Joku ihmetteli, kuinka täällä jaksetaan jauhaa “vanhaa kauraa”, ja tarkoitti maan ja maanosan historiaa. Samalla hän tuli tarkoittaneeksi, että ainakin hänen ajatuksiinsa syöpynyt käsitys olisi ainakin riittävän tosi, ja olisi varmaan aika siirtyä tulevaisuuden tuumaamiseen.
Nähdäkseni kommentoija sanoi, että on vedettävä side silmille entistä tiukemmin ja astuttava rohkeasti räystäältä.
“Vanha kaura” merkitsee ainaki meille vanhoille hevosille, että Suomi on yleensä hävinnyt sodassa mutta menestynyt jopa yllättävän hyvin rauhassa. Jos olettaa, kuten historiatieteessä on tapana, että tapahtumilla, esimerkiksi sodan häviämisellä, on vaikutuksia tuleviin asioihin, moite on turha ja turmiollinen.
Minulle viime sodat merkitsivät maan rakenteiden mullistusta. Ensimmäisessä sodassa, joka käytiin talvella, punikkien pojilla ja laajemminkin sosialistiksi epäillyillä oli suuri merkitys. Jälkimmäisessä sodassa se kansanosa, jota voisi haukkua vaikka poliittiseksi ja sotilaalliseksi eliitiksi, oppi kantapään kautta, että lopulta kaikki on kiinni jokseenkin kouluttamattomista, räkänyrkkisistä miehistä eli niin sanotuista tavallisista ihmisistä. Arvoa arvottomille sopisi iskulauseeksi. Sotamies ei kai ollut sotilasarvo eikä kai korpraalikaan. Työmies oli pöytäkirjassa hiukan enemmän kui “toimeton mies”, jollaisia kyllä itsekin nimesin käräjillä vuonna 1970. Mutta tuotiin siellä kyllä sisään myös jokunen vangittu varatuomari.
Paasikiven kirjoituksista ja asenteista olen tässä blogissa siteerannut virallista lähdettä
https://history.state.gov/historicaldocuments/frus1941v01/d41
Yhdysvaltain Neuvostoliiton lähettiläs Steinhardt raportoi 27.5.1941 Washingtoniin Paaskiven Neuvostoliitosta lausuman (alkuperäisteksti tuossa lähteessä):
“Arvovalta merkitsee heille enemmän kuin mikään muu. Heidän muuttumattomana politiikkanaan on saada, mitä he voivat, niin vähällä kuin mahdollista, ja sitten pyytää lisää. He eivät uhraa koskaan välittömiä etujaan tulevaisuuden päämäärien vuoksi. He eivät kiinnitä koskaan huomiota siihen, mitä on sanottu, vaan ainoastaan siihen, mitä on tehty. He pyrkivät saamaan korkean hinnan siitä, minkä ymmärtävät joutuvansa tekemään joka tapauksessa. He ovat immuuneja eettisille ja humanitäärisille ja abstraktiin oikeuteen perustuville tekijöille ollen pelkästään käytännöllisten ja realististen näkökohtien vaikutettavissa.”
“The Minister said that in his “not less than 50 conferences” with Stalin and Molotov he had learned that prestige meant more to them than anything else; that their invariable policy was to obtain what they could for as little as possible and then ask for more; that they never sacrificed immediate gains for considerations of the future; that they paid no attention to what was said, but only to what was done; that they endeavored to be paid a high price for what they realized they must do anyway; and that they were impervious to ethical or humanitarian factors or those of abstract justice, being influenced exclusively by practical and realistic considerations.”
Kuvassa suurlähettiläs Laurence A. Steinhardt - Rooseveltin sisäpiiriä jo 30-luvulla.
Hänestä on merkitty hakuteoksiin, että siirryttyään Moskovasta Turkkiin hän osallistui aktiivisesti operaatioon Romanian öljylähteiden pommittamiseksi silloin uusien Norden-tähtäinten avulla, ja se maksoi paljon verta. Hän toimi laajasti juutalaisten pelastamiseksii ja onnistui usein. Läheisessä yhteistyössä hän oli myös viisumeita väärennettäessä Vatikaanin kardinaali Roncallin kanssa, joka toimittuaan paavina (Johannes XXIII) julistettiin autuaaksi.
Minulla ei ole mitään tarvetta kiistää sitä, että siteeraus tuolloin ja myöhemminkin kuvasti Paasikiven todellista näkemystä Neuvostoliitosta - olihan hän muutamaa kuukautta myöhemmin jo kirjoittanut puheen, joka oli tarkoitus pitää radiossa Leningradin kukistuttua.
VastaaPoistaToisaalta on kuitenkin otettava huomioon, että diplomaattien raportteihin omalle ulkoministeriölleen on myöhemmässä tutkimuksessa maailman sivu suhtauduttu terävöitetyllä lähdekritiikillä. Paasikiven suhdetta Steinhardtiin ei mitenkään voi luonnehtia läheiseksi ja luottamukselliseksi: kontaktit häneen jäivät lähes olemattomiksi, ja Paasikivi luonnehti amerikkalaista kollegaansa "poliittiseksi analfabeetiksi". Ruotsin samanaikaisen Moskovan-lähettilään Assarssonin mielestä taas Steinhardtilla oli "ihailtava kyky kätkeä tietämättömyytensä mahtaviin fraaseihin".
Paasikiven luonnehdinta Steinhardtista selittääkin sen, miksi hän esitti tälle kuuluisan luonnehdintansa venäläisistä. Hän halusi varoittaa asioita tuntematonta tyhmästä hyväuskoisuudesta.
PoistaVaroittihan hän meitäkin, mutta eipä vaan mennyt kaikilla perille, vaan veristä diktatuuria kannatettiin jopa romanttisia lauluja laulaen. Nykyään aiemmin erittäin suosittua Nataliaa ei enää kuulekaan, kun ”on vieras hävittänyt armaan maas” paljasti totuuden vieraasta eli naamiot riisuttiin.
"Minulla ei ole mitään tarvetta kiistää sitä, että siteeraus tuolloin ja myöhemminkin kuvasti Paasikiven todellista näkemystä Neuvostoliitosta ..."
PoistaOnko tämä kommentti tulkittava niin, että Paaskiven " vähintään 50" tapaamisessa Molotovin ja Stalin kanssa saama näkemys noista herroista ja heidän tavastaan tehdä politiikkaa on virheellinen? Oikeasti he olivatkin rehtejä ja aina sanansa pitäviä sopimuskumppaneita, joiden ainut tavoite oli maailmanrauha ja pienten naapureidensa turva?
Esim. lupaukset Baltian meille siitä, että vain pari tukikohtaa riittää, eivät aivan pitäneet, kun ao. maat sitten pikapikaa pakkoliitettin Neuvostoliitton.
Vai liittykö kommentti siihen, että tämä Steinhardt oli niin tyhmä, että hän ei osannut siteerata Paasikivieä oikein?
Asia kaipaa selvennystä.
A. Prop ja Anonyymi: älkäähän suotta hermostuko/kiivastuko. Jos "asia kaipaa selvennystä", ole hyvä ja selvitä. Minä en ole käskyläisesi.
PoistaNoudatin vain tunnetun brittihistorioitsijan E. H. Carrin ohjetta: "Ennen kuin alat opiskella asiaa, opiskele kirjoittajaa". "Selvennys": tässä tapauksessa Steinhardtia. Ilmeisesti ei olisi saanut. Arka asia? - "i tider som dessa", kuten Gösta Jonsson länsinaapurissa lauloi savikiekolle Suomen ns. jatkosodan aikana.
Armas Anonyymi, maltahan mielesi, sillä ainakin minä olen kanssasi samoilla linjoilla - enkä oikein ymmärrä, miten Anonyymikaan kovasti eri linjoilla olisi?
PoistaPaasikiven analyysihan on aika inhorealistisen osuva. Tuollaisihan venäläiset ovat: pitävät lupauksensa, jos se hyödyttää heitä, mutta tilaisuuden tullen pettävät silmää räpäyttämättä.
"Varoittihan hän meitäkin, mutta eipä vaan mennyt kaikilla perille, vaan veristä diktatuuria kannatettiin jopa romanttisia lauluja laulaen."
PoistaKun Stalin näytti meille, mitä kommunismi on, suomalaiset säntäsivät äänestämään kommunisteja.
Kun Putin näytti meille, mitä kansalliskonservatismi on, suomalaiset säntäsivät äänestämään aatetovereita.
"Kun Putin näytti meille, mitä kansalliskonservatismi on, suomalaiset säntäsivät äänestämään aatetovereita."
PoistaErikoista tässä vain on se, että meidän kansalliskonservatiivimme ovat kaikken äkkiväärimpiä Putinin kansalliskonservatismin, imperialismin ja Putin tolkuttomuuden vastustajia.
Tästä herää se epäilys, että analyysissa, joka samaistaa nuo kaksi, on vielä karvan verran täsmentämisen varaa.
"Kun Putin näytti meille, mitä kansalliskonservatismi on, suomalaiset säntäsivät äänestämään aatetovereita." Niin se on, mutta tässä on vielä paljon tutkimista ja avoimuuden tarvetta.
PoistaOllakseen propagandaksi kirjoitettu on Stalinin ja Putinin nimet kuitenkin kirjoitettu virheittä mutta vielä on oppimista. Tunteisiin tulee vedota, suositeltavaa luettavaa olisi paljonkin. Ennen muuta ei pidä arastella laatusanojen käyttöä kun solvaa suomalaisen ulkopoliittista sokeutta.
PoistaJ. K. Paasikivi: "Suomen kansa ei ole mikään ulkopoliittisesti älykäs kansa. Suomen kansa on pikemminkin erittäin typerä kansa."
"Erikoista tässä vain on se, että meidän kansalliskonservatiivimme ovat kaikken äkkiväärimpiä Putinin kansalliskonservatismin, imperialismin ja Putin tolkuttomuuden vastustajia."
PoistaHalla-aho kieltämättä ilmaisee itseään äkkiväärästi silloinkin kun hän on suunnilleen samaa mieltä suomalaisten enemmistön kanssa.
Kuitenkin: Halla-ahon puheenjohtajakaudella PS valitsi presidenttiehdokkaaksi Huhtasaaren, joka on ihaillut Putinia. Halla-aho on itse tukenut putinisti Orbania. Aatetoveritkin voivat riitaantua, jos edut menevät ristiin.
Vertailun vuoksi: paljon parjattu Halonen ei ole koskaan ilmaissut minkäänlaista Putinin ihailua. Voi olla että hän jatkoi liian pitkään Paasikiven-Kekkosen tyylisellä ultravarovaisella linjalla, mitta Niinistö jatkoi vielä pidempään. Molempiin valtionjohtajiin pätee, että vastuu estää ilmaisemasta itseään vapaasti.
”Naapurin poika”, totesi Tartsa lempeästi ilman minkäänlaista ihailua.
PoistaMuistelen kyllä Halosen esittäneen kovin imartelevia kommentteja Putinista 20 vuotta sitten. Ihmettelin niitä silloin ja edelleen.
PoistaHalonen oli presidentiksi tullessaan hyvin tietoinen Putinin veritöistä ja vallanhimoisista aikomuksista. Juuri paljastuneiden suomalaisten diplomaattien raporttien mukaan asiat oli presidentille raportoitu jo 1999 ja Halonen on varmasti ne lukenut. Ja raportteja on tullut säännöllisesti eivätkä ole olleet Putinille myönteisiä.
Luin juuri Neal Aschersonin arvion Timothy Garton Ashin kirjasta Homelands: A Personal History of Europe (The New York Review of Books 21.12.2023). Toiveikkuus Venäjän muutoksesta oli yleistä Putinin tullessa valtaan. Toki on niitä, jotka ovat varoittaneet koko ajan. Suomen presidenttien, Tarja Halonen mukaanlukien, suhtautuminen on ollut linjassa muiden länsimaiden kanssa. Halosen kanssa samanaikaisesti presidenttinä ollut George W. Bush sanoi Putinista: "We had a very good dialogue. I was able to get a sense of his soul. He's a man deeply committed to his country and the best interests of his country and I appreciate very much the frank dialogue and that's the beginning of a very constructive relationship".
PoistaTarja Halonen Putinista: "He is the devil we know". Suomen turvallisuuspolitiikan periaatteita: "Toivo parasta, varaudu pahimpaan". "Tunne vihollisesi".
Kreeta Karvala (Iltalehti 2.1.2024): "Ulkoministeri Stubb varoitti jo vuonna 2008 aggressiivisen Venäjän tuomista haasteista, mutta 2010-luvun käytännön politiikassa Stubb ei näytä omia varoituksiaan uskoneen.
Ministeripesteissään Stubb puolusti muun muassa energia- ja talousyhteistyötä vielä senkin jälkeen, kun Venäjä valloitti laittomasti Krimin.
Krimin valloituksen jälkeen pääministeri Stubb syytti Venäjän uhasta varoittaneita Venäjä-vastaisuudesta."
Vielä yksi Suomen turvallisuuspolitiikan perinteinen tunnuslause: "Pidä ystävä lähellä ja vihollinen vielä lähempänä".
PoistaEhkä se "vanha kaura"-mainintakin (mainitsija) olisi syytä ottaa tosissaan ja tutkia sellaisten ajatusten ja mielipiteiden syntyä ja niihin liittyviä, ehkä ahdistaviakin elementtejä eikä tuomita heti suoralta kädeltä merkityksettömäksi mielipiteeksi.
VastaaPoistaKun itse ajattelen isäni ja isoisäni sukupolvikokemusta talvi- ja jatkosotineen sekä niiden aikojen "jauhamista" humalasta humalaan vaikka itse sotakokemuksista ei olisi kuin kiertoilmaisuin haasteltu, niin ahdistus valtaa mielen.
Oma kiinnostus on ollut tasaista edesmenneitten sukupolvien ahdistaviin aikoihin ja lukenut olen kyllästymiseen saakka hiostoriaa, mutta nyt mitta alkaa olla täysi varsinkin, kun uudet sukupolvet eivät kuitenkaan meneistä oppia käytäntöön ole valmiiita siirtämään.
Minua ahdistaa valtavasti nuo meneillään olevat nykyisetkin sodat ja muu raakuus ja sen varjolla kaiken ylle levittäytyvä militarismin viitta jonka alta ei pian järjen äänet enää kuulu. Menneiden sotien aiheuttamista tuhoista ei oikeasti halutakaan oppia ottaa, vain siitä, miten ne voisi kaksinkertaisena viholliselleen tarjota.
Isäni ja ukkini ajattelu Ukrainan sotakenttien verisen mäikkeen yhteyteen on unenkauraani nykyisin. Tahtoisin sulkea silmäni kaikelta tältä kauheudelta jolla uhataan jo ns. rauhaa rakastavaa maatammekin. En siis yhtään usko, että menneiden tapahtumien jauhaminen keskustelupalstoilla jne. yhtään mitään auttaa.
Ehkä vain meitä "jauhajia".
Ei ihminen ehdi oppia eilisen historiasta kun uutta historiaa päälle paukkaa, muutenhan sotienkin kierre olisi jo aikoja sitten katkaistu lopullisesti.
V
Tältä se tuntuu monestakin. Itse olen hieman karaistuneempi näissä enkä yöuniani menetä Ukrainan sodan tai sodanuhan takia.
PoistaElämme kuitenkin sodan aikaa, rauhan päivät ovat takana. Saamme olla omalta osalta tyytyväisiä ettei ole pahemmin juuri tällä hetkellä mutta sitä puhuttua tulevaisuutta emme tiedä. Paljon riippuu Putinista joka on Stalininsa lukenut ja on hänen oppi-isänsä. SIksi historia on syytä tuntea tarkasti koska sieltä se viisaus kumpuaa, ei rauhanlaulujen veisaajista.
Muuten, Putin vahingossa aivan äskettäin julkisessa puheessaan paljasti että hänellä kyse oli Ukrainan valloittamisesta. Miten lie lipsahtanut. Siitä jäi videolle todiste sotarikostuomioistuimelle.
Niinhän se Manu kiteyttikin: Venäjän idea on laajentua.
PoistaSuomen idea Manun mukaan on säilyä hengissä. Se selittää täysin sota-ajan ja nykyisenkin politiikkamme. Siitä on turha hakea mitään muita aatteita ja suuntauksia.
Mikähän olisi ensimmäinen kirjallinen lähde ajatukselle: Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.
VastaaPoistaSitä on etsitty Macaulaylta, Carlylelta ja Snellmanilta. Kaikkien tyyliin se sopisi, mutta ihan täsmällisiä sanoja ei löydy. Ajatuksen ydin varmaan löytyy monelta Italian renessanssin ja empiirisen tieteen alkuvuosien jälkeen.
Jos osaisi antiikin kieliä paremmin, voisi ehkä viitata johonkuhun, joka ensimmäisenä uskalsi sanoa, että ex machina ei tule minkään sortin deus, koskaan.
Sokrates: Tunne itsesi.
PoistaTai, oikeastaan: todellisuudessa deus on aina rakentajan tekemä kuten machinakin.
VastaaPoistaDeuksen myllyt jauhavat.
PoistaTämähän on Vanha Mylly, toimintaa voi tarkastella Janne Louhivuoren ja Metrotyttöjen avulla kuulokkeet korvillansa samalla kun pesaisee lampettiensa kristallit kartanonsa yläkerran On hyvää taustamusiikkia erilaisille uheiluvoittojenkin voittojen ryhmille mutta vaalien? Mihinä viipyy oikea ja tosi Antiikkibyrokraattisen puolueen musiikki? Eihän meillä ole kuin Turos Hevi Gee ja Poliisi.
PoistaNo nyt lehdet ovat sentään löytäneet jotain positiivista Donald Trumpista - Wassermanin koe.
VastaaPoistaMistä tulee tämä suomalaisten intohimoinen suhde Venäjään ? Venäjää ja sen johtajia analysoidaan, Venäjän historiaa luetaan ja sen tulevaisuutta ennustetaan. Rakkaudesta se hevonenkin potkii ?
VastaaPoistaVenäjä möllöttää tuossa vieressä, siitä se suhde tulee. Pelkästä pelosta.
PoistaVai turhasta pelottelusta?
PoistaPutin hoksasi että nyt omaisuuden kanssa olisi aika olla tarkempana.
PoistaRyssänuunejako tarkoittanee?
Tosi ja asiat eivät ole yhtä.
VastaaPoistaPitäisikö Suomenkin suojella kansaansa ja intressejään ja epäröimättä pommittaa jotakin? Jos ei Punaisella merellä asti, niin vaikka Ahvenanmaata.
VastaaPoistaPietari ja Muurmansk riittävät näin ensi alkuun.
PoistaMilläs niitä pommitettaisiin? Pari kappaa perunoita?
PoistaNo ainakin Itämeren tilanne sukellusveneiden osalta on saatu koko hyvään järjestykseen ja voisi sanoa yhteistuumin, ruotsalaisilla kun on parhaat ja kun lähes kaikki muut pinnalla kilvan mutta enemmältä julkisuudelta hiljaa etsivät ja pommittavat hilpeästi het'paikalla jos aihetta eli ei-toivottua läsnäoloa ilmenee ja harjoituksen vuoksi vaikkei ilmenisikään.
PoistaHenry Kissingerin suomalaisista muistokirjoituksista antoisin on Jarl Köhlerin haastattelu Hufvudstadsbladetissa 16.12.2023. Teollisuusmies Köhler oli 1980-luvun alusta Kissingerin suomalainen yhdyshenkilö tämän tavatessa mm. Suomen presidenttejä. Köhler kertoo, että Kissinger arvosti Suomea ja suomalaisia vuodesta 1945 alkaen, jolloin hän oli siirtyi jalkaväestä vastavakoiluyksikköön, yhä Saksassa. Kissingerillä oli suomalainen tietolähde, joka oli asioista paremmin selvillä kuin amerikkalaiset itse. Kissingerillä taas oli suomalaisesta turvallisuuspolitiikasta korkeampi käsitys kuin suomalaisella nykymedialla.
VastaaPoistahttps://www.hbl.fi/artikel/7282c3b3-e752-556c-b532-cfcdfa8ad73e
Kissingerin suomalainen kätyri löytyy varmaankin Tiitisenlistalta;)
PoistaSodan jälkeen Suomessa edistettiin erittäin huolellista ja johdonmukaista turvallisuusajattelua. Siihen kuului myös kansainvälisten suhteiden huolellista ylläpitoa eri suuntiin, myös USA:han. Suojelupoliisi oli yhteistyössä amerikkalaisten kanssa monissa asioissa, taustalla ja taatusti poissa julkisuudesta. Koko suomalainen hallintokoneisto puolustusvoimista ministeriöihin, eduskuntaan ja presidentteihin, olivat yhdessä tämän takana. Etenkin kun Kekkonen tuli johtoon asioita vedettiin erittäin johdonmukaisesti ja määrätietoisesti tällä linjalla.
PoistaVedettiinpä hyvinkin, löylynlyönnin ja viinanjuonnin hyvin harjoitellut Kekkonen olisi järjestellyt punatähdellisiä sotaharjoituksia ilman kenraalien apua, ainakin noiden hankalien ja vallanhaluisten kotimaisten kenraalien.
Poista"Vedett..". Täyttä pötyä. Kekkonen nimenomaan torjui useita kertoja Neuvostoliiton pyrkimykset päästä joukkoineen Suomeen "sotaharjoituksiin". Vielä 1978 Kekkonen sai torjuttua Gromykon voimallisen yrityksen asiassa vaikka omat voimansa olivat jo menneet todella heikoiksi ja muisti pätki.
PoistaBlogissa pieteetillä puntaroitu naapurivaltion tila on kaikkinensa kuitenkin tyyten sivuuttanut sen seikan että vahva vaikuttava tekijä jota ei huomioida on johdon ikäjakauma.
VastaaPoistaHomo sovieticus on 67 - 74 vuotias ja katsantokantaa päätösten perusteella tarkastelles käy selvääkin selvemmäksi
Tästä jo ehti IImari Käihkö mainitakin, tieteellinen keskustelu kaipaa foorumia jossa asia olisi tarkasteltavana eivätkä keskustelijat.
Ylen uutisissä esillä olleen puheenvuoron keskustelu on suljettu.
Ylen keskustelut ovat mitä ovat. Toimittajat snsuroivat niitä ilman järjen häivää tai omista ideologisista syistä. Jos kommentoija esittää toimittajan kirjoituksesta poikkeavan näkemyksen, se yleensä sensuroidaan heti. Ei sellaista voi minkään mittapuun mukaan kutsua keskusteluksi. Kyse on neuvostoaikaisesta "keskustelusta" jossa pönkitetään kaikin keinoin toimittajan poliittista agendaa.
PoistaKäihköä ei näytä pienen maan pieni mediaylimyskunta häiritsevän, laususkelee kiperiä tosia näköjään ilman puolueiden apuja eli puolueettomasti. Vielä kun joku rohkaisisi mielensä ja sanoisi että tulevaisuudessa tiedossa on pelkästään hirmuista ja vieläkin hirmuisempia Moskovasta niin jopas, jo vain.
PoistaRiippumatta alustasta uutisartikkeleiden (ehkäpä blogienkin) perään kommentointi tahtoo olla ihan muuta kuin keskustelua, että hällä väliä sensuroidaanko lukijoiden, kuuntelijoiden ja katselijoiden älähdyksiä vai ei.
PoistaOnko kukaan nähnyt/lukenut kommenttipalstoista laadittuja tutkimuksia, että kuinka niillä maailman menoon (rakentavasti) olisi joskus vaikutusta ollut?
Jotkut hommelifoorumit ja scriptat ovat vaikuttaneet, mutta niissä kyse onkin pyrkimyksestä luoda epäsopua ihmisten keskuuteen. Ja sehän homo sapiensilta luonnistaa.
Jos keskustelu Ylen sivuilla olisi vapaata kohtuuden rajoissa ilman sensuuria, siitä voisi irrota yhtä sun toista hyödyllistä yhteiskunnallisesti.
PoistaMieleeni muistuu kyllä kourallinen tapauksia joissa keskustelu, vaikka olikin kipakkaa eikä toimittaja niihin tiettävästi suuresti sillä erää puuttunut, sillä oli vaikutus todellisuuteen. Eräs niistä oli amerikkalaisen taidemuseofirman pyrkimys saada oma museonsa Helsinkiin. Se herätti suuren kommenttivyöryn asiassa ja oli varmasti vaikuttamassa hankkeen pysäyttämisessä. Varmaan muistatte tämän jossa odotettiin että veronmaksajat olisivat pulittaneet satoja miljoonia museon rakentamisesta ja yhtiö olisi hallinnut sitä omiin tarkoituksiinsa.
Olen kiitollinen siitä että tämä blogi tarjoaa kansalle luultavasti ainoan kanavan esittää mielipiteensä vapaasti ja peittelemättä kaikista tärkeistä asioista. Olen koettanut kommentoida mitä erilaisimmissa blogeissa ja lehitien kommentointiosuuksissa ilman läpipääsyä vaikka olen kirjoittanut asiallisesti. Ei mene läpi sensuurista koska aian joku henkilö vetäisee kasan herneitä nenäänsä.
PoistaNorden -tähtäimen hypetyksestä kuten nyt sanottaisiin on wikissä lujasti luettavaa.
VastaaPoistaKilpailevan yrityksen valmiste oli selvästi parempi mutta kuten yhä, yrityksen omistajapohjan liika kansainvälisyys oli valinnan ratkaiseva tekijä.
Sepä se jotain olisikin, kaikkien kansojen ja armeijoiden yhdessä suunnittelema ja hyväksymä pätevä yleispommi ja tietenkin pätevä tähtäin, vaan eipä. Kilpailu.. se on kaikkien etu , se pitää hinnat alhaalla ja kysynnän ja tarjonnan laki määrää ihmisen osan tämän planeetan puitteissa.
Itänaapurimme johtoa harmittaa kroonisesti se, että sieltä tänne matkustavat tai jopa asettuvat näkevät, millainen yhteiskunta heilläkin voisi olla. Ihmistenkin kesken vertaileminen tuottaa kiukkua, kateutta ja riittämättömyyden tunteita.
VastaaPoistaTäsmälleen samasta syystä Venäjä ei halua Ukrainassa olevia kymmenituhansia sotavankeja takaisin Venäjälle. He ovat saaneet ruokaa, lämpimän yösijan ja askartelua porukassa ilman väkivaltaa kuukausien ajan. Samalla ovat omin silmin saaneet havaita ettei Ukrainassa ole natseja vaan lämminhenkisiä ystävällisiä ihmisiä. Ei sellaisia voi joukoittain ottaa takaisin Venäjälle kertomaan asian oikeata laitaa. Samallahan paljastuisi myös se miten sotaa on Venäjän puolelta hoidettu eli omia sotilaita on syötetty etulinjaan ja hyökkäyksiin ilman koulutusta, varustelua ja tukitoimia varmaan kuolemaan.
PoistaItänaapurille eivät riitä farkut ja sukkahousut milloinkaan - viisikymmenvuotisjuhlauusinta uutiseksi.
PoistaSotavangiksi joutuneet leireille maanpetturuuspykälien perusteella - saas nähdä ny.
Telkkarista tuttu koomikko johtaa sotaakäyvää kansakuntaa - uskomaton tosiasia.
"Telkkarista tuttu koomikko johtaa sotaakäyvää kansakuntaa - uskomaton tosiasia. "
PoistaJa kertakaikkiaan loistavasti johtaakin. Kuka olisi pystynyt parempaan tuossa tilanteessa?
Toinen samanmoinen loistava tyyppi oli "B-luokan näyttelijä R. Reagan, joka mm. voitti kylmän sodan. (No, tämähän on toki jo todettukin moneen kertaan.)
Zhelenskyi on tällä hetkellä taitavin, rohkein ja kyvykkäin johtaja koko maailmassa tehden naurettaviksi melkein kaikki muut (en luettele).
PoistaRonald Reaganillekin naurettiin aikanaan mutta kun hänet pantiin tositoimiin ratkomaan vaikeita kansainvälisiä tilanteita, hymyt hyytyivät. Reaganin huumorintaju oli loistava ja kykeni kertomaan ratkiriemukkaita vitsejä puheittensa lomassa.
Kerrotaan, että kun R.Reagan oli saanut salamurhaajan luodin keuhkoonsa, niin vietäsessä häntä leikkaussaliin, niin R. Reagan kysyi leikkaussalin henkilökunnalta, että kai te kaikki olette republikaaneja.
PoistaAinakin leikkaava kirurgi oli demokraatti. R. Reagan selvisi hengissä leikkauksesta. Reagan osasi vääntää vitsiä vakavistakin asioista.
Kuulestist sie. Pres. Koivisto kertoi hänestä rehellisesti. Se mahtui kolmelle riville. Hyvä vitsi ei ole sen pidempi, yleensäkään.
Poista(Kolme salaliittoteoreetikkoa paineli baariin. Kyllä ei ollut yhteensattuma.)