Sivun näyttöjä yhteensä

18. maaliskuuta 2007

Sukupiiri II

Tänään, huomenna ja kohta on puhuttava jatkuvasti sosiaalisista innovaatioista. On paneeleja, on ohjelmia.

Valitettavasti käsite "innovaatio" on niin vastanemielinen, samoin kuin käsite "luovuus".

Kirjoitin seitsemän vuotta sitten pätkän "differentiaalioikeudesta" ja sain aikaan tyrmistyneen hiljaisuuden. Halusin vain sanoa, että oikeudellisissa puuhailuissa muutos on keskeinen ilmiö ja että matematiikassa tunnetaan muutoksen suunta ja muutoksen suuruus.

Historiassa arvioidaan jälkeenpäin muutosnopeutta, ja tuloksena on melkein aina yllätys.

Klingen "Iisalmen ruhtinaskunnan" keskeinen ajatus on pappien ja muiden säätyläisten toiminta sosiaalisen innovaation käynnistäjinä ja liikkeellä pitäjinä.

Se on paksun kirjan arvoinen aihe. Pappeja ja muita säätyläisiä pidetään usein terveenkin muutoksen jarruttajina, ja ennen vanhaan käytettiin sanaa "taantumus".

Klinge jättää lopulta esittelemättä taloudelliset innovaatiot. Ehkä se on hyvä ratkaisu, koska Eino Jutikkala teki sen puoli vuosisataa sitten suomalaisen talonpojan historiassa. Mutta lukija käsittää, että puhe on siirtymisestä kaskenpoltosta peltoviljelyyn ja aikanaan muun muassa kylvöheinään. Karjan tilat ja navetat oli suunniteltava uudestaan ennen kuin päästiin "Punaisen viivan" kirouksesta eli talven ja kevätkauden nälästä.

Joku kysyi jossain verkon keskustelupalastalla, miksi huhtikuu on T.S. Eliotin mukaan kuukausista julmin. Eliotilla voi olla hyviäkin vastauksia kysymykseen, mutta Suomessa huhtikuussa kuoltiin nälkään. Maaliskuussa oli syöty siemenviljat.

Tänään pidetän tiettävästi vaalit. Olen vailla mielenkiintoa poliitikkojen säädyn saavutuksiin muilta osin kuin että ihailen heidän työtään. Itse en millään jaksaisi pysyä hereillä niin pitkissä kokouksissa ja istunnoissa. Asiantuntijana valiokunnissa olen nukahtanut pari kertaa jakarandapenkille odottaessani vuoroani.

Kunpa näkisi innovaatioeduskunnan. Kerran se tapahtui, sata vuotta sitten. Muutos oli käsittämättömän suuri. Uudistuksia ei juuri ilmennyt, koska Venäjä kykeni vaivattomasti jarruttamaan. Kun lopulta päästiin äänestämään oikeista asioista, sisällissota sai enimmät äänet.

Tapaus oli niin nolo, että sana "vapaussota" on edelleen käypä ja kohtelias. Ja saatiin siitä toimiva parlamentti, kun sopivin välein vangittiin osa ehdokkaista tai edustajista.

EY:n maailmassa moni ei tohdi sanoa, että eduskunta ei ole entisensä. Tai Timo Soini sanoo, mutta taitaa tarkoittaa jotain muuta.

Muutoksen nopeuden ja suunnan sääntely (sääntely-yritykset) jatkuvat. Lehdet kysyvät, miksi ei keskustella tärkeistä asioista, kuten kansallisesta turvallisuudesta eli Wenäjästä. Siksi että ne ovat tärkeitä.

Miksi kaikki ovat yhtä mieltä ilmatonmuutoksen vastustamista? Koska tässä asiassa näyttää riittävän, että hyväksyy jonkin mielipiteen. Itämeri on pelastettava, sanovat maanviljelijät.

Tämä kaikki, eduskuntavaaleineen, liittyy professori Klingen kirjaan kiinteästi.

Kieltämättä, ensi tulee ryhmä, joka alka yllättäen toimia. Tässä tapauksessa se oli Porthanin porukka ja seuraava sukupolvi, ns. kansalliset suurmiehet, jotka todella olivat häikäisevän lahjakasta joukkokuntaa. Sitten tulevat "liikkuvat äänestäjät" eli ne, jotka haistavat tuulen muuttuneen ja saavat palkinnokseen pastoraatit.

Eilen havaitsimme, että suomalaisen talouselämän ja herra paratkoon tutkimuksen huipulta puuttuu aika pahasti itäsuomalaisuus.

Ehkä pitäisi lakkauttaa ylipistot Uudenmaan ulkopuolelta, paitsi Oulu. No, Oulunkin voi lakkauttaa, koska Nokia saa samat edut ostopalveluina.

Itäsuomalaisuutta ei enää ole. Byt työpaikkoihin ja korkeakuluihin ovat tulossa 1985-1987 syntyneet. Merkittävät opintopaikat menevät Olarin, Tapiolan ja Haukilahden nuorisolle. Tiedän mistä puhun. Siellä on merkittävän hyviä lukioita. Tapiolan lukiota sanotaan Teknillisen korkeakulun yläasteeksi.

Klinge tulee lajentaneeksi Norbert Eliasin sivilisaatio-teoriaa, joka kuvailee nousevan säätykierron mekanismin. Saksalainen versio tuottaa sellaisia henkilöitä kuin Klinge - tai minä. Nousu tapahtuu yliopistojen kautta, opiskelemalla oikeiden professoroiden alaisuudessa. Ero on tavaton verrattuna esimerkiksi Ranskaan, jossa nousu edellyttää että on oikeasti fiksu.

Sosiaalinen nousu tarkoittaa, ettei ole pahempaa putoamisen vaaraa. Suvusta tietysti tippuu jokin osa Lapinlahteen ja vastaaviin alan yrityksiin.

Innovatiivinen oivallus on ruustinna. Kyllä kai nämä kanavat ja kuhilaat kukkivat ilmankin, mutta se suuri taloudellinen muutos, joka tapansa mukaan näkyi heti kulttuurissa, oli ruustinnojen ja papintyttärien tekoa.

He pystyivät pitämään suunnatomista lapsikatraista hengissä merkillisen suuren osan. He onnistuivat pitämään kirkkoherra-miehensäkin hengissä ja sellaisessa kunnossa, että selkä taipui kunnolla papinsäkkiä täytettäessä. Ja he kasvattivat pelokkaan, auktoriteetti-uskovaisen siviiilivirkakunnan, jonka viimeiset merkit ovat vielä keskuudessamme.

Haluan siksi muuttaa Klingen kirjan nimeä. Siinä on puhe pappila-ruhtinattarista.

Isänmurha ja kosto äidille oli salamannopea. Papiston ja ylempien virkamiesten asema romahdutettiin 1920-luvun puolivälissä, ja pari poikkeusta lukuun ottamatta vanhat puupappilat lyötiin päreiksi toisen maailmansodan jälkeen.

Esityksen polttopiste, Iisalmen vanha pappila, on nykyisin juuri oikeassa paikassa, Seurasaaren ulkomuseossa, japanilaisten ja kiinalaisten turistien ja oravien saartorenkaan keskellä.

9 kommenttia:

  1. Ero on tavaton verrattuna esimerkiksi Ranskaan, jossa nousu edellyttää että on oikeasti fiksu.

    Miten paljon tuossa on kysymys siitä, että aatelisto on suljettu. Sisään ei päässyt naimalla eikä korottamisella, vaan ainoastaan syntymällä?

    Minä olen nähnyt Suur-Britannian pitkän vakauden ja taloudellisen imperialismin tehokkuden syntyneen avoimen aateliston kautta, jolloin lahjakkuuksilla on tie auki.

    Ranskassa tämä edellytti paljon enemmän; koska aateliin ei päässyt, piti nousukkaan nousta keisariksi.

    VastaaPoista
  2. Minne itäsuomalaisuus on kadonnut? Poikkeaako sosiaalinen koodisto etelässä niin paljon itäsuomesta, että oikeita yhteyksiä ei synny. Ollaanko etelässä enemmän lammioita kuin rokkia. Kaipaavatko rokat mielummin "kannakselle" pienelle tilalleen onneaan pitämään, kuin jäävät lähiön lepoon alansa liukuhihnalta.

    Itä-Suomessa on totuttu kohtaamaan ihminen sellaisena kuin hän on. Vähäväkinen ja vihmerä osaavat viihdyttää toisiaan. Kumma kommentti on hauska lisä, eikä oire vipottamisesta.

    Vai ovatko itäsuomalaiset pohjimmiltaan mukavuudenhaluisempia - jopa paikoin niin velttoja, että jos olisi reikä saappaassa, niin valuisivat ulos.

    VastaaPoista
  3. Itä-Suomesta:

    Nyt kun Tapiolaa pääsit kehumasta, niin onhan tuo myös jokseenkin hyvä lukio:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopion_Lyseon_lukio
    Poliitikkojen ja lehtimiesten kasvatusalusta?

    Onko aluepoliittinen 60-luvun "yksi muna kolmeen koriin" -veto tehnyt ajan myötä kolmesta yliopistosta yhden tutkimusyliopiston sijaan kolme "yliammattikorkeakoulua"?

    VastaaPoista
  4. "Muutos on keskeinen ilmiö. Matematiikassa tunnetaan muutoksen suunta ja muutoksen suuruus."

    Olen opiskellut tuotantotaloutta. Alkuvaiheen raskaat matematiikkakurssit tuntuivat aikanaan liiottelulta, kun tuumimme, ettei investointilaskelmissa sitä derivaattaa tarvita.

    Jälkikäteen ajateltuna koko koulutuksen tärkein oppi liittyi juuri differentiaalilaskentaan ja derivointiin.

    Nimittäin ajatus siitä, ettei maailman luonne ole staattinen, vaan alati muuttuva, virtaava.

    Jos lasket funktiolle arvon, maailma on jo ehtinyt pyörähtää alta ennenkuin ehdit tuloksesi maailmalle julistaa.

    Siksi tärkeämpi tieto on muutoksen suuruus ja suunta, derivaatta.

    Yhteisöllisten rakenteiden soisi olevan joustavia, valmiita ennakoimaan tulevaa. Joskus ne näyttävät olevan rakennettuja estämään tulevaisuutta.

    VastaaPoista
  5. "Kunpa näkisi innovaatioeduskunnan. Kerran se tapahtui, sata vuotta sitten"

    Minäkin vihaan sanaa innovaatio. Korvaan sen sanalla uudistus.

    Suuria muutoksia visioi Max Jakobson eilen Hesarin yliössään.

    Ensinnäkin Suomen väestörakenteen pitäisi uudistua Ruotsin mallin mukaisesti 10% (so. puolisen miljoonaa) maahanmuuttajia.
    Toiseksi maanpuolustuksesta puhutaan enää vain Suomessa, muualla EU:ssa puhutaan turvallisuuspolitiikasta ja NATO: sta. Kolmanneksi yli 20 vuotta jatkunut omaperäinen konsensuspolitiikka, jähmettää Suomessa uudistushaluja.

    Aika vetreää ajattelua 85-vuotiaalta!

    Minunkin mielestäni Klingen kirjan nimi pitäisi "innovoida" uudelleen. Ei näet ole kovin omaperäistä nimetä kirjaa Iisalmen ruhtinaskunnaksi puolenkymmentä vuotta sen jälkeen kun Sonkajärven kunta oli julkaissut paikallisten harrastajien kokoelman nimellä Ruhtinaskunnan perintö.

    Kylän miehet olivat kutsuneet Rutakon (nyk. Sonkajärven kk) ruhtinaskunnaksi puolilaittomasti 1800 luvun puolivälissä perustamaansa kuntaa, joka perusti mm. kolme kansakoulua ja toimi muutenkin oikean kunnan tavoin kolmisenkymmentä vuotta kunnes se liitettiin takaisin Iisalmen emäpitäjään.

    VastaaPoista
  6. Ilman konsensusta ei synny päätöksiä. Konsensuspolitiikkaa pitäisi vain täydentää kunnon keskustelulla ennen päätösten tekemistä. Asiallisiin selvityksiin perustuvalla keskustelulla. Hallituksella on virkakoneisto - oppositiolta taitaa puuttua mahdollisuudet vaihtoehtojen kunnolliseen selvittämiseen. Olipa oppositiossa kuka tahansa.

    VastaaPoista
  7. "Halusin kirjoittaa komedian, jossa itäsuomalaisuus on kunniassa, sanoo Virpi Haatainen, teatterin ammattilainen, jonka Carelian Extreme voitti Itä-Savon juhlavuoden näytelmäkilpailun."

    "Carelian Extreme kertoo myös luovasta savokarjalaisesta neuvokkuudesta, jopa juonikkuudesta, jonka avulla voi selvitä kiperistäkin tilanteista."

    (tietysti ensin pitää päätyä kiperiin tilanteisiin, mutta sehän savokarjalaisilta varsinkin onnistuu)

    lisää: http://www.ita-savo.fi/web/content/is100v/modules/news/news_0007.html?uri=/is100v/news.html

    VastaaPoista
  8. "Miksi kaikki ovat yhtä mieltä ilmatonmuutoksen vastustamista? Koska tässä asiassa näyttää riittävän, että hyväksyy jonkin mielipiteen. Itämeri on pelastettava, sanovat maanviljelijät."

    Just ja Joo. Ilmastomuutos on pysäytettävä, Itämeri on pelastettava, samoin myös eläkeläiset...ja ennen kaikkea lapsiperheet.

    Opiskelijoille on annettava makkaraa ja olutta. Suomen kansalle tietenkin leipää ja työtä.

    Vennamon tyyliin.

    Etova populismi vie viimeisetkin ajattelevat ihmiset pois politiikan maailmasta ja eduskuntavaaleista.

    Toisaalta T.Taberman kermakakku runoineen pääsi läpi ja Mietaa hiihti eduskuntaan repussaan luultavasti aika vähän tietoa.

    Mutta se joka tietoa lisää, se tuskaa lisää...

    Heikki oli lukenut Maxin artikkelin eri laseilla kuin minä.

    Nähdäkseni M.Jakobson kehotti päättäjiä tukemaan suomalaisia lapsiperheitä, jotta tuleva työvoimapula voitaisiin hallita ja poistaa.

    Eurooppaan katsoessa kun huomaa että monikulttuurisuus-mantra on vain mantraa=hokemaa.

    Ja että jos toisen (!) polven maahanmuuttajat eivät sopeudu länsimaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin; vaan lyövät valtion maksaman kerrostalon oven kiinni ja alkavat lukemaan Koraania ja syrjäytyvät.

    Jonka jälkeen ilmottautuvat paratiisijonoon al qaida-lipulla...


    Niin lienee pelkästään hyvä asia, että Suomessa on niin vähän maahanmuuttajia tällä hetkellä.

    Vai mitä, Heikki??

    VastaaPoista
  9. Voihan se sosiaalinen side jäädä syntymättä, jos itäsuomalainen pitää puheenpartensa ennallaan:

    "Rovaniemellä vittuilu ei ole harrastus kuten Itä-Suomessa..."

    lisää:

    http://uberkuul.wordpress.com/2007/01/30/aitis-oli/

    VastaaPoista