Sivun näyttöjä yhteensä

26. syyskuuta 2011

Madonluku




Eilen tekijänoikeussopimuksista kirjoittamaani lisään tänään madonluvun piraattipuolueille.

Olemme joutuneet digitaaliseen maaorjuuteen, ja ahdinko pahenee jatkuvasti. Viime aikojen uutiset suurten ohjelmistojen pettämisestä – VR, sähköiset reseptit – eivät ole odottamattomia pahan onnen iskuja, vaan keskeinen osa järjestelmiä, joissa elämme.

Ohjelmistotekniikassa on niin paljon riippuvuuksia, että muuankin kirjoittaja (Jaron Lanier) vertasi ohjelmiston parantamista Lontoon maanalaiseen, jota ei voi ilmastoida kunnolla siksi, että tunnelit on louhittu 1800-luvulla päätetyn junien raideleveyden perusteella hyvin ahtaiksi.

Piraattiaatteessa on se ilmeisen selvä ongelma, että tinkimällä tekijänoikeussuojasta nopeutamme kehitystä, jossa mahtava osa oikeuksista päätyy suuryhtiöille. Eilen kommentissa esitelty Bonniers-konsernin MTV3:n ”sopimus” on esimerkki.

Ketä hyödyttävät epämääräiset ja yksipuoliset sopimukset, joiden sisällön toinen osapuoli on sanellut? Ketä hyödyttää laki, joka on niin mutkikas ja kummallinen, että tavallisen ihmisen tai pienen järjestön on turha kuvitellakaan kustantavansa oikeudenkäyntiä edes jouduttuaan selvän vääryyden uhriksi?

Romaanikirjailija oli eräässä mielessä kustantajan liikekumppani, ei työntekijä. Joissakin tapauksissa kirjailijoita myös kohdeltiin asiallisesti. Ennen sotia laadittiin jopa kaikkia kirjailijoita koskeva normaalisopimusmalli, jonka mukaan tekijällä oli mahdollisuus saada prosentuaalinen osuus teoksen myyntitulosta eli ns. rojalti.

Minun elinaikanani normaalisopimuksen ajanmukaistamiseen ei ole ilmennyt tarvetta.

Verkon vapaudesta puhuvat ja tekijänoikeuksien turmiollisuutta korostavat ihmiset eivät ole tehneet aivan oikeaa analyysia asioista. Aivan kuten Aku Ankassa myös todellisuudessa rahat kulkeutuvat Roope Ankalle (ks. lhemmin ”Kun taivaalta satoi rahaa”.)

Taloussanomien verkkokeskustelussa useat kirjoittajat sanoivat kannattavansa suoraa demokratiaa, äänestämistä verkossa ja mielellään ”Idols”- tai ”Tanssii tähtien kanssa” konseptilla. He olivat vakavissaan.

Markkinatalous toimii, kun maassa on keskiluokka, alempi ja ylempi. Keskiluokka tarvitsee elääkseen työtä. Aineettomat palvelut ovat yhä suurempi osa työstä. Tekijänoikeus saattaa suojata aineettomien palvelujen tuottamista.

Olen toisessa yhteydessä sanonut suhtautuvani myönteisesti piraattipuolueisiin. Mielestäni erinäiset yritykset ovat rohmunneet itselleen liikaa esimerkiksi musiikin jakelussa. Lainsäädäntö on tukevasti näiden suuryritysten peukalon alla. Vastavoima on paikallaan.

Usein kiitetyn demokratian ohella tarvitsemme välttämättömästi oikeusvaltion, joka saisi olla mieluummin todellinen kuin kuviteltu, ja lisäksi meidän on osattava järjestää elämämme niin, että väkivalta ei ole vaihtoehto.

Helpoin tapa saada jotain järkeä kauhistuttaviin tekijänoikeussopimuksiin olisi luultavasti kuluttajansuoja. Laissa on kaikenlaisia hyödyllisiä säännöksiä, joita tarvitaan esimerkiksi verkkokaupassa.

Ei ole mitään periaatteellista estettä suojata tekijänoikeuden ”alkutuottajia” kuluttajansuojan keinoin. Tähän ajatukseen vastataan sekunnissa, että ei voi, kun tekijät ovat elinkeinonharjoittajia, joihin tuo lainsäädäntö ei sovi. Onkohan asia välttämättä niin?

Olisiko kuluttajan käsite otettava tarkasteltavaksi. Kun tuo lainsäädäntö luotiin 1970-luvun alussa, maailma oli ihan eri näköinen. Kun ihmisiä nyt lähes pakotetaan yrittäjiksi,

30 kommenttia:

  1. Sopimusoikeudessa puhutaan heikomman suojasta. Kuluttajansuoja on sen yksi ilmenemismuoto. Ehkä pitäisi luoda myös vastaava pienyrittäjänsuoja, joka koskisi niin luovan työn tekijöitä kuin vaikkapa franchising-yrittäjiä.

    VastaaPoista
  2. Systeemi antoi errorin. Silti esitän alaviitteeksi viimeiseen kappaleeseen:

    Laki elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä 3.12.1993/1062

    VastaaPoista
  3. Hardis DRM kun tulee niin vapaus on mennyt lopullisesti. Microsoftin maaorjuuteen on sitten syöksynyt koko Läntinen maailma.

    VastaaPoista
  4. "Piraattiaatteessa on se ilmeisen selvä ongelma, että tinkimällä tekijänoikeussuojasta nopeutamme kehitystä, jossa mahtava osa oikeuksista päätyy suuryhtiöille."

    ?

    Nyt en ymmärrä. ei tämä kysymys ole ongelma aatteessa itsessään, sen clue (riippuu kokonaan Mistä tingitään, Miten tingitään, Missä ja Milloin tingitään), vaan se on ongelma elävälle ihmiskunnalle - Ei nyt mikään keskeinen lajin evoluution kannalta mutta onpahan vain yksi pragmaattinen osoitus siit että tietoisuus uinuu.

    VastaaPoista
  5. Mitäs luulet Jukka kuinka suomen puoluekartta menisi uusiksi jos sähköinen äänestys sallittaisiin? Jokainenhan tietää kuinka helppoa on vaikuttaminen netissä, surullisenkuuluisana esimerkkinä vaikkapa FB:n aktiiviryhmät joissa saadaan kerättyä kymmeniätuhansia ihmisiä jonkin asian taakse ja itse tapahtumaan vaivautuu kourallinen ihmisiä. Sitähän se vaikuttaminen tuppaa olemaan netissä.

    Ihan sama pätee äänestämiseenkin. Harva vaivautuu paikan päälle mutta netissä asia hoituisi kädenkäänteessä, ei tarvitse kuin etusormea liikauttaa.

    Vaikkaan ilman muuta että perussuomalaiset olisivat ylivoimaisesti suurin puolue ja vasemmistoliittokin nostaisi kannatustaan selvästi. Kokoomus tietää tämän varsin hyvin ja siksi vastustavatkin koko ajatusta sähkoisestä äänestämisestä. Tietenkin vedoten siihen ettei se ole tarpeeksi luotettava. Kuten se ei olekaan, mutta pääsyy on muualla..

    VastaaPoista
  6. Ei muuten hasssumpi ajatus laajentaa kuluttajansuoja koskemaan myös tekijänokeuden alkutuottajia maailmassa, missä kuluttaja on myös tuottaja.

    Hoitaisi (teoriassa) ainakin räikeimmät tapaukset facebook - luukku.com -akselilla.

    En sitten tiedä, olisiko ao. laki käytännössä toimeenpantavissa globaalien pelureiden suhteen. Niiden takana on sen verran paljon tuota kuuluisaa "national interestiä", että epäilen.

    Mutta olisihan tuo ainakin toivomusluonteinen viesti ja korjaisi tilannetta kotikentällä.

    VastaaPoista
  7. LitreMitre: Hardis-DRM on esimerkiksi Applen iLaitteissa, niihin ei voi asentaa muita kuin Applen hyväksymiä sovelluksia. Microsoft on paljon liberaalimpi.

    VastaaPoista
  8. Siteeraan eilistä kommentoijaa: "Minua kiinnostaa myös lainopillinen näkemys näiden sopimusten allekirjoittamiskiristyksestä: täysin tavallinen näkemys a-lehdillä, allerilla ja ainakin sanomilla on että jos allekirjoitat saat töitä, jos et allekirjoita et saa töitä. Ja tämä näkemys tuodaan kiertelemättä esille. Näillä sanoilla. Onko eri lehtiyhtiöt mahdollisesti sopineet tästä, onko kyseessä jo jokin muoto kartellista?"

    Olin juuri kirjoittamassa tuon saman asian, mutta en näköjään ole yksin.

    Ennenvanhaan Sanomalehtimiesten liitto julkaisi hinnastoja, joissa eriteltiin freelanceriden taksoja. Automaattisesti oli kyse kertajulkaisuoikeudesta. Jos teettäjä halusi jatkuvan käyttöoikeuden, taksa kerrottiin kahdella.

    Kun A-lehdet ensimmäisenä tarjosi minulle alussa mainitunlaista sopimusta, ehdotin tietysti, että joo, sitten laskutan tuplahinnan. Vastaus oli että heh heh.

    Koska toimenkuvani on sellainen, että teen aika työläästi syntyneistä ja huonosti maksetuista jutuistani uusintoja, koosteita tai kirjoja, joilla sitten katan loput kuluistani. Ei tuollainen sopimus käy. Onneksi olen nyt eläkkeellä, ja voin kiltille päätoimittajalle vastata, että en tee sulle juttua, koska en ole allekirjoittanut sopimusta. Onneksi on jokunen kustantaja, jolle voin tehdä ilman tuollaista sopimusta.

    VastaaPoista
  9. Liitypä Kemppinen persuihin, niin kaikki ongelmat häviävät kuin taikaiskusta, myös ne sinun pienen pienet oikeusongelmasi!

    VastaaPoista
  10. Kuka on käskenyt suostumaan epäoikeudenmukaisiin ja yksipuolisiin sopimuksiin. Ei niitä ole pakko allekirjoittaa.
    Journalistit ja kirjailijat lakkoon siksi aikaa kunnes asiaan saadaan säällinen ratkaisu.

    Kaksi naurettavaa utopiaa ovat oikeusvaltio ja vapaa Internet.

    Kolmas naurettavuus on tekijänoikeudet. Lakimiehet päällepäsmäreinä yrittävät sosialisoida tekijältä kaikki oikeudet.
    Tekijälle ei nykyiselllään ole jäänyt juuri mitään oikeuksia. Syy on lakimiesten.

    Jokin aika sitten vierainani mökillä oli kymmenkunta ihmistä. Vietin valokuvapolttajaiset. Takkaan meni kuusi senttiä paksu pino Vapaussodan aikaisia valokuvia.
    Hirveä meteli kuului porukasta. Olisi muka pitänyt säästää jälkipolville ja asialla olisi muka ollut historiallista arvoa.

    Jos suoraan sanon, niin haistatin pitkät vitut. Jos olisin julkaissut valokuvat olisivat ne olleet yleistä saalistavaraa, jolloin minulla ei olisi ollut juuri mitään (omistus)oikeutta eikä määräysvaltaa valokuville. Olisivat levinneet joka paikkaan ilman lupaani.

    No. Joka tapauksessa olin itse erittäin tyytyväinen ja sain protestillani hyvän mielen loppuiäkseni.

    VastaaPoista
  11. Ensimmäistä kertaa eläissäni näin painetussa kirjassa tekstin:

    "This book is published under the condition that it shall not, by way of trade or otherwise, be lent, re-sold, hired out, or otherwise circulated without the publisher's prior consent in any form of binding or cover other than that in which it is published and without a similar condition including this condition being imposed on the subsequent purchacer."

    Nyt jos myyn/lainaan/annan kirjani kaverilleni, niin pitääkö minun tehdä erikseen sopimus siitä, että hän ei saa levittää kirjaa em. muodoissa, ja että hänen tulee vielä lisäksi tehdä vastaava sopimus, jos hän myy/lainaa/antaa kirjan edelleen veljelleen?

    VastaaPoista
  12. Eipä ole Kemppinen osannut/viitsinyt vastata kysymykseeni 18.9. siirrettävien tekijänoikeuksien filosofisista, poliittisista ja taloudellisista perusteista. Se oli odotettavissakin. Eihän minkään asian tai aatteen käytäntöjen erikoisasiantuntija ole valmis kyseistä aatetta hylkäämään, vaikka sen vääriä tulkintoja olisi kuinka kärkäs kritisoimaan.

    Kysyn kuitenkin vielä, tämänpäiväiseen tekstiin viitaten, miten ihmeessä rahat kulkeutuisivat Roope Ankoille sellaisessa taloudessa, jossa ei olisi siirrettäviä tekijänoikeuksia?

    Ja mitä erinomaista siinä sinänsä on, että keskiluokalle järjestetään töitä riippumatta työn laadusta? Tätähän jo kokeiltiin Neuvostoliitossa. Mitä niin arvokasta vaikkapa Angry Birds lelut, romaanikirjallisuus ja pop-musiikki tarjoavat nykyisin yhteiskuntien vaikeimpien ongelmien, sosiaalisen eriarvoistumisen ja luonnon ylikuormittumisen helpottamiseksi, että niiden tuotantoa on erityisin oikeuksin kannustettava?

    Kirjallisuutta, musiikkia, tietokoneohjelmia ja kaikkea biteiksi saatettavaa voidaan myydä markkinahintaan ilman siirrettävää yksinoikeutta seuraavalla tavalla.

    Tekijä(t) laittaa nettiin kaupan olevasta tuotteesta esittelyn, joka voi olla juuri sellainen kuin hän haluaa, vaikkapa teoksen alku tai selitys siitä, minkä ongelman tuote ratkaisee. Toiseksi hän asettaa tuotteelle hinnan ja päivämäärän, jona päivänä tuotteesta maksaneet saavat sen viimeistään käyttöönsä, edellyttäen, että tuote on maksettu. Maksaminen on vapaahintaista. Jokainen, joka haluaa saada tuotteen käyttöönsä ensimmäisten joukossa maksaa siitä haluamansa hinnan jollekin välitilille. Kun vaadittu hinta täyttyy, tekijä saa rahat ja antaa tuotteen kaikille maksaneille, joista kukin voi tehdä sillä mitä tahtoo, pitää itsellään tai antaa vapaaseen jakeluun. Ellei hinta täyty, rahat palautetaan tai tekijä tyytyy maksettuun määrään ja antaa tuotteen ostajille.

    Näin saadaan nykyistä parempi markkinamekanismi tuottajan ja kuluttajan välille, koska tässä ratkaisussa ei ole välikäsiä vaan kuluttajien erilaiset arvottamiset vaikuttavat suoraan kysyntään. Tekijä saa mitä pyytääkin edellyttäen, että tuotteesta ollaan valmiit kyseinen hinta maksamaan. Kuluttajat saavat haluamansa, kukin siihen hintaan kuin tuotetta arvottaakin. Ja vaikka tuote vapautuu myöhemmin, todennäköisesti, kaikkien käyttöön, sehän on vain yhteiseksi eduksi.

    Tämä tarjoaa myös ratkaisun yhteisesti edullisten tuotteiden hankintaan. Yhteiskunta tai muu yhteisö voi osallistua haluamiensa tuotteiden hankintaan haluamallaan summalla ja näin taata sen mielestä tarpeellisen tuotannon jatkuvuuden. Ei siis voida väittää, että yhteiskunnalle tärkeää tuotantoa jäisi tuottamatta.

    Lisäksi, tietysti, kaikki ne epäkohdat, jotka liittyvät nykyisessä systeemissä oikeuksien siirtoon, jäävät pois. Valtava joukko tekijänoikeustyöläisiä jäisi työttömiksi. Mutta parempi niin kuin että arvokkaan tiedon tuottajia jää työttömiksi. Samoista rahoistahan he kilpailevat.

    VastaaPoista
  13. Kuinka on mahdollista että kokemuksesta ei opita? Mitä sanoo Tieto Oy, entinen Tietotehdas ja Tieto-Enator, tuttavallisesti Tunator. Yritys on tunaroinut pitkin yrityshistoriaansa.

    Yliopistosairaaloiden Effica ja Espa potilastietojärjestelmät on tietenkin markkinajohtajina kehitetty toimimaan vailla riittävää kommunikaatiota edes Miranda -järjestelmän kanssa. Puhumattakaan perusterveydenhuollossa käytettävästä Pegasos potilastietojärjestelmästä. Järjestelmän takana on Iso-Britanialainen Logica Oyj alias: WM-data, Novo, KT-tietokeskus, PTK-tietokeskus ja Kunnallistieto.

    Logica Oyj johdolla on luotu massiivinen KanTa järjestemä jonka kanssa useiden järjestelmien pitäisi kommunikoida suojatussa yhteydessä. Tilanteessa myös operaattoreiden tulee voida kirjautua tietojärjestelmään toimivuuden ylläpitämiseksi. Slogani "Autamme teitä ulkoistamaan palvelunne" saatta muuttua aika irvokkaaksi vastuukysymysten osalta ulkoistamisissa, myös kustannusten osalta.

    VastaaPoista
  14. - " Olisiko kuluttajan käsite otettava tarkasteltavaksi ?"

    Olisi.

    Neal Lawson ottaa .

    VastaaPoista
  15. JK:
    "Piraattiaatteessa on se ilmeisen selvä ongelma, että tinkimällä tekijänoikeussuojasta nopeutamme kehitystä, jossa mahtava osa oikeuksista päätyy suuryhtiöille"

    Siinäpä järjettömän suuri päättelyvirhe. Nuo suuryrityksille päätyvät oikeudet perustuvat tekijänoikeuteen. Suojaa tinkimällä materiaalit vapautuvat myös suuryritysten käsistä nopeammin.

    Järjettömät sopimukset ovat asia erikseen. Aikoinaan levy-yhtiöiden kanssa tehtyjen roskadiilien ongelmia "korjattiin" pääasiallisesti pidentämällä tekijänoikeutta ja kaventamalla kuluttajien oikeuksia.
    Oikea tapa tehdä tuo on rajoittaa sopimusoikeutta niin, etteivät epäreilut sopimukset ole lainmukaisia. Tuollaiset sopimukset voitaisiin jopa sanktioida ilmoitusmenettelyllä automaattisesti saatavilla korvauksilla.

    Vasara ei ole ainoa työkalu eikä sitä ole pakko heiluttaa kuluttajien suuntaan. Ongelma on erilainen ja muualla.

    Suuryrityksiä saisi vähän reilummin laittaa kuriin ja tarkkailun alaiseksi - mediaomistusta myöten.

    Anonyymi:
    "Mitäs luulet Jukka kuinka suomen puoluekartta menisi uusiksi jos sähköinen äänestys sallittaisiin?"

    En ole Jukka, mutta hölmöjen äänestyspäätösten lisäksi olisi olemassa isompi ongelma eli vaalisalaisuuden rikkominen (joka tuottaisi osaltaan ongelmia) ja suurimittaisen vaalivilpin mahdollistaminen.
    Joistain ihmisistä tämä olisi ilmeisesti hyvä idea.

    VastaaPoista
  16. Olisi kovasti kiinnostavaa kuulla blogistimme kommentit oheiseen:

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/09/1397508/pysakoinninvalvojien-kiusa---lapun-kiinnittamisesta-tuulilasiin-seuraa-60-euron-maksu

    VastaaPoista
  17. Viitaten edellä Tieto Oy:tä koskevaan:

    Jouduko linnaan, jos sanon, että Tieto on Suomen julkishallinnon syöpä ja Logica sen syfilis ?

    Kovin syvällä ovat noiden lonkerot yhteiskuntamme elimistössä ja rankat ovat tavat rahastaa.

    No, ehkä en sitten sano tätä.

    VastaaPoista
  18. Sähköisen äänestyksen ongelmat
    -vaalivilppi by oma hallituspuolue/omatoiminen virkailija
    -vaalivilppi/häirintä by ulkomaan supervallan kyberhyökkäys
    -nykyinen nettiajan yleinen epäluuloisuus+epäluottamus ja pelkkä nettihuhu nettivaalivilpistä voisi tuoda mellakoita kadulle by hävinneet ja katkerat.
    -kokeilu munattiin täällä ja USA:ssa just äskettäin.

    MrrKAT

    VastaaPoista
  19. Netissä äänestäminen tulee mahdolliseksi suomessa aikaisintaan v.2015.

    http://www.tietokone.fi/uutiset/2008/netissa_voinee_aanestaa_aikaisintaan_2015

    Kanadassa sallitaan todennäköisesti nettiäänestys jo seuraavissa vaaleissa. Rinnalla kulkee tottakai myös perinteinen koppiäänestys. Jotka haluavat olla ehdottoman varmoja vaalisalaisuudestaan niin äänestävät sitten siellä. Itse kyllä äänestän netin kautta heti kun se vain on mahdollista. No probs.

    VastaaPoista
  20. Ad Omnia: - esimerkkini siviilioikeudellisen suojan puuttumisesta on urheilu. Televisiointioikeudet ja niistä aiheutuva mainospaikkojen myynti (mainokset stadioneilla jne.) on yleisurheilussa ja jalkapallossa kymmenien miljardien bisnes vuodessa. On puhuttu myös sadoista miljardeista dollareista.

    Pieni joukko tähtiä saa paljon tai hyvin paljon rahaa.

    Väittäisin, että nämä oikeudettomat markkinat (urheilijalla ei ole mitään tekijän- tai muuta oikeutta urheilusuoritukseensa, ei edes valokuvan kohteina) toimii olennaisesti massaurheilun ja siis mm. juniorityön luomin edellytyksin.

    VastaaPoista
  21. Ad Anonyymi: - pysäköintiasiaa käsittelimme laajasti alkuvuodesta. Käytä blogin hakuruutua.

    VastaaPoista
  22. Ad Omnia: - Suomen lain mukaan firmoja (Tieto Oy jne.) saa haukkua miten räävittömästi kehtaa. Oikeushenkilö ei voi ajaa kunnianloukkaussyytettä eikä silä ole yksityisyyttä.

    Joitakin järkeviä rajoituksia on - elinkeinonharjoittama toisen elinkeinonharjoittajan parjaaminen perättömistä voi olla rikos.

    Verkossa tyypillinen "Ravintola XX:n ruoka on surkeaa" on luvallinen ja lailllinen ja mielestäni tarpeellinen mielenilmaisu (ks. esim eat.fi).

    VastaaPoista
  23. Ad Matti H.: - tekijänoikeuden taloudellisista, moraalisista ja ja filosofisista perusteista löydät, kun tarkemmin ajattelen, yhteenvedon käytännössä minkä tahansa yleisteoksen alusta.

    Minusta tuntuu, että kalastat minulta kommenttia, joka tulee tässä: en ole kiinnostunut tuosta asiasta. Mielestäni esitetyt perustelut ovat lähinnä joutavanpäiväisiä. Mitä hienompi perustelu, sitä falskimpi sointi.

    Tekijänoikeuslainsäädäntö nykyisellään on kiertämätön tosiasia. Haluan edelleen keskittyä miettimään, olisiko mahdollista saada sitä toimivammaksi.

    VastaaPoista
  24. Sopulille:

    Esimerkkisi on loistava. Näin asioiden pitäisi olla. Vain tekijällä tai oikeuden omistajalla täytyy olla oikeus päättää kuinka teosta saa käyttää. Jos ei kuluttajalle kelpaa niin voi jättää teoksen ostamatta.

    Teoksen tekijä voisi myydä teoksensa kaikin oikeuksin esimerkiksi kustantajalle, jolloin hänelle maksettaisiin suurempi korvaus, rojaltit tms. teoksen myynnistä. Tai teoksen tekijä voisi pitää kaikki muut tekijänoikeudet itsellään, jolloin hänelle maksettaisiin suhteessa pienempi palkkio.
    Tekijänoikeus kulkisi perintönä ja tekijä voisi itsellisesti määrätä kelle kuolemansa jälkeen antaa täydet tekijänoikeudet. Jos ei jätä kellekään, olisi teos vapaata riistaa 100 vuoden kuluttua kuolemasta.

    Se että julkaistu teos antaa joitan oikeuksia yleiseen lainaukseen, kopiointiin tai vastaavaan, on täysin naurettavaa.

    VastaaPoista
  25. Ad Kemppinen:

    Tekstissäsi oli pari koukkua.

    Tartun niistä siihen, jossa väitit että keskiluokka tarvitsee työtä, ja iso osa työstä on luovaa. Tuo on ehkä totta, mutta harhaanjohtavaa. Historia on osoittanut että ammattia ei voi pitää väkipakolla pystyssä.

    Tekijänoikeuksien tuotoilla perpetuaalisesti elävä "taiteilijoiden" keskiluokka on vain sadan vuoden (?) markkinahäiriö. Eikä edes niin pitkään, kun ovelammat yritykset keksivät ulosmitata nuo tulot. Aiemmin taiteilijat saivat tulonsa esittämisestä. Säveltäjät olivat kapellimestareita jne. Samaan mennään jatkossa, riippumatta tekijänoikeuslaeista.

    Suurin ongelma ei ole nimittäin se että tuotteita on helppo kopioida, vaan se että tekninen kehitys tekee jokaisesta valokuvaajan, muusikon, kirjailijan, journalistin jne. Aiemmin laitteiston korkea hinta (valokuvaus, musiikki), jakelukustannukset (kirjat) tms. aiheuttivat sen, että vain valikoituneella kulttuurieliitillä oli mahdollisuus ilmaista itseään näillä keinoin.

    Kun laitteiden ja softan halpeneminen on tuonut nämä alat harrastajien käsille, lähes ammattilaislaatua tuottavien harrastajien määrä on räjähtänyt. Samalla kaupalliset toimijat ovat joutuneet alentamaan hintojaan ja leikkaamaan laadusta. Missä tahansa disruptiivisessa teknologiassa saavutetaan jossain vaiheessa piste, jossa korvaava tuote on riittävän hyvää kilpaillakseen "oikeiden tuotteiden" eli tässä tapauksessa kaupallisten tuotteiden kanssa.

    Siksi minusta koko tekijänoikeusvääntö on täysin naurettavaa. Annetaan dinosaurusten vääntää kuolinkamppailuaan, ne eivät tule edes huomaamaan mikä niihin iski.

    VastaaPoista
  26. ”en ole kiinnostunut tuosta asiasta [tekijänoikeuksien perusteluista]. Mielestäni esitetyt perustelut ovat lähinnä joutavanpäiväisiä. Mitä hienompi perustelu, sitä falskimpi sointi.”

    En oikein ymmärrä kantaasi. Tulkitsenko sinua oikein, jos totean että pidät tekijänoikeuksien perusteita joutavanpäiväisinä, mutta kuitenkin kannatat niitä, siis myös siirrettävinä, koska ne ovat kiertämätön tosiasia.

    Eivät tässä maailmassa tällaiset asiat niin kiertämättömiä ole. Vain vajaa sukupolvi sitten sadoille miljoonille sosialistinen suunnitelmatalous valtiovallan hallitsemine tekijänoikeuksineen oli kiertämätön tosiasia. Moni yritti saada järjestelmää toimivammaksi. Gorbatshov etunenässä vaan eipä onnistunut.

    Ei kapitalistisen talouden tilanne tänään näytä yhtään sen paremmalta kuin sosialismin 30 vuotta sitten. Jos suuriin selkkauksiin joudutaan, kuka tietää, miten tekijänoikeuksille käy. Eiväthän ne nykyisinkään nauti läheskään kaikkien luottamusta. Epävarmoihin aikoihin olisi syytä varautua jo nyt, vaikkapa kuvittelemalla, miten aidossa markkinataloudessa teoksilla voitaisiin käydä kauppaa.

    Miksi ylläpitää järjestelmää, jonka oikeutus lepää falskeilla perusteilla?

    VastaaPoista
  27. Helsinki - Espoolla, Vantaalla ja Sipoolla tai ilman - on laittamassa 115 000 000 euroa automaattimetroon aikana, jona binäärilaskentaa osaa vain yksi kymmenestä ja hänkin väärin.

    Kyseessä lienee Saurin flag-ship ja Tieto OY & Co (tai vastaavat puolalaiset, kuten Veikkaus OY:llä) tuottavat alustan?

    Eivätkö ne koskaan opi?

    On kolmenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka osaavat laskea ja niitä jotka ei.

    VastaaPoista
  28. (sähköinen) äänestäminen, kuten vanhemmuus, toimii paremmin, jos se perustuu muuhunkin kuin käytännön osaamiseen.

    VastaaPoista
  29. AD Matti H et alii: - ei se järjestelmä ole meidän ylläpitämisestämme kiinni.

    VastaaPoista
  30. Sopuli:
    "Nyt jos myyn/lainaan/annan kirjani kaverilleni, niin pitääkö minun tehdä erikseen sopimus siitä, että hän ei saa levittää kirjaa em. muodoissa, ja että hänen tulee vielä lisäksi tehdä vastaava sopimus, jos hän myy/lainaa/antaa kirjan edelleen veljelleen?"

    Allekirjoititko jotain sopimuksia? Tuskin et.
    Jos kuitenkin teit niin, niin siltikin tuo sopimus vaikuttaa aika kyseenalaiselta eikä sillä välttämättä ole lainvoimaa. Tuo rikkoo aika pahasti omistusoikeuttasi, joka on perusoikeus.
    Teksti sitä paitsi kertoo kirjan julkaisulle asetetut ehdot eikä varsinaisesti ole edes muotoiltu minkäänlaiseksi sopimustekstiksi, jonka hyväksymällä sitoutuisit noihin ehtoihin.

    Anonyymi:
    "Kanadassa sallitaan todennäköisesti nettiäänestys jo seuraavissa vaaleissa. Rinnalla kulkee tottakai myös perinteinen koppiäänestys. Jotka haluavat olla ehdottoman varmoja vaalisalaisuudestaan niin äänestävät sitten siellä."

    Perinteinen paperiäänestys suojaa kyllä siten äänestävien vaalisalaisuutta, mutta sähköinen äänestys - etenkin nettisellainen - luo kanavan suurisuuntaiseen vaalivilppiin. Se syö koko vaalien demokraattista pohjaa.
    Katson ihmisten, jotka tästä huolimatta sähköistä äänestystä ajavat, haluavan tahallisesti romuttaa demokratian ja ajavan vallankaappausta.

    --

    JarmoM, ihmisoikeuksien julistuksen 27. artikla.

    VastaaPoista