Sivun näyttöjä yhteensä

8. syyskuuta 2011

Hölynpölyä




Kuten tiedätte, vastustan vakiintunutta mediaa myös siten, ettei lukija saa minusta aivan heti selvää, onko kukin kirjoitus tarkoitettu vakavasti otettavaksi, ajankuluksi vai älynpilaajaksi.

Nyt on kysymyksessä tuo viimeksi mainittu. Ajattelin edelleen puhuttaa teitä, lukijat, jatkamalla vierailuista ja kyläilyistä liittämällä nyt nämä hiipuvat tavat yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Miten ovat muotoutuneet kuluneen vuosisadan tuhoisat yhteiskunnalliset ilmiöt? On tahdottu uudistaa niitä tapoja, joita noudattaen ihmiset kohtaavat toisiaan.

Ensin pommi-anarkismi, sitten salasosialismi ja sen jälkeen etenkin bolshevismi halusivat julistaa yksilöllisyyden ja omat valinnat kieltoon. Oli harjoitettava salaista ja sitten vallankumouksen jälkeen julkista puoluetoimintaa ja oli luotava soluja ja työprikaateja. Aivan aluksi haluttiin hävittää sellaisetkin menneisyyden jäänteet kuin parisuhde ja se tapa, että vanhemmat kasvattavat lapsiaan ja isovanhemmat osallistuvat.

Neuvostojärjestelmän aito historia on hyvin vaikea hahmotella, koska alusta asti saarnattiin paljon sellaista, joka oli tarkoitettukin sumutukseksi. Päähäni ei mahdu, että esimerkiksi Stalin olisi ollut kommunisti. Minusta hän oli maantierosvo ja sellaisena erittäin menestyvä. Ehkä joku oli lukenut hänelle kotona Georgiassa ääneen Schillerin ”Rosvot”?

Sosialismi järjestyi myös Suomessa elinkeinojen ja ammattiryhmittymien ympärille, ja ero ammattijärjestöihin oli pitkään olematon. Ehkä vastapainoksi porvareiden kansallisuudelle (nationalismille) rakennettiin työväenluokan internationalismia, joka sitten romahti 1914.

Hitlerin väline oli taisteleva puolue, joka kokoontui lippujen alle yhteistä vihollista vastaan. Ensin se oli kansainvälinen kapitalismi, mutta kun rahoitusta alkoi järjestyä, siirryttiin juutalaisiin syistä, jotka ovat edelleen epäselviä. Sekä nurinkuristen natsilakien että uskonnon perusteella arvioiden kysymyksessä oli määrällisesti tavattoman pieni joukko, alle 1 % maan väestöstä vuonna 1933.

Naiset määrättiin siitos- ja siivoustoimiin – Hitler ei ollut alan miehiä – ja miehet alkoivat muodostaa oluenjuonti- ja tappeluyhdistyksiä, joista mainittavia olivat ensin SA ja sitten SS. Aikaisemmin oli porukoiduttu naapuruuden perusteella ja vieroksuttu uskonnon perusteella (katoliset – luterilaiset).

Italian fasismi oli syntyessään korporativismia. Kysynnän ja tarjonnan laki pantiin päiviltä ja sijaan määrättiin kunkin alan työnantajien ja työntekijöiden valtion valvonnassa sopimat palkat ja työehdot – kolmikanta. Työlainsäädäntö kasvoi laajaksi, ja ilmeni näyttäviä onnistumisia.

Iskulause oli selvää Hegeliä: yksilö on olemassa vain valtion ehdoilla, hyödyttääkseen valtiota valtion elinten määräämin tavoin.

Amerikkalainen unelma on aivan yhtä höperö. Vapaus, mitä se lieneekin, takaa kaikille onnistumisen mahdollisuuden. Iskusana ”vapaus” edisti ihmissuhteiden pintapuolisuutta ja tilapäisyyttä ja tarjosi kasvupohjan ja lannoitteen oudoille rituaalisille yhteenliittymille, kuten rasismille, gangsterihallinnolle, joka oli kaupungeissa melkein sääntö, ja ihmeellisille kirkkokunnille, joista tälläkin hetkellä suurin on helluntaiherätys.

Suomalaisen yhteiskunnan rikkoi maanjakolainsäädäntö, etenkin isojako ja uusjako, jotka hajottivat kylät, ja asutustoiminta, joka sijoitti puoli miljoonaa suomalaista kauas toisistaan etupäässä elinkelvottomille pientiloille.

Kommentoijani ovat arvelleet, että todella suuri romaani on yleispätevä, ei paikallinen. Onhan se niinkin, mutta onhan se toisinkin. Todella suuren luokan kansainvälinen romaani on ”Seitsemän veljestä”, joka tulee kertoneeksi olennaisen Suomesta tavalla, joka ei taivu toisille kielille. Suurenmoisia ovat Shakespearen kuningasnäytelmät, joiden henkilöt ovat sinänsä täysin yhdentekeviä pikku taaneja hipsuttelemassa pitkin nummia.  Sijoittaisin todella suuren romaanin yhdeksi tunnusmerkiksi taidokkuuden ihmisten ja ihmisyhteisöjen ristiriitojen ja yhdistävien paineiden kuvaajina. Ja yksi sellainen piirre on kylässä käynti ja vierailu ja toinen on ihmisten kyky ja halu keskustella.

52 kommenttia:

  1. Tänään kotona, huomenna vieraissa ("kylässä")

    VastaaPoista
  2. Ehkä vastapainoksi porvareiden kansallisuudelle (nationalismille) rakennettiin työväenluokan internationalismia, joka sitten romahti 1914.

    Tämän internationalismin aste kyllä vaihteli maasta toiseen varsin villisti. Siitä ei näkynyt kovinkaan paljon merkkejä esimerkiksi täällä Suomessa, missä kuitenkin oli keisarivallan viimeisinä vuosina koko maailman suhteessa suurin sosialistinen puolue. Kuten on montakin kertaa huomautettu, sosialismi oli täällä pikemminkin fennomanian jatkamista toisin keinoin. Ui källis Suomenmaa.

    Sekä nurinkuristen natsilakien että uskonnon perusteella arvioiden kysymyksessä oli määrällisesti tavattoman pieni joukko, alle 1 % maan väestöstä vuonna 1933.

    Täsmälleen sama asia ihmetyttää nykyisessä muslimit sitä muslimit tätä -vouhotuksessakin. Kyseessä on ihmisryhmä, joka on kerta kaikkiaan raa'an kvantitatiivisesti aivan liian pieni, jotta se pystyisi tekemään lopun valtaväestön kulttuurista ja elämäntavasta, vaikka jokaikinen ryhmän jäsen vauvasta vaariin olisi halukas lähtemään yritykseen. Jotain Keravan väkiluvun kokoista pikkuruista joukkiota paetaan Suomessa kauhuissaan sänkyjen alle - samaan aikaan kun muka puolustamisen kohteena olevaa oman maan kulttuuria ei tosiaan enää tunneta sen vertaa, että tiedettäisiin, mikä oli Lauantain toivotut levyt.

    Sijoittaisin todella suuren romaanin yhdeksi tunnusmerkiksi taidokkuuden ihmisten ja ihmisyhteisöjen ristiriitojen ja yhdistävien paineiden kuvaajina. Ja yksi sellainen piirre on kylässä käynti ja vierailu ja toinen on ihmisten kyky ja halu keskustella.

    Tämä "todella suuren romaanin" määritelmä näyttää nyt kyllä siltä, että se on tahallaan rakennettu viettämään kohti Linnan Pohjantähteä. Mitä itse pidän oikein hyvänä ja kannatettavana ideana.

    VastaaPoista
  3. Täsmälleen sama asia ihmetyttää nykyisessä muslimit sitä muslimit tätä -vouhotuksessakin. Kyseessä on ihmisryhmä, joka on kerta kaikkiaan raa'an kvantitatiivisesti aivan liian pieni, jotta se pystyisi tekemään lopun valtaväestön kulttuurista ja elämäntavasta, vaikka jokaikinen ryhmän jäsen vauvasta vaariin olisi halukas lähtemään yritykseen.

    Kyse ei olekaan siitä etteikö Suomeen mahtuisi. Kaikki Suomen asukkaat voisi laittaa Inarinjärven jäälle ja jäisi vielä tilaakin sadoille tuhansille maahantulijoille. Jostain syystä maahantulijat siirtyvät kuitenkin nopeasti suurempiin kaupunkeihin (lue pk-seutu) ja silloin osuus ei olekaa ihan mitätön (kymmeniä %). Tommy ja muut voisivat hieman miettiä aivopierujaan, koska ongelman on tunnustanut jo kapitalistinenkin tiedemies. Sosialistilta ei kannata odottaakaan mitään järkevää, koska tulonsiirrot. Verot valtion maksettavaksi!

    Rautalankaa: nykyinen maahantulijapolitiikka aiheuttaa kunnille suuria ongelmia joko heti tai myöhemmin.

    VastaaPoista
  4. Hölynpölyä, tosiaan.

    Ikäänkuin kansanihmisen sielu olisi samaa betonia kuin suomelaisen investointipankkiirin ja poliittisten johtajien.

    Jos eilen olisikin taivaalta pudonnut Kazanin jääkiekkojoukkue, olisi mukana ollut todennäköisesti neljä suomalaista. KHL:ssä pelaa tällä kaudella noin 30 suomalaista.

    Tuollaiset tragediat liikuttavat mieliä yhtä syvällisesti kuin Tali-Ihantalan torjuntavoitto kypärä päässä yhä kulkevaa Lipposta.

    VastaaPoista
  5. Miksi ei kyläillä - oiva kysymys.

    Yksi vastaus: päätöksenteon siirtäminen ryhmältä, kuten perhe, yksilöille. Jokaisella yksilöllä, jostain ikävuodesta ylöspäin (joka tuntuu laskevan) on nykyisin oikeus olla pitämättä mistä tahansa ja tulla kuulluksi.

    "Matti on aina sellainen", tai "Liisakin aina...". Ei mennä, tai pidetä suotavana tulla. Jo 2 * 2 henkilöä tarkoittaa 8 mielipidettä, joku näistä on varmasti ei-kiva tasolla. Ja sitten kun lapset tulevat päätösikään, niin yhtälö on täysin mahdoton. Joku arvelee että hänellä olisi ei-kivaa - no, ei mennä.

    Sitten tämä voi koskea myös sitä saako toinen mennä. "Minusta olisi ei-kivaa jos sinä menisit".

    Jokaisen yksilöllinen oikeus on kieltää kaikki mikä mahdollisesti on ei-kivaa itselle. Ja aina voi tapahtua jotain ei-kivaa, joten ei sitten.

    Sosiaalisessa kanssakäymisessä on aina riskinsä - mutta mikä on muuttunut?

    Kuka päätti aikanaan, milloin ja mihin mentiin kyläilemään? Vai oliko kyseessä sosiaalisesti määräytynyt prosessi, jossa yksilön päätökset olivat rajallisia?

    ... KK

    VastaaPoista
  6. Keskustelua, kaiken maailman lässytystä ja löysää blogijutustelua á la Kemppinen meillä on jo ihan liian kanssa.

    VastaaPoista
  7. Olenko sumutettu, kun olen ymmärtänyt ja uskonut, että ainakin USA:n liittovaltion alkutaival johonkin asti (kts. edempänä) oli menestystarina? Itsenäisyysjulistus ja perustuslaki oli tarkkaan mietitty. Ja porukka on koko ajan, vielä nykyäänkin, ollut kohtuullisen yritteliästä.

    Missä vaiheessa sitten meni pieleen?

    - 1930-luvulla, kun meinasivat ihan tosissaan fasistivallankaappausta. Asialla olivat muiden muassa parin myöhemmän presidentin suku.
    - 1950-luvulla, kun suuryritykset äkkäsivät mahdollisuuden hiljaiseen vallankaappaukseen ostamalla kummankin puolueen omikseen.
    - 1980-90-luvulla, kun viimeisetkin perustuslain takaamat ihmisoikeudet heitettiin romukoppaan.
    - 2000-luku oli aikakausi, jolloin näiden puliveivausten pito salassa alkoi olla vaikeaa, Internetti kun tuli.

    Itselläni silmät aukenivat näiden 80-90-luvun vaihteen juttujen jälkeen:
    Linkki 1, Linkki 2 ja Linkki 3. Eiväthän ne nyt sinänsä ole kuin yksittäistapauksia, mutta kertovat sellaisesta viranomaismielivallasta, että niiden ilmenemisen takana on pakko olla tieto vahvemman oikeudesta.

    VastaaPoista
  8. Kaipa todella suuri romaani onnistuu sanomaan yksityisestä jotain yleistä. Toivottavasti blogisti ei viitannut Väinö Linnaan, kuten edellinen kommentoija epäili, sillä Täällä pohjantähden alla on surkea romaani.

    Tuota iso- ja uusjakoa pitää opiskella, kun jouduin tuossa mittailemaan Oulujoki-varren peltoja viime viikolla ja jäin ihmettelemään, miksi viljelijöillä on palstoja vähän siellä sun täällä. Olin kuvitellut, että tilat olisivat melko yhtenäisiä alueeltaan, ja että tämä olisi nimenomaan toteutettu uusjaossa. Mutta taisin olla ihan väärässä!

    VastaaPoista
  9. En kyllä ole mitään lukenut tai kuullut naisten huonosta asemasta natsi-Saksan aikana, tai että heidät olisi jollain tavalla alistettu siitos- ja siivoustoimiin.
    Toisaalta Hitler pääsi valtaan juuri naisten äänillä.

    Eilen alkoi televisiosarja "Natsien kätyrit". Milloin Suomessa valmistuisi sarja "Sosialismin kätyrit", jossa käsiteltäisiin Tarja Halosta, Paavo Lipposta, Erkki Liikasta ja muita sosialismin nuolijoita ja heidän toimintaansa 1980-luvulla.
    Järkyttävää on lukea heidän lausuntojaan ja mielipiteitään vaikkapa Itä-Saksan poliittisesta järjestelmästä vielä juuri ennen muurin murtumista.

    VastaaPoista
  10. Olisiko yhtenä syynä Hitlerin juutalaisvihaan ollut se, että Venäjän vallankumous oli lähes kokonaan juutalaisten projekti? Kenties Aatu pelkäsi, että sama voi tapahtua Saksassakin.

    VastaaPoista
  11. "Sijoittaisin todella suuren romaanin yhdeksi tunnusmerkiksi taidokkuuden ihmisten ja ihmisyhteisöjen ristiriitojen ja yhdistävien paineiden kuvaajina. Ja yksi sellainen piirre on kylässä käynti ja vierailu ja toinen on ihmisten kyky ja halu keskustella."

    Tekstin loppu ilmaisee ajatuksena enemmän kuin pelkästään sanojensa summan.

    "Suuren romaanin" tuntomerkkinä pidän taidokkuutta ilmaista pienen avulla suurta.

    Vielä Suomessa on pienyhteisöjä, esim. kyliä, joissa poiketaan mopoilla, traktoreilla, hiihtäen tai soutaen kyläilemään ja kinaamaan vaikkapa politiikasta. Minä asun sellaisessa kylässä. Eilen poikkesi joen vastarannalla asuva isäntä koppiautollaan saunomaan; oli nähnyt viereisessä kylässä taloa maalatessaan meidän saunasta nousevan savun.

    Todellista "suuren romaanin" perusainesta ihan käden ulottuvilla.

    Liisa Keitaanpää

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi: - juutalaisuus = bolshevismi ei toimi selityksenä. "Taisteluni" on vaikeaselkoinen kirja, muta juutalaiset = kapitalismi näyttää olleen itävaltalaiselle Hitlerille ilmeisempi yhtälö. Rotshildit eivät suinkaan olleet ainoa juutalainen pankkiirisuku, ja Wienissä oli hyvin merkittäviä juutalaisia liikemiessukuja, jotka oli mm. aateloitu ansioistaan. Yksi niistä ol Wittgenstein, tavaratalon omistajien suku. Suvun poika Ludwig oli Linzissä samassa koulussa, pari luokkaa ylempänä kuin Adolf.

    VastaaPoista
  13. Selitys n:o 12549 Hitlerin antisemitismille:

    Välitunnilla Ludwig pitää märkää villatumppua Adolfin naamalla ja lällättää: "Etpäs voikaan puhua, niinpä sun täytyy vaieta". Ja sinä päivänä Adolf päättää, että jonain päivänä hän vielä puhuu ja puhuukin niin, että maailman on pakko kuunnella, halusi tai ei.

    VastaaPoista
  14. Ihan pienennä nyanssina Seitsemästä veljeksestä. Kivi on myös poikkeus suomalaisessa kirjallisuudessa sillä hänen teoksissaan myös syödään ja juodaan. Yleensä suomalaisista romaaneista kyllä löytyy kaikenlaista äksöniä ilman ruokaa tai juomaa kuin villin lännen elokuvissa, joissa ammutaan jatkuvasti lataamatta milloinkaan asetta.
    - Kale -

    VastaaPoista
  15. Jukka,
    minusta rikkaat juutalaiset eivät ole pääasiallinen syy Hitlerin mielenvikaiseen käyttäytymiseen juutalaisia kohtaan. Kyllä syyt ovat syvemmällä, itse asiassa vuosisatojen ajan jatkuneessa juutalaisvihamielisyydessä, joka on raivonnut kaikkialla Euroopassa, myös entisellä Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa (pogromit).

    Kyseessä on ilmiö nimeltä rasismi. Minusta sitä ei missään olosuhteissa saa ohittaa. Se on aiheuttanut niin hirveästi kärsimyksiä kaikkialla, että rasismin väheksymistä jo pitäisi pitää rikoksena (ellei sitten jossain toisin todisteta ja vedenpitävästi!).

    Vanhempien pitäisi kyetä kasvattamaan lapsensa kaikenlaiset ihmiset huomioonottaviksi ihmisiksi. Se ei tietenkään tarkoita kenenkään rikollista käyttäytymistä, yhteiskuntien pitäisi olla niin avoimia, että ihmiset pystyy tuntemaan, tunnistamaan ilman alemmuuden-/ylemmyydentunteita.

    Sven Lindqvist kirjoitti vuonna 1992 rasismin historian Utrota varenda jävel, laajensi sitä seuraavana vuonna ja Antero Tiusanen suomensi sen Pequod (R.I.P.)-kustantamolle vuonna 1993.

    Minusta on selvää että tässäkin maassa on rasismia, myös instituutioiden sisällä, kuten osoittaa romanikerjäläisten kohtalo Suomen pääkaupungissa. Eikä Suomi pääse puhtain paperein saamelaisten ja omien romanien kohtelussa. Ei vieläkään.

    Käsittääkseni rasistinen viha (puheet JA teot) on tätänykyä rikosnimeke. Sitä ei kuitenkaan noudateta.

    Ilmiö on paha yksinkertaisesti sen takia, että se aiheuttaa kärsimystä. Sen välttämistä sanotaan inhimillisyydeksi. Se on myös täysin tarpeeton, kuten totesit huomauttaessasi, että juutalaisia oli enää 1% Saksan väestöstä ennen Endlösungin aloittamista.

    Mutta en tiedä ratkaisua tähän omituiseen käyttäytymiseen, koska se tuntuu olevan peräti ihmisluonteeseen sidottu, tosin ei ilmeisesti aivan kaikkiin. Vieraanpelon, ksenofobian syyt?

    VastaaPoista
  16. Eivätkö juutalaiset olleet olleet jo lähes parin tuhannen vuoden ajan suosittu vainon ja ryöstelyn kohde. Eivätkö ensimmäiset ristiretkeläisetkin käyneet täydentämässä matkakassaansa Saksan juutalaisalueilla ennen lähtöään. Rikas ja pieni mies on kiva ryöstää, kuka haluaisi ryöstää vahvan ja köyhän. Syntipukkeja tarvitaan aina, silloin ei tarvitse nähdä omaa syyllisyyttään ja vastuutaan. On helpompaa vakuuttua omasta erinomaisuudetaan kun se todella surkea tyyppi kulkee keltainen tähti rinnassaan. "Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: Lainaus:'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani"
    Hube

    VastaaPoista
  17. Mielenkiintoinen pätkä aiheesta "Immigration, World Poverty and Gumballs", joka kerralla tekee selväksi mistä on kyse:

    www.youtube.com/watch?v=LPjzfGChGlE

    Aiempi versio tästä oli internetin ja Youtuben katsotuin esitys maahanmuuttopolitiikasta.

    VastaaPoista
  18. Eikos Lipponen ole niita Ilomantsin miehia;
    ei Tali-Iahntalan?

    VastaaPoista
  19. Ihmisten kykyja halu keskustella...

    Olen aivan ylpea tasta Kemppisen blogista. Asioista ihan aidosti keskustellaan ja juttuja kehitellaan seka kommentoidaan. Tottakai suurin ansio on Kemppisen blogikirjoituksilla!

    Olen joskus sotkeutunut katselemaan Suomi24 blogia, jossa keskustelu turhan usein menee toisen mollaamiseksi, eika itse asia oikein etene. Onkohan tama tallainen ihmisten valista keskustelua, vai pitaako ihmisten valilla olla tallaista potaskaakin, jotta maailmankaikkeus pysyis tasapainossa?

    VastaaPoista
  20. Kyse ei olekaan siitä etteikö Suomeen mahtuisi. Kaikki Suomen asukkaat voisi laittaa Inarinjärven jäälle ja jäisi vielä tilaakin sadoille tuhansille maahantulijoille. Jostain syystä maahantulijat siirtyvät kuitenkin nopeasti suurempiin kaupunkeihin (lue pk-seutu) ja silloin osuus ei olekaa ihan mitätön (kymmeniä %).

    Vertaukseni Keravan väkiluvusta meni ilmeisesti täysin yli hilseen. Keravalaisten osuus Keravan asukkaista ei ole vain joitakin kymmeniä prosentteja vaan kerrassaan 100 %. Kuka uskoo, että jos he kaikki hurahtaisivat kerralla johonkin outoon aatteeseen, joka pyrkii kumoamaan Suomesta perinteisen suomalaisen ja länsimaisen elämänmuodon, tällä kumoamishankkeella olisi pienintäkään mahdollisuutta onnistua?

    Olenko sumutettu, kun olen ymmärtänyt ja uskonut, että ainakin USA:n liittovaltion alkutaival johonkin asti (kts. edempänä) oli menestystarina? Itsenäisyysjulistus ja perustuslaki oli tarkkaan mietitty. Ja porukka on koko ajan, vielä nykyäänkin, ollut kohtuullisen yritteliästä. Missä vaiheessa sitten meni pieleen?

    1860-luvulla, kun etelävaltioiden ei annettu mennä menojaan. Suurin osa kaikesta siitä, mikä Yhdysvalloissa on eri tavalla kuin Euroopassa - ja keskimääräisen eurooppalaisen mielestä huonommin, arveluttavammin jne. - selittyy sillä, että tämän eri tavalla olemisen kannattajia on etelävaltioissa suuri enemmistö. Pohjoisvaltioissa sen sijaan usein vain pienehkö vähemmistö.

    Wienissä oli hyvin merkittäviä juutalaisia liikemiessukuja, jotka oli mm. aateloitu ansioistaan. Yksi niistä ol Wittgenstein, tavaratalon omistajien suku.

    Wittgensteinitko jokin tavaratalon omistajien aatelissuku? Ensinnäkään sukua ei koskaan aateloitu, koska se itse kieltäytyi kunniasta pitäen aatelisarvoa nousukasmaisuuden merkkinä. Ja toiseksi Ludwig Wittgensteinin isä Karl Wittgenstein oli henkeen ja vereen raskaan savupiipputeollisuuden miehiä ja kokosi omaisuutensa hankkimalla lähes monopoliaseman Itävalta-Unkarin keisarikunnan rauta- ja terästeollisuudessa. Yhtäkään tavarataloa tai muuta kauppaliikettä en sen sijaan tiedä hänen koskaan omistaneen, seitsemän flyygeliä kylläkin. Onkohan tässä nyt mennyt sekaisin Wittgensteinit ja Buddenbrookit?

    (Suomennokseni Wittgensteinin päiväkirjoista tuli muuten juuri tällä viikolla painosta. Tämä ei ole mainos vaan apropoo-toteamus tri Kemppiselle, jota asia saattaa kiinnostaa yksityishenkilönä.)

    VastaaPoista
  21. "On tahdottu uudistaa niitä tapoja, joita noudattaen ihmiset kohtaavat toisiaan."
    JK puhuu kuolemanvakavista asioista eli vast'ikään maalta muuttaneiden uuskapunkilaisten kosmisen yksinäisyyden syistä. Noiden syiden takia joka kolmas kärsii masentuneisuudesta, kun ei ole henkistä tukiverkkoa.
    "Kommentoijani ovat arvelleet, että todella suuri romaani on yleispätevä, ei paikallinen." Ei mielestäni kriittisten puheenvuorojen kärki ole osunut niinkään paikallisuuteen, vaan Päätalon yleistävyyden ja tiivistä puutteeseen: "Seitsemän veljestä" ja "Tuntematon sotilas" on yksi romaani ja "Täällä pohjantähden alla" trilogia. Vaikka jälkimmäinen kuvaakin paikallista (fiktiivistä) Pentinkulmaa, se yleistää 1900-luvun alkupuoliskon yhteiskunnallisen murroksen. Jos Linna olisi ollut Päätalo, hän olisi kirjoittaa 20-osaisen teossarjan, jossa olisi kuvattu 20 sivua miten Koskelan Jussi kuokki suota tai kääri jalkarättejään.

    VastaaPoista
  22. "Täsmälleen sama asia ihmetyttää nykyisessä muslimit sitä muslimit tätä -vouhotuksessakin. Kyseessä on ihmisryhmä, joka on kerta kaikkiaan raa'an kvantitatiivisesti aivan liian pieni, jotta se pystyisi tekemään lopun valtaväestön kulttuurista ja elämäntavasta, vaikka jokaikinen ryhmän jäsen vauvasta vaariin olisi halukas lähtemään yritykseen."
    On kuitenkin hyvä muistaa, että uusimpien tutkimusten mukaan kristittyjä oli alle 10 %:a kun kristinuskosta tuli valtionuskonto. Vahvempi, martyyriyteen valmis, vakaumus voitti haalean ja liberaalin vanhan uskonnon, jonka edustajille sitten koitti pahat ajat (esim. Hypatia).

    VastaaPoista
  23. "Sekä nurinkuristen natsilakien että uskonnon perusteella arvioiden kysymyksessä oli määrällisesti tavattoman pieni joukko, alle 1 % maan väestöstä vuonna 1933."
    Tässä onkin luonteva selitys mielenkiinnon siirtymiseen: jos valitaan syntipukki sen on hyvä olla riittävän heikko ja yhteiskunnan toiminnan kannalta mahdollisimman vähämerkityksellinen.

    VastaaPoista
  24. Kuvitteli että tässäkin sivuttuja -ismien solmuja edustuu maamiina-keskustelussa. Siinä on suuria voltteja, tavattoman. Eikä se ole edes teoriaa vaan ihan konkretiaa.

    VastaaPoista
  25. "Stalin ei ollut kommunisti"

    Samanlainen älynväläys lienee, ettei Aatu ollut natsi.

    Kertoo siis enemmän esittäjästään jotain kuin todellisuudesta.

    VastaaPoista
  26. Ad Omnia: - L. Wittgensteinin isä omaksui erittäin vanhanSeyn-Wittgenstein-Seynin nimen, ja tarina on todella mutkikas.

    VastaaPoista
  27. Ad Anonyymi: - "Stalin ei ollut kommunisti" - toisin kuin Hitlerille, Stalinille hänen toimintansa ideologinen ja aatteellinen sisältö näyttää olleen toisarvoinen. Myös suuri käänne venäläiseen nationalismiin sodan aikana 1941 tai 1942 tapahtui ongelmitta.

    Lyhyt lauseeni on luettavissa, jos halutat, "Stalin oli reaalipoliitikko". Tunnetuin esimerkki on sopimus Hitlerin kanssa 1939 (Stanin - Ribbentroppin sopimus).

    VastaaPoista
  28. Minäkin käsitin asian näin ("Stalin ei ollut kommunisti") että jos hänet olisi istutettu - tämä on tietysti leikkiä - Hitlerin paikalle, hän olisi tuntenut jakkaransa hyvinkin kotoisaksi. Ps. Hitler taas olisi 30-luvun Neuvostoliitossa tietysti... Tehnyt mitä? (Luulen, että purrut viiksiään.)

    VastaaPoista
  29. Mitä ihmiset saivat kohdata, rintamalla, kun käytiin sotaa Suomessa 1941 -1944, niin yksi mielenkiintoisimpia julkaisuja on tämä Taavetti Heikkisen sensuroimaton päiväkirja: "Rintaman poliisi." Sen on toimittanut Jarmo Nieminen. Kyse on valvontaupseerin päiväkirjoista... todellisuudesta, joka on yhtä järkyttävää kuin todellisuus, voi olla.

    VastaaPoista
  30. "Miten ovat muotoutuneet kuluneen vuosisadan tuhoisat yhteiskunnalliset ilmiöt?--"

    Siinäpä viitoitusta aatokselle. Mennyttä aikaa muistelen niin mielelläni vielä, kun maalaistalo ja sen asukkaat siistittiin työpäivän päätteeksi rauhaisaan koti-iltaan, ja vilkuiltiin pihaikkunasta, kuka ystävä tai kylänmies tulisi käymään. Iltakylään tultiin pariskunnittain, naiset usein käsityö kainalossa. Sunnuntai-aamupäivisin tupailma oli sakeana tupakansavusta, kahvintuoksusta ja yksimielisestä politiikan jaanailusta, kun isännät pistäytyivät tiluskatselmustensa päätteeksi. Lapset kuulolla mukana kaikessa.

    Missähän ovat lapset nyt, kun isä ja äiti tapaavat ystäviään omissa porukoissaan kaupunkilaisten "yhteisissä olohuoneissa"? Kyllä lapset ovat hävinneet eniten, kun "on tahdottu uudistaa niitä tapoja, joita noudattaen ihmiset kohtaavat toisiaan" esim. asuntorakentamista ohjailemalla.

    Mitä suuren romaanin tuntomerkkeihin tulee, ei vastaan sanomista. Luulenpa, että ymmärrän tarkoitukses, Doc, - ja Päätalo-ongelmani entistä paremmin. Kiitos!

    VastaaPoista
  31. A: "Jos Linna olisi ollut Päätalo, hän olisi kirjoittaa 20-osaisen teossarjan, jossa olisi kuvattu 20 sivua miten Koskelan Jussi kuokki suota tai kääri jalkarättejään."

    Ei suinkaan, vaan 20-osaisen teossarjan, jossa kerrotaan kuinka köyhä Väinö-poika ei halunnut muonamieheksi, vaan lähti tehtaaseen Tampereelle, joutui sotaan, ja kuinka hänestä sen jälkeen kovalla uurastuksella tuli kaikkien arvostama akateemikko, suomalaisen kulttuurin kulmakivi.

    Saamari - sellaisen teossarjan lukisin mielelläni. Ja niin tekisi satatuhatta muutakin suomalaista, luulen.

    VastaaPoista
  32. Tommi, kiitos mainosvinkistä! Pistän suomentamasi Wittgensteinin päivänkirjan heti hankintalistalle!

    VastaaPoista
  33. Tommi Uschanov on oikeilla jäljillä: maassa vallitseva suuri kammo "keravalaisten" piakkoin suorittamaa coupia kohtaan on faktojen valossa täysin tolkuton. Mutta jonkunhan on oltava syyllinen, ja sellaiseksi valikoituminen myös noudattaa tiettyä kaavaa - suomenkielinen klassikkoteksti alalta on Kettil Bruunin & Nils Christien "Hyvä vihollinen" vuodelta 1984.

    VastaaPoista
  34. Stalin VS Hitler:

    Voisi ehka vaittaa, etta Stalinilla oli enemman opiskelu- ja kokeiluaikaa. Luokaton yhteiskunta alkoi haukata tyhjaa Talvisodan (Rajakonflikti) jalkeen, ja kun kenraalit sai lapyskansa niin sodankayntikin alkoi sujua. -- Yhteisomistus oli viela pitkaikaisempi. Vasta Stalinin jalkeen alettiin ihmetella mahdottomuuksia, johpon yhteisomistus oli johtanut.

    VastaaPoista
  35. L. Wittgensteinin isä omaksui erittäin vanhanSeyn-Wittgenstein-Seynin nimen, ja tarina on todella mutkikas.

    Taas väärin. L. Wittgensteinin isän isän isä oli Moses Maier, joka oli tunnetun saksalaisen Sayn-Wittgensteinin ruhtinassuvun palkollinen ja otti 1800-luvun alussa sukunimen Wittgenstein, kun Napoleon määräsi juutalaiset ottamaan kristityn sukunimen. Mitään sukua hän ei Sayn-Wittgensteineille ollut, eikä myöskään minkään sortin aatelinen. Yhtä vähän kuin Suomessa olisi ollut aatelinen joku isätön muonamies, jonka sukunimeksi olisi papinkirjoihin tullut joku Standertskjöld tai Gripenberg työpaikkana olleen kartanon mukaan.

    VastaaPoista
  36. Puhutaan mitä puhutaan, mutta Stalin sentään johti valtiota, joka torjui Natsi-Saksan ja Hitlerin hyökkäykset ja valtausyritykset ja ehti liittoutuneista ensimmäisenä Berliiniin. Ei tämä pelkältä maantierosvolta noin vain onnistuisi.

    VastaaPoista
  37. "...kyky ja halu keskustella..."
    Tostoin suurissa romaaneissa ihmisten välinen keskustelu on suurenmoista, tietysti eniten seurapiireissä, mutta muutenkin. Myös keskustelun tyyliä ja tekniikkaa käsitellään. Seurustelu olikin "suurmaailmassa" menestymisen ehto.

    Tuli myös mieleeni toisen tyyppinen juttu eli Gary Larsonin yhden ruudun sarjakuva. Isäntäväki siinä retkottaa liikkumattomina olohuoneen lattialla samalla kun vieraisilla istunut pariskunta on hämillisen näköisenä poistumassa ulos. Kuvateksti tähän tapaan: Vieraat katsoivat aiheelliseksi poistua, kun isäntäväki alkoi esittämään kuollutta.

    Tunnustan, että joskus olen suunnitellut samaa temppua.

    -osku

    VastaaPoista
  38. Anonyymi á la Virolainen

    VastaaPoista
  39. "Keravalaisten osuus Keravan asukkaista ei ole vain joitakin kymmeniä prosentteja vaan kerrassaan 100 %. Kuka uskoo, että jos he kaikki hurahtaisivat kerralla johonkin outoon aatteeseen, joka pyrkii kumoamaan Suomesta perinteisen suomalaisen ja länsimaisen elämänmuodon, tällä kumoamishankkeella olisi pienintäkään mahdollisuutta onnistua?"

    En ole se, jolle vastasit, mutta kyllä nuo keravalaiset voisivat halutessaan elämän aika ikäväksi muille ihmisille tehdä ja ajaa oman hurahduksen suuntaisia asioita yhteiskuntaa huonontamaan.

    VastaaPoista
  40. "En ole se, jolle vastasit, mutta kyllä nuo keravalaiset voisivat halutessaan elämän aika ikäväksi muille ihmisille tehdä ja ajaa oman hurahduksen suuntaisia asioita yhteiskuntaa huonontamaan."

    ...Varsinkin jos keravalaiset lisääntyisivät moninkertaisella vauhdilla muihin suomalaisiin nähden, heitä laivattaisiin ulkomailta jatkuvasti lisää, ja ei-keravalaiset olisivat haluttomia ja hampaattomia vastarinnassaan. Pitää ehkäistä tulevat ongelmat eikä vain todeta että koska proverbiaalinen mopo ei juuri nyt ole karannut käsistä, se ei tee sitä ikuna koskaan konsanaan.

    Muutoin allekirjoitan kyllä Uschanovin teesin että suomalaiselle kulttuurille kaikkia maailman musulmaaneja suurempi uhka on se, etteivät suomalaiset itse tiedä tai edes välitä omasta kulttuuristaan kovin paljoa. "Suomalainen kulttuuri" on sanapari joka tuo varsinkin nuorelle sukupolvelle mieleen jonninjoutavia puukenkätanhuja ja koulussa lukemaan pakotettuja kuivia novelleja, eikä mitään muuta. Tämä on sääli, sillä onhan siinä toki kauniita ja käytännöllisiäkin piirteitä.

    Mielestäni on hirveä karhunpalvelus Suomen kirjallisuutta kohtaan, että Seitsemän veljestä on pakollinen luettava koulussa. Kolmetoistavuotias ei mitenkään ole vielä kykenevä arvostamaan sitä, tai ymmärtämään sitä muutoin kuin pintapuolisesti. 23-vuotias ehkä saattaa olla, jos on nopeasti kehittynyt.

    VastaaPoista
  41. Stalinko ensimmäisenä Berliinin ehti? Ja Stalinko natsi-Saksan murskasi...?

    Älkää aina viittikö... vittuilla.

    VastaaPoista
  42. "Stalin ei ollut kommunisti" Siinäkin mielessä tämä pitää paikkansa, että Stalin tapatti vanhat kommunistit, jotka olivat tehneet lokakuun vallankumouksen (Trotski, Zinojev, Kamenev, Buharin jne.). Arvo Tuominen luonnehti hyvin, että Lenin perusti Kominternin ja lakkautti Pyhän synodin kun taas Stalin lakkautti Kominternin (perustaen kylläkin Kominformin) ja perusti Pyhän Synodin.

    VastaaPoista
  43. Jari, olet monessa muussakin asiassa väärässä (kuin Väinö Linnan ja peltosarkojen jaossa). Vaan ketääpä tuo haittaa? (Viittaan kommenttiisi 8. syyskuuta.)
    Ps. Mua se haittasi sen verran että piti kirjoittaa tämä. Paskavastalause.

    VastaaPoista
  44. Ripsa: "...tässäkin maassa on rasismia, myös instituutioiden sisällä, kuten osoittaa romanikerjäläisten kohtalo Suomen pääkaupungissa."
    Onko se rasismia, jos estetään pelastusvenettä täyttymästä, Romanissa on 10 miljoonaa romaania. Romaanien kohtalo on surullinen, mutta edellyttää EU:n toimia heidän kotimaassaan. Emme voi ottaa kaikkia kurjia tänne Afrikassa on kohta kasvihuoneilmiön vuoksi 500 miljoonaa hädänalaista.

    VastaaPoista
  45. "Stalin ei ollut kommunisti, tarkoittaakin Stalinin oli reaalipoliitikko" - seliseli.

    Tälläinen väite osoittaisi huonoa historiantuntemusta.

    Mutta huomioiden sen esittäjät, se viittaa tämän sadistin ja hänen luomansa järjestelmän aikaansaannosten vähättelyyn. Vaikkapa vertaamalla Aatuun.

    Sanoihan "reaalipolitikko" Kekkonen Stalinin olleen suuri Suomen ystävä. Ja todellisuus oli ollut toista. Ja tuonkin olisi voinut jättää sanomatta.

    Mutta edelleen näitä sanojia riittää. Syy: Meillä ei tehty Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tiliä menneisyydestä. Siksi Halonen, Tuomioja ja muu kaarti on edelleen vallassa vaikka rollaattori odottaa.

    VastaaPoista
  46. Parahin Smlok,
    Kommentina käsitykseesi, että Seitsemän veljeksen koulukäsittely on karhunpalvelus Suomen kirjallisuudelle esitän jyrkän vastalauseen ja pahoittelen, että opettajasi ei ole ollut tehtävänsä mittainen.
    Siinäpä se opettajan haaste on, että saa avattua kirjan kiinnostavasti. Yli 30 vuoden opetuskokemuksistani riemukkaimmat ja palkitsevimmat ovat nimen omaan Seitsemän veljeksen parista, eivätkä oppilaanikaan olleet koskaan vastahankaisia: kirja avautuu vaikka mihin aivan kuin Kalevalakin, eri-ikäisenä eri tavoin. Siinäkin on yksi suuren romaanin tunnusmerkki.

    VastaaPoista
  47. "Mutta huomioiden sen esittäjät, se viittaa tämän sadistin ja hänen luomansa järjestelmän aikaansaannosten vähättelyyn. Vaikkapa vertaamalla Aatuun."
    Ei väite tarkoita hirmutekojen vähättelyä vaan sitä, että niiden motiivina ei ollut fanaattinen kommunismi kuten Leninillä hänen lyhyenä valtakautenaan.
    "Sanoihan "reaalipolitikko" Kekkonen Stalinin olleen suuri Suomen ystävä. Ja todellisuus oli ollut toista. Ja tuonkin olisi voinut jättää sanomatta." Realipolitikon Kekkosesta teki juuri se, että hän oli valmis puhumaan mitä tahansa valhetta kunhan se vain edisti maan etua (ts että NL ei miehittämällä varmistanut intressejään). Saamaa edusti sen korostaminen, että Lenin oli antanut Suomen itsenäisyyden: minkä jumala on antanut, sitä ei voi ihminen (Breznev ja muu politbyro) voi poisottaa. Vain suomalaisten (maalainen) naivius todenpuhumisineen estää komentoijaa näkemästä tätä. Ei kansainvälisessä diplomatiassa ole kyse totuudesta (se on aina isoimpien tykkien puolella)vaan kansallisesta edusta ts pienen on pakko olla nöyrä ja odottaa aikaansa.

    VastaaPoista
  48. Ei se Stalin sitten ollut kommunisti.

    Tämä on intellektuellien johtopäätös vuonna 2011.

    Silti äärimmäistä paskapuhetta ja saivartelua. Ja oikea paikka sille on tämä blogi:)

    VastaaPoista
  49. Anonyymin kannattaisi ennen enempää huutelua opetella edes sellaiset luetunymmärryksen taidot, että käsittäisi ettei kaikki maailmassa ole tarkoitettu kirjaimellisena totena otettavaksi. Mielellään myös alkeelliset käytöstavat, "taas tätä lässynlää paskaa"-tason kommenteilla ei pärjää 4chanin ulkopuolella.

    VastaaPoista
  50. Smlokille kiitos ohjeistuksesta!
    Luetun ymmärtämisessä ja käytöstavoissa riittää opettelemista koko elämäksi.
    Pärjäämisestäkään en tiedä muuta kuin, että opettajat ovat saaneet oppia pärjäämään tällaisten palautteiden kanssa.
    Toivotan Sinulle tasoistasi keskustelukumppanuutta ja rattoisaa syksyä!
    Ystävällisin terveisin
    anonyymi

    VastaaPoista
  51. Stalin ei ollut kommunisti. Aatu ei ollut natsi.

    Und der Teufel, der lacht nur dazu, hah hah haha hah hah hah hah - -

    VastaaPoista
  52. Todettakoon että Sayn-Wittgensteinin prinssi Heinrich von und zu Sayn-Wittgenstein oli Saksan yöhävittäjälentäjien pudotustilastossa kolmonen 87 alasammutulla pommikoneella heti Heinz-Wolfgang Scnauferin ja Helmut Lentin jälkeen. Majuri Sayn-Wittgenstein oli yksi ensimmäisiä uuden tutkateknologian hyödyntäjiä. Kaikki hänen ilmavoittonsa olivat brittien nelimoottorisia pommikoneita ja kaikki yöllä.

    VastaaPoista