Kotimaiset kympin appsit ei varmaan pysty.

      Poista
  2. Koska kolmion takaa eteen tulevet autoilijat eivät edes huomaa moottoripyörää, asia kannattaa ratkaista siinä päässä jossa se on helpoimmin ratkaistavissa. Moottoripyöräilijän päässä.

    On yllättävän helppo, eikä ajamista sanotavasti vaikeuttava tapa, kun suhtautuu pääteitä ajaessaankin myös kolmiollisiin risteyksiin niin, että sieltä voi aina tulla joku eteen. Jos risteystä lähestyy auto, varautuu siihen, että kuljettaja ei huomaa moottoripyöräilijää, ja ennakoi suunnan, mihin väistää. Ajamalla risteyksiin rajoitusten mukaan reagointiaikaa jää hyvin.

    Ylimääräistä elektroniikkaa en pyörääni halua hoitamaan sellaista asiaa, johon fiksulla ajotavalla voi paljon tehokkaammin vaikuttaa. Absit ovat todella hyödyllinen apuväline pyörässäkin, mutta niiden lisäksi parempi mitä vähemmän ylimääräisiä härpäkkeitä ja valoja on viemässä huomiota olennaisimmasta, liikenneympäristön seuraamisesta.

    Parikymmentä vuotta isoilla kaksipyöräisillä ajaneena, kolmisensataatuhatta kilometriä ja muutama pyörän kaataminen ilman vakavampia vammoja takana. Viimeisimmästä viitisen vuotta. Kostea syysaamuinen tienpinta ja liukas uusi asfaltti moottoritielle tultaessa rampissa. Siinä liu-uin perseelläni pyörän vieressä ja katsoin kun kipinät sinkoili. Ajoin tilanteesta pois lähinnä itsetunto kolhiintuneena, pyörässä kolhuja vain kaatoraudoissa.

    Siinä ei olisi mikään elektroniikka auttanut. Mutta ajotapani kyllä muuttui aina kostealla ja kylmällä kelillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moottoripyòristà sen verran, nàin etelàstà katsoen, jotta muutama voi poistua hiljaa takavasemme, joka pàivà. Tààllà kun noita mopoja on kaikenmallisilla, eikà mitààn pienià jopoja, niità tulee vasemmalta, oikealta ja edestà, vàlillà valoista ja nopeuksista piittaamatta. Autoilijat ja jalankuljijat, polkupyòristà puhumattakaan, ovat kaiukki helisemàssà.

      Poista
    2. Joka jannun ja jaanan tarttis alottaa tsykkelijutskat jarruttomalla jopolla. Tulis kummasti tota tilannetajua eikä nopeiltas niin.

      Muuten ne suojateiden massaraidat on aivan PTFEstä, valkosta jäätä.

      Poista
    3. Kyllä sen kerrasta oppii kun lähtee suojatien maalipinnan päältä rivakasti ja pito irtoaa takapyörästä. Se on vielä hallittavissa oleva tilanne.

      Poista
  3. "Porokello"-sovellus voisi olla alku junavaroittimelle.

    VastaaPoista
  4. Rautatien tasoristeysten automaattinen valvonta ja täydellinen suojaus ei nykyaikana olisi mikään ongelma teknisesti eikä taloudellisesti. Asiat vaan eivät etene kun ne eivät tunnu olevan kenenkään vastuulla, ei poliitikkojen eikä virkamiesten. Syitä en viitsi tässä luetella, kaikki ne tuntevat. Pakananmoista laiskuutta ja välinpitämättömyyttä sitten ilmiasuna.

    VastaaPoista
  5. Tekoälystä, siis it-sovellutuksista, tulee mieleen oitis kaksi laiminlyötyä asiaa, toinen on vekotin, toinen järjestelmä.

    Laiminlyöty it-vekotin on kuulokoje, kuulolaite. Aistin jatke, eli kuuluu tekoälyn piiriin. Ei luulisi olevan tekoäly- ja space-aikana kohtuuton kehiteltävä.
    On se nyt uskomatonta, että joku myy suomalaisillekin rengasmatkoja Marsiin, mutta oman isäpappani käyttöön tarkoitettu, teknisen yliopiston laitoksessa suunnittetelema ja testaama kuulokoje, on täysin susi!
    Pian 90 vuotta täyttävän isäpapan äly toimii kuin partaveitsi. Hän antaa sijoitusneuvoja, hienoja elämänohjeita, pitää aivojensa vireyttä yllä kaikkein vaikeimmilla "haastavimmilla" sudokuilla joka Kristuksen päivä.
    Ongelma, ja iso, on se, että hänen kuulonsa on heikko, eivätkä tekoälyihmiset ole keksineet siihen ongelmaan ratkaisua. On hankala keskustella, kun toinen osapuoli ei kuule puhetta.

    Ihme tekoälypelejä, paradigmoja ja parametrejä nämä esittelevät ihmiskunnan pelastavina mullistavina "innovaatioina".

    - Elämän pituuden raja tulee usein vastaan. Tehkää ihmisille toimiva kuulolaite!

    Toinen tekoälytoive koskee julkisen sektorin (terveykeskusten) ajanvarausta. Uskomatonta, että yksityissektorilta varakas ihminen saa netitse ajan samalle päivälle, olipa vaiva vaikka näppylä nenässä.

    Voiko julkisen sektorin järjestelmien ja tekoälyjen suunnittelu olla niin alkeellista, että vastaavaa ei edes yritetä, vakavissakaan tapauksissa. Kun kaupunkien it-puolella on valtavasti hyvää osaamista.

    Likimainkaan tasa-arvoisuuteen tähtäävä sote-uudistus ei toteudu vuosikymmeniin näistä lähtökohdista.

    Varakas väestö saa netistä nappia painamalla ajan yksityiselle puolelle. Eläkeläiset, lapset, työttömät jne yrittävät hädissään soittaa puhelimella itselleen aikaa, mutta puhelin soi varattua tai jotain sävelmää.

    Jos joku pääsee sattumalta vastaajan puheille, hän saa infektionsa tai infarktinsa käsittelyyn ja pohtimiseen vastaanottoajan aikaisintaan kuukauden päästä, jos on enää hengissä.

    VastaaPoista

  6. Henry Ford tokaisi, että jos ihmiset tietäisivät mitä pankit tekevät, nousisi meteli. Sähkömiehet vissiin tietävät. Siksi lakko. Ja katalaanit tietävät.

    Sähkömiesten lakkokassa ei jaa osinkoa toisin kuin muut VVO:n ja Sato:jen omistajat jotka keittävät vuokrista osinkoja. Sähköliittolaiset nauttivat osuutensa viikon syyslomana ja ilmaisina lakkotansseina, mikä jenkka antaa käteen yleishyödyllisen työväentaloravintolan verovapausrahaa vuosien takaa.

    Ovathan rahapelit kaikille, elleivät suoraan niin pankkipuolueen voi(telu)leipäpöydässä. Ay-kaverusten omilla rahoilla vaiko Yhteistuen, tekemät sijoitukset oli suojattu ValtakunnansovitteluBulevardin ja TyötuomioistuinKaivopuiston hohdolla ja kulmakarvojen kohotuksella. Case Jorma Reini, lööppinäyttöni. Pelimiehiä, ei kai kukaan tappiokseen sijoita. Ei.

    Nyt kun riippumaton EKP vaihdattaa vanhaa valtionvelkaa tuoreisiin euroihin, niin kuume puhkesi. Olihan se obligaatiokin rahaa Varman pussissa, miksi se tepsii vasta poisannettuna ja euroksi vaihdettuna ? Väärä kysymys.

    Hyrräsi se obligaatio pitkin Vallila Cityämme vakuutena säästörahastojen kassojen hedelmöittää katupoikien kikkailuita. Etenkin ihan uuden johdannaiskerros-kansallisvarallisuuden paksuntua. Jokaikinen shareholder auktorisoitu valmistus- ja jakelufirma noudatti logiikkaa ja muutti arkensa sopimuksiksi joista vuoltiin kannustesiivua. Osinkoa piisasi fuusioiksi saneerausten, rönsyjen kaupitsemisen ja alihankinnnoiksi muuttamisen ansiosta.

    Ja ovathan OP ja Nordea pohjattomat ammentaa väärää rahaa. Mutta käypästä. Niin olivat porvarisvekselitkin kiertämällä real bill eli tavaravakuusmoraalin.

    No miksi eliitti nyt sitten suotta kääntyy työllistäväksi ja vanhanaikaiseksi reaalikasvun puoleen, ihan kivastihan MBA jengillä meni, paremmin oikeastaan sai kotiapua ja kateellisista ihailua? Se muutos on Melvyn Kingin kirjan nimessä The End of Alchemy. Vastuunkantajat jotka neoliberalismin irtipäästivät, panevat sen naftaliiniin. Niin, lampun henki tungetaan takaisin. Tästäpä syystä sote ja liikennekaari myöhästyivät eikä niiden tarkoittamia voitontavoittelukenttiä enää raivata. Harmi.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sjöstedt voisit päivittää viittauksiasi, kovin kuljet historiassa. Menneiden aikojen miehiä käsittelet.

      VVOkin on jo historiaa... ja pieni osa siitä, mitä tapahtui VVOn viimeisinä vuosina, on nyt oikeusistuimissa. Kuinka paljon niistä tapahtumista johtuu nimenvaihdos, sitä voi ulkopuolinen vain arvailla. Uusi nimi tarkoittanee isoa uroslohta.

      Poista
    2. Pysytään ulkomaisten rosvoiluissa, mistä päin se katalaanien kansannousu on masinoitu?
      Britit halvan makkaran perässä? Venäjä tahtoo ketsuppia hampurilaisiin?
      Joka tapauksessa: en usko.

      Poista
  7. Omaisten surua kunnioittaen.

    Iikka Hallantie

    VastaaPoista
  8. Vaativa suunittelutyö. Tulisi määrittää rajatummin mitä vaaditaan, nykyisellään liian lavea, epämääräinen. Ei niin etteikö esitettyjä ideoita voisi jo toteuttaa mutta...

    VastaaPoista