Se oli 22.7. 1990. Seisoimme Holopaisen lautatapulin päällä.
Lapsi piti auttaa ylös. Isäni loikkasi yhdellä harppauksella. Äitikin onnistui.
Toisin sanoen osa auringonpimennyksen katsojista on kuollut, eräs 20 vuotta
sitten.
Ilmassa ei ollut enteitä eikä merkkejä tulevaisuudesta. Aurinko
sen kuin haaleni ja mielessä oli, että tämänkö takia ihmisen on kuljeskeltava
kylällä neljän jälistä aamulla. No, linnut tosiaan vaikenivat, mutta ei tuohon
vuodenaikaan lintuja ole äänessä niin mahdottomasti.
Matkapuhelimia ei ollut eikä Internetiä ollut keksitty.
Kumpikaan näistä väitteistä ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta älkää te tulko
opettamaan minulle, mitä keksimine tarkoittaa. Yleiskielessä tuolla sanalla on
patenttioikeudesta tarttunutta makua. Sellaista ei ole ”keksitty”, mikä ei ole
tullut yleisemmin tietoisuuteen, ja tietoisuus puolestaan edellyttää käsitystä
keskeisistä rakenneosista ja toimintaperiaatteista.
Siksi Englanti joutui maailmansotaan. Sheffieldin menestyvillä
konepajoilla ei ymmärretty ajaa hornan tuuttiin polvihousuisia patikkamiehiä,
jotka maleksivat seudulla ja pystyttivät jopa kameroitaan.
Sekä teollisuudessa että vähittäiskaupassa Saksa kehitti
kaikkien aikojen menestyneimmän kaavan, jonka unohtamiseen Anttila nyt kaatui
ja Stockmann ja Kesko ovat vaikeuksissa: schlecht und billig eli huonoa ja
halpaa.
”Hyvää ja kallista” ei ole mikään kaava. Se on itsestään
selvä menettelytapa, jonka todisteita on löydetty muun muassa Mykenen kuningashaudoista
(kuva). Stockmannin ja Keskon nykyinen formula on ”huonoa ja kallista”.
Japani lähetti jo 1800-luvulla länsimaisittain pukeutuneita
opiskelijoita Saksan teknillisiin korkeakouluihin, jotka yhdessä
ammattikoulujen ja oppisopimusten kanssa olivat maan pysyvä lahja maailmalle.
Sääli ettei niitä ymmärretty kunnolla oikein missään, osittain kumminkin
Ruotsissa ja hitusen Suomessa. Meillä Teknillinen korkeakoulu oli yliopiston
halveksima insinööripaja vielä hiljan. Erkki Laurilaan henkilöityvä
hiukkasfysiikka ja öljynjalostus vaiensivat ”puhtaan tieteen” palvojat.
En aio kertoa poliitikoille, jotka nyt ilveilevät
itkettävällä tavalla juhlasaleissa ja studioissa, mikä on ainoa tie
menestykseen. Sitä ei moni ymmärrä. Kansliapäällikkö Björn Wahlroos, röyhkeä ja
takapajuinen henkilö, esimerkiksi ei käsitä mainitessaan Keynesin, etteivät
ongelmat alkaneet Saksalle 1919 määrätyistä sotakorvauksista. Ongelmat
johtuivat Yhdysvaltain ja paljon pienemmässä määrin Ison Britannian voitosta
sodassa 1918. Suuri talouspula oli automaattinen seuraus tuotannon
rakenteellisesta epätasapainosta ja sen perässä kaupan ja finanssimaailman
epäkunnosta, jota luultiin aivan liian kauan satunnaishäiriöiksi.
Kiinassa on ehkä ymmärretty, että aineellisen elämän suurin
vaara on liian vahva ylivoima, etenkin monopoli. Sellaisessa tilanteessa ei
kohta ole ostajia eli ostajalla ei ole rahaa.
Koulutus tarkoittaa suunnilleen samaa kuin valttikorttien
kerääminen loppupeliin tai moukkien (talonpoikien) kehittäminen ”upseereiksi”
shakkipelissä. Meillä ei vain päästä irti siitä, että ylipistot pätevöittävät
keskimäärin tarpeettomiin virkoihin ja toimiin. Esimerkiksi lakimiehen ja papin
ei edelleenkään tarvitse osata mitään, varsinkaan ei virkaansa, jos hänellä oli
tutkinto. Kauppatieteestä ja tekniikasta voi niistäkin väitellä samoin
tuloksin.
Jonkin teknillisen korkeakoulun – tyyppiä ZTH –
toimintamalli on selvä. Esimerkiksi matematiikan harjoitukset tehneet ja
tenteistä selvinneet – osaavat laskea!
Meitä oli siellä lautatapulin päällä auringonpimennyksen
aikana useita, jotka osasimme tai opimme asioita, esimerkiksi selvittämään,
että paikalla myös ollut tilallinen yritti jytkäyttää meidät mökkiläisinä kylän
ylikalliiseen ja väärin vedettyyn viemäriin ja vesijohtoon. Lopuksi poikani
laski, että esitetyin ehdoin tulisi paljon halvemmaksi käydä vessassa 50
kilometrin päässä ja ostaa käyttövesi Prismasta. Ja selvitimme. ettei
pahamaineinen uusi lainsäädäntö suinkaan sisältänyt sellaisia pakkoja kuin
lehdet väittivät.
Laudat ovat poissa ja isännät kuolleet. Koulutus on
jalostusasteen nostamista. Se on siirtymistä sahatavarasta selluloosan kanssa
papereihin ja suuntautumista siististi palaviin tai hajoaviin kuituihin. Ennen
pitkää käsillä on muoveja, jotka ovat olennaisin osin puuta, ilman
bitumitervojen muunnoksia.
Vaikka olisi lautapino, en rupea katsomaan
auringonpimennystä. Panen silmät kiinni. Sitten avaan ne taas ja yritän nähdä.
Se on aina yhtä vaativa urakka.
Opetan kuitenkin, internet maailmanlaajuisena spesifinä harraste- ja sisäpiirien foorumina oli jotain aitoa ja ihmeellistä, vuorovaikutukseltaan.
VastaaPoistaYksi positiivinen ennusmerkki on. Eilisessä pitkän matikan kokeessa oli melkein pelkästään ehtäviä, joissa vaadittiin konkreettista ymmärtämistä. YTL on viimein päässyt yli symbolisten laskinten sallimisen aiheuttamasta kulttuurishokista. Toisaalta tämä tarkoittaa, että pitkän matikan kokeesta ei voi enää päästä ainoastaan opettelemalla lausekkeitten mekaanisen käsittelyn.
VastaaPoistaTeknillisissä yliopistoissa on useita eri matematiikan kursseja. Menisin takuuseen, että "laajan" kurssin käyneistä jokainen läpipäässyt osaa asian. Sen sijaan muilla kursseilla ykkönen tai kakkonen ei todista mitään.
Bror = kansliapäällikkö, Björn ei tiettävästi.
VastaaPoistaMuistan, 22.7.1990, kun seisoin aamuvarhaisella asuntoni parvekkeella ja katselin. Parvekkeeni sijaitsi (Kangasvuoren kaupunginosa, Jyväskylä) suoraan itään. Taloni, jossa minulla oli siis osake - eli oikeus asua siinä - sen yli kulki varisten lentoreitti Kangasvuoren metsästä Roninmäen kaatopaikalle; jossa he viettivät päivänsä syömällä roskaruokaa. Aamulla nuo varikset lensivät raakkuen talon yli em. kaatopaikalle, illalla ne - täysin äänettöminä - palasivat takaisin Kangasvuoren metsikköön, nukkumaan kai. No, tuona heinäkuun 22 päivä ne olivat juuri lähteneet kans Ronninmäelle, mutta aurinko kun pimeni, ne lensi äkkiä takaisin ihan hiljaisina. Kyllä mua niiden meininki huvitti! Ja jos joku olisi kertonut mulle tämän, en olisi uskonut. Sillä kun aurinko hetken kuluttua tuli taas näkyviin, niin nää voronat lähtivät uudestaan (kamalasti kraakkuen, kuin kuhmuiset blenheimit) lentään Ronninmäkeä kohti.
VastaaPoistaAjattelin, ajattelivatkohan ne että "olipas lyhyt yö?" Vai mitä?
Mitä tämä vorona oikein tarkoittaa? En ole tietääkseni siihen ennen elämässäni törmännyt.
Poista"Kansliapäällikkö Björn Wahlroos, röyhkeä ja takapajuinen henkilö..." No luonnehdinnasta muuten osimoilleen samaa mieltä, mutta Nalle ei tietääkseni ole minkään ministeriön kansliapäällikkönä toiminut, joten tarkoittanet tässä isäänsä Bunttaa?
VastaaPoistahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Bror_Wahlroos
Bror Arne Napoleon... No on siinä ainakin nimi ollut miestä myöten (tuo kolmas varsinkin)! ;)
Huomennahan on muuten auringonpimennys (klo 11. alk.), nyt saakin jännätä ettei tulisi liian pilvistä havainnointia silmällä pitäen.
-G-mies-
Putin, tuo kiero kääpiö jolla on pimeä visio. Älynpimennys.
VastaaPoistaAd Omnia: Wahlroos... teki mieleni ilmaista ytimekkäästi, että poika-Wahlroosissa menee hukkaan hyvä kansliapäällikkö. Olen tuntenut kansliapäällikköjä koko joukon. Isä "Bunta" ei ollut mitenkään tuntematon. Käveli päälle kadulla, ellei ollut tarkkana. Olin töissä samassa korttelissa.
VastaaPoistaSeuraajaa, jota puhuttelin itsekin nimityksellä "Leuka", oli hyvä kuuntelemaan ja ymmärsi heti. Hänellä ei tunnu olevan suurempaa tarvetta demonstroida, miten isot herrat toimivat. Mutta hän on jo eläkkeellä.
Seuraavaksi kirjoitan huvikseni "Björn Walrus".
Tärkeää: Saksan 1920-luvun alun hyperinflaatio oli puhtaasti kotikutoista perua, sen aiheutti kotimainen ottolainaus sotavuosina. Sota rahoitettiin mielummin näin kuin välittömällä verotuksella. No, näin velat mitätöitiin. Pari uudempaa nimeä: Hans-Ulrich Wehler ja Ulrich Herbert, jotka ovat historian yleisesityksissään käsitelleet aihetta. Niall Ferguson pui sodan rahoitusta Britanniassa (Julma sota), hyödyllinen vertailun vuoksi eli opiksi ja huviksi.
VastaaPoistaSuomessa on oikeita valrooseja ja sitten nämä Wahlrosit. Edelliset ovat hugenottien jälkeen ja jälkimmäiset ihan suomalaista kakkivarpaista pottunokkasukua. Alkuperäinen talonnimi taisi olla Valpola ja Vehmaalta tai jostain. Aika moni parempi suku on alkujaan melko vaatimattomista oloista.
VastaaPoistaIsot herrat kiertävät veroja muuttamalla muka ulkomaille, ja tätä maanpetturuuttaan ne vielä kovalla äänellä mainostavat.
VastaaPoistaPuolustamatta mitenkään herra W:tä; mielestäni tällaiset tokaisut kuin -maanpetturi ja maanpetturuus- voisi kyllä jättää jo vuonna 2015 pois. Suomihan kuuluu Euroopan Unioniin niinkuin Ruotsikin ja käsittääkseni EU:n asukkaat voivat itse valita, missä maassa asuvat.
Poista//Eija
Menneen maailman blogihan se tämä.
VastaaPoistaTulevaisuuden olkinukke olet
Poista"Kansliapäällikkö Björn Wahlroos, röyhkeä ja takapajuinen henkilö, - -". Tällä kertaa ymmärsin pistämättömän hienon ja osuvan luonnehdinnan ns. laakista. Kuin jonkun Juvenaliksen epigrammi. Kyllä on prof. Kemppisellä sana hallussa, jos kuluneesti ilmaisee. Vieläkin pakkaa nauruttamaan.
VastaaPoistaMutta perimätieto Metsälästä kertoo, että Bror W. oli äärimmäisen kova lukumies, joka luki koko ajan myös kävelyretkillään ja ilmeisesti siksi myös oli myös törmätä toiseen lukumieheen eli Jii Kemppiseen.
VastaaPoistaTai sitten muistan ja ymmärrän väärin.
"Meillä ei vain päästä irti siitä, että ylipistot pätevöittävät keskimäärin tarpeettomiin virkoihin ja toimiin."
VastaaPoistaJos olisikin niin hyvin asiat, että vain yliopistot, mutta kun jo peruskoulu ja varsinkin lukio valmentaa nuoria yliopisto-opintoja varten, siis tarpeettomiin virkoihin pätevöittäviin opintoihin. Ja mikä pahinta yksilön kannalta, niitä tarpeettomia toimia ja virkoja on yhä vähemmän. Missä koulutettaisiin työttömäksi, niitä toimia tuntuu olevan paljon ja se on sen verran vaikea paikka, että hyvä valmennus olisi tarpeen. Hube.
Rahalla koskaan isänmaata ollutkaan. € lla varsinkaan.
VastaaPoistaRaha ei tarvitse isänmaata. Isänmaa tarvitsee rahaa.
PoistaSuomen kohdalla älynpimennys on totaalinen ja pysyvä.
VastaaPoistaMuistan myös tuon vuoden 90 pimennyksen. Piti lasten kanssa sitä katsoa, mutta satoi turkasen tavalla. Ei myöskään siis lintuset laulaneet, vaikka tietysti heinäkuun lopulla linnuilla tosiaan oli jo poikaset maastossa. Mitä siinä enää laulamaan.
VastaaPoistaTällä kerralla päätin seurata lintuja. Viitisensataa metsähanhea lähipellolla vaikutti kovin hämmästyneiltä kun valo alkoi valjuuntua. Kerääntyivät tiiviisen kasaan mullospellolle ja kurkottivat kaulojaan että mitä nyt. Tunnin verran meni ennen kuin havaitsivat että eihän tässä mitään tapahdu ja hajaantuivat takaisin syömään.
Tänään tein vielä vertailevan tutkimuksen. Aloin ja päätin tarkkailun samoilla kellonlyömillä kuin eilenkin. Mitään vastaavaa pakkaantumista tiivisti yhteen ei tapahtunut. Käyttäytyivät ihan normaalisti. Hanhia tosin oli vain kolmisensataa enää.
No "tutkimus" ei tietysti ole mitenkään aukoton, mutta aloin uskoa että hanhet aistivat jollain tavoin auringonpimennyksen, tällaisen vaillinaisenkin, ja se oudoksuttaa niitä. Kokevat että nyt tapahtuu jotakin odottamatonta ja yllättävää.