Sivun näyttöjä yhteensä

14. tammikuuta 2024

Tasapainoton



Kuva: Wikipedia

Jatkosotaa edelsi Talvisota. Sitä ei saanut mainita esimerkiksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, ja kiellosta pidettiin lujasti kiinni.

Ikävä kysymys: entä jos sodan sanottaisiin alkaneen 1938? Tarkoita ns. Jartsevin neuvotteluyrityksiä, joita tosin koordinoi hänen silloinen vaimonsa Zoja Rybkina.

Tänäkin päivänä Stalinin - Ribbentropin sopimuksen elokuussa 1939 sanotaan tulleen salamana kirkkaalta taivaalta. Tuon sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Suomi ja Baltia siirtyivät Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.

Mutta Neuvostoliiton taholta 1938 tarjotut toimenpiteet Saksan hyökkäyksen torjumiseksi sisälsivät erilaisia tarjouksia ja vaatimuksia, jotka kiteytyivät sitten vuotta myöhemmin Talvisotaan johtaneissa neuvotteluissa loppusyksystä 1939.

Tämä on tiedetty ja esitelty hyvin historiakirjallisuudessa viimeistään 1980-luvulta asti. Suomalaisten kommunistien mielestä mitään lisäpöytäkirjaa ei ollut. Olen kinannut asiasta. Sitä he eivät toistelleet, että Stalin oli useasti vakuuttanut, ettei vierasta maata haluta. Sehän tulee käskemättä, historiallisen välttämättömyyden pakosta. Tämä li “tieteellinen mailmankatslomus”.

Ainakaan usein ei ole mainittu, että jos Neuvostoliitto puolusti periaatteessa Leningradia, miten niin pohjoiseen kuin Suomussalmelle ilmestyi niin äkisti vahvoja joukkoja, jotka marssivat Kemijärvelle asti. Ja miten tämä Kuusisen Terijoen hallitus saatiin paperilla aikaan kahdessa - kolmessa vuorokaudessa.

Esitän itselleni vastaväitteen. Sekä diplomatiassa että sotilaiden toiminnassa tehdään aina useita eri suunnitelmia, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa, jyrkästikin. Suosittelen meneelmää muillekin. Joskus hyvin vaikean oikeusjutun ääressä kirjoitin sekä hyväksyvän että hylkäävän mielipiteen ja sitten luin tarkkaan perustelut. “Paholaisen asianajaja” on hyvä keino. Nimi lienee peräisin kirkosta. Kun oltiin julistamassa joku pyhimykseksi, yksi valitsijoista sai tehtävän etsiä ja esittää kaikki hanketta vastaan puhuvat syyt.

Jartsevin tunnusteluista ja niitä seuranneista keskusteluista Boris Steinin kanssa ei voi päätellä, että Neuvostoliitto oli päättänyt hyökätä Suomeen. Hätäiseen improvisointiin viittaa epätyypillisen huono tiedustelu eli vakoilu. On merkillistä, että ryhmityksistä ja joukkojen ja aseiden määrästä päätellen Neuvostoliitto todella luuli pääsevänsä marssimalla jouluksi Helsinkiin ja pohjoisessa Tornionjoelle.

Todellisuudessa täydennystä jouduttiin hankkimaan moneen kertaan ja yksi syy sodan jäämiseen kesken Stalinin kannalta tarkastellen oli turvallisuutta ajatellen aivan liian suuri osa sotavoimasta kiinni Suomessa.

Koko suuren sodan keskeistä syytä väläyteltiin: öljy. Siä ei Saksalla oikein ollut, mutta Romaniasta ja Kaspian meren rannalta löytyi. Nyt raivoavan Lähi-Idän sodan taustalla on “Persian öljy”, jolle riitti tavoittelijoita.

Tunnustan: välillä häpeän, etteivät pelit eivätkä matemaattiset ja muut ongelmat kiinnosta minua. Menneisyyden ja nykyisyyden monisolmuiset ongelmat kiinnostavat jatkuvasti, vaikka tiedän, etteivät ne ratkea.

Ellei vastausta löydy, vika voi olla kysymyksessä. Kun nyt seuraan uutisia ja luen esimerkiksi näiltä palstoilta kommentteja, mieleen tulee vanha sääntö. Jos haluaa olla oikeassa, helpointa on jättää huomiotta kaikki se, mikä olisi omiaan järkyttämään tätä tasapainoa. Ennen varoiteltiin, että jos liikaa miettii, voi vallan höyrähtää päästään. Mitä nyt maailman vallat oikeasti aikovat? Ei se ole ydinkysymys. Olen ollut havaitsevinani, että heti kun hyvänkin suunnitelman toteuttaminen aloitetaan - esimerkiksi sodan - se alkaa mennä pieleen. 



70 kommenttia:

  1. Huoli pois, eihän mikään sota ole loppunut kesken tai mennyt pieleen. Aina se jatkuu tavallaan toisiin sotiin joita nytkin käytte.

    VastaaPoista
  2. Kumma, etteivät lehdet kilvan levittele Jussi Halla-ahon puhetta Ukrainan parlamentissa.

    Nimittäin eduskunnan puhemies ja presidenttiehdokas Jussi Halla-aho vieraili studiossa keskustelemassa Ukrainan sotaan ja Venäjään liittyvistä kysymyksistä. Dosentti Arto Luukkanen haastatteli eilen lauantaina 13.1.2024. Saman lähetyksen alkuun oli sijoitettu Halla-ahon puhe Ukrainan parlamentissa:

    https://www.youtube.com/watch?v=d7GJvoYOPzA

    Suurella jännityksellä seurasin tapahtumia. Olipa upea suoritus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä kumma se nyt on, se ei vaan sovi kuvioon, jossa hänet on demonisoitu.

      Iltalehden isossa jutussakin Halla-ahon näkemyksistä Venäjästä otsikkotasolla komeilee hänen ainoa ”virheensä” eli ikivanha ei-tuomitseva näkemyksensä. Itse jutusta selviää, että hän on ollut aivan oikeassa jo 20 vuotta.

      Väärin sammutettu.

      Poista
    2. Halla-ahon puhe viime itsenäisyyspäivänä oli suorastaan maaginen. Repikää siitä.

      Poista
    3. Mitäpä sitä puheita valtiopäivien avajaisten aikaan pitämään, eduskunnan päivystävä yleisö tiessään ja kansa tekee jossain kaukana omiaan? Eihän sellainen enää toimi.

      Eduskunta on hiukan kuin Moskova, paitsi että sen pitäisi olla lakitupa.

      Poista
    4. Kumma että media ei paljasta miten Halla-aho v. 2019 vaalikonevastauksessaan katsoi Naton heikentävän eikä suinkaan vahvistavan Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.
      https://twitter.com/JuhaMarjanen/status/1743580601104384036
      Eli H. oli Nato-jäsenyydelle kielteinen.

      Perussuomalaiset muodostivatkin vielä kesän 2023 gallupeista laskien lukumääräisesti suurimman Nato-vastaisen joukon.

      MMM...

      Poista
    5. Anonyymillä tuossa yllä on kovin heppoinen käsitys Suomen aikeista pyrkiä NATOon. Kun Suomi menetti tilaisuuden hakeutua NATOon yhdessä Baltian maiden kanssa, niin uutta tilaisuutta jouduttiin odottamaan pitkään.

      Kansalaismielipidekin oli jatkuvasti kielteinen NATOon liittymisestä. Loppujen lopuksi Suomella oli ensinnäkin tuuria ja lopuksi taitoa hakeutua NATOon, kun sopivat tilaisuus tuli eteen.

      Jos Suomi olisi hakeutunut liian aikaisin NATOon, niin Putin olisi helposti voinut aiheuttaa rajaselkkauksia ja sodan tapaisia operaatioita maidemme välille. Tie NATOon olisi ollut poikki saman tien. Siinä kävi todellinen tuuri, kun Putin ei ensin hyökännytkään Suomeen vaan Ukrainaan. Siinä avautui tilaisuus pyrkiä NATOon, kun kanalaismielidekin kääntyi selväksi enemmistöksi NATOn kannalle.

      Halla-ahon vuoden 2019 vaalikonevastaus on erittäin harkitusti ja taitavasti laadittu ajankohta huomioiden.

      Poista
    6. Mitä se Putini olisi täällä tehnyt?

      Poista
    7. Putinilla on tiettävästi olemassa suunnitelmat valloittaa Suomi. Samanlaiset olivat jo Neuvostoliitolla koko sodan jälkeisen ajan mutta eivät rohjenneet sitä toteuttaa, jostain syystä.

      Poista
    8. Vai että mitä se Putin olisi Suomessa tehnyt?

      Ilmeisesti sitä samaa kuin Ukrainassa eli tavoitteena olisi ollut toteuttaa raakaa kansanmurhaa niin kauan, että kaikenlainen vastarinta olisi murtunut ja kansalaiset olisivat alistuneet uuteen komentoon.

      Poista
    9. Putin on jo vuosia järjestänyt vakoilua, tietojärjestelmien murtamista ja haittaohjelmien kylvöä maassamme. Lisäksi pakolaistulva 2015, loputtomat uhkailut jopa ydinasein. Putinin apulaiset ovat useasti koettaneet tuhota Suomen pankkijärjestelmiä ja valtionhallinnon systeemejä, viimeksi joitakin viikkoja sitten. Onko tämä mennyt joiltakin ohi?

      Poista
    10. Suomen pankkijärjestelmä tuhottiin jo 1990 -luvulla.

      Poista
    11. Päinvastoin eihän Suomen pankijärjestelmää tuhottu 1990-luvulla vaan oikeussuojajärjestelmämme tuhottiin, kun kuviteltiin, että vain siten pankit voitiin pelastaa omilta virheiltään.

      Poista
    12. Miten niin itse oikeussuojajärjestelmä muka on tuhottu?

      Poista
    13. Maastamme ei löydy toista poliitikkoa joka missään määrin kykenisi samaan. Halla-ahon suoritus oli loistava ja suurta myötätuntoa osoittava.

      Poista
  3. Lapsi jätti viimeisenä koulupäivänä huomiotta tulevan rikollisen vaatimuksen lopettaa keinuminen ja antaa hänen vallata keinu. Niinpä tuo koulutoveri hakkasi hänet sairaalakuntoon ja pariin leikkaukseen. Lapsi menetteli kuten asianajaja yllä määrää. Menin sitten leikkausten välissä
    pyrkimään oppikouluun naama
    turvoksissa ja kirjavana. Eetterinukutus oli elämyksellinen ja lähes tukehdutti.

    VastaaPoista
  4. Vielä hetki sitten halu valloittaa ja hallita peitettiin aluevaatimuksilla, kuten Itävalta, Sudeetti-alueet ja hiukan myöhemmin "aluetta kannakselta".

    Ongelma on että valloittamisesta ja hallitsemisestabtulee kuluja jotka kaatuvat elinkeinoelämän ja kansalaisten niskaan.

    "Omavarainen" maa joutuu itse maksamaan sotimisensa ja sen seuraukset.

    Kulujen maksattaminen muilla ei onnistu kuin hetken.

    Nyt tavoutellaan puhtaasti valtaa.
    Valloittaminen ei ole niinkään tarpeellista mutta jotkut tekevät sitäkin tai haluavat tehdä - esim. Putlerilaisen hämärän maa sekä Venezuela.

    Vallan tavoittelun ongelma on, että se johtaa krapulaan josta toipuminen vei aikoinaan Rooman valtakunnan länsiosan romahdettua monia sukupolvia.

    Ihminen haluaa hallita toista ihmistä molempien onnettomuudeksi.


    .

    VastaaPoista
  5. Ei tarvitse miettiä liikaa eikä yhtään, jos toimii ja tekee oikein eli terveesti. Pitää jokaista yhtä tärkeänä ja arvokkaana ja joka hetki puolustaa väärin kohdeltuja. Viimeiseen hengenvetoon asti.

    Terveys on eettisyyttä, rauhaa, rakkauden ja oikeuden tekoja. Sitä eivät ole puolueellisuus, klikkiytyminen, pilkka, lyöminen, tappaminen (Kemppisen käyttämä termi) eikä vaikeneminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylläkirjoitetun tiivistelmäksi sain että urakalla kun tekee niin kandee vetää henkeä, ainakin välillä.

      Muuten tuli ihan mieleen Svetogorsk. Oisko se noi ilmat?

      Meinaan että onhan noita, kauniin ilman kippareita... Yleensä rannoilla näkyy paseeraamassa ja paljonhan niiden jäänmurtajien kehitystyössä onkin parantamisvaraa, vieläkään saatu kulkemaan ilmaiseksi tuulivoimalla. Se olis kannattavaa, kuulemma.

      Poista
    2. On eri asia olla olevinaan oikeassa, mistä arvoisa blogisti tänään laukoo, kuin tehdä oikein.

      Poista
  6. Sotasuunnitelmien katsotaan yleisesti kestävän ensimmäiseen laukaukseen.

    VastaaPoista
  7. Historiassa minua kiinnostaa eniten se, mitä tapahtui oikeasti.

    Siihen on vain yksi oikea vastaus. Miksi näin tapahtui on sitten toinen kysymys, jossa tulkinnoistta ja selityksistä ei ole puutetta.

    VastaaPoista
  8. Miksi Stalin teki rauhan 12.3.1940 vaikka puna-armeijan läpimurto kannaksella oli vain päivien kysymys. Miten brittien uhkaus Bakun öljykenttien pommittamisesta (bluffi?) tähän liittyi (Kimmo Rentolan tutkimukset).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän hän itsekin lähes heti katui ja lähetti Molotovin pyytämään rikostoveri Hitleriltä lupaa saattaa ryöstö päätökseen. Hitler ei enää lupaa antanut, vaan päätti käyttää suomalaisten pelkoa ja hätää hyväkseen.

      Poista
    2. Eräs syy on varmasti ollut se että NL:n tappiot olivat hirmuiset. Kaatuneita oli venäläisen tiedon mukaan 300 000 mukaanlukien sotavangit. Todellinen luku lienee merkittävästi suurempi. Pelkästään tankkeja tuhottiin yli 3500 kpl joka on aivan käsittämätön määrä ottaen huomioon miten siihen on päästy. Suomalaisilla ei ollut juuri mitään aseita venäläisten moderneja tankkeja vastaan, paitsi kasapanoksia ja koivuhalkoja sekä Molotovin koktaileja jotka kaikki edellyttivät sotilaalta uhkarohkeata hyökkäystä käsipelillä tankin kimppuun. Lentokonetappiot olivat noin 1000 kpl joka on hämmästyttävä koska Suomessa olivat hyvin heikot ilmatorjuntavälineet.

      Niinpä heti Talvisodan jälkeen itse Stalin sanoi:

      "Sodassa ei pidä varautua ainoastaan menestykseen vaan myös epäonneen, ja aina kannattaa varautua vielä pahempaan vaihtoehtoon."

      Poista
    3. "Miksi Stalin teki rauhan 12.3.1940 vaikka puna-armeijan läpimurto kannaksella oli vain päivien kysymys."

      No, mutta pojat. Suomihan antautui! Armas maamme suostui Neuvostoliiton alkuperäiseen vaatimukseen ja antoi Porkkalan vuokralle. Mitä sitä enää elämöimään, kun Suomipoika tuli järkiinsä?

      Poista
    4. Käsittääkseni Porkkalasta ei tuolloin ollut edes puhetta. Hangon Stalin silloin sai.

      Poista
    5. Suomi ei antautunut, muutoinhan NL olisi miehittänyt maan. Tehtiin aselepo, välirauha ja lopullinen rauhansopimus. NL pysyi melko kohtuullisissa aluevaatimuksissa myötäillen 1940 rajoja joten menetyksemme eivät olleet tuhoisia. Vertaa esimerkiksi mitä Puolalle tapahtui sodan päättyessä vaikka hekin olivat syyttömiä Saksan ja sitten NL:n hyökkäysten uhreja.

      Poista
  9. Kaikki jäljet johtavat Lontooseen. Ukrainan konfliktin aattona Britannian sota - alus loukkasi holtittomasti aluevesiä Krimin edustalla. Putinilta kysyttiin, että olisiko syttynyt sota, jos Venäjä olisi upottanut sen? Maaliskuussa 2022 Ukraina oli jo pääsemässä Venäjän kanssa neuvotteluihin, mutta BoJo kiirehti Kiovan viheltämään rauhanneuvottelut poikki. Nyt Britannian laivastoinen on mukana Jemenissä ylläpitämässä konfliktia. Toimimalla riidankylväjänä osapuolten välillä se tekee tilaa itselleen. Sen on Britti-imperiumilla selkäytimessä. Lännessä ei ole oikein johtavaa valtiollista toimijaa, vaan naruja vetelee jotkut muut. Biden ei tiedä puolin ajoin, että missä hän on ja kukaan ei tiedä, että missä puolustusministeri Lloyd Austin on. Sotaa käydään, mutta miksi? Kenen etu se on? Jos paukutteluun osallistuvissa maissa järjestettäisiin kansanäänestykset, että pitääkö ammuskelu lopettaa, niin veikkaisin, että kaikki haluaisivat lopettaa sen. Kansalta ei vain kysytä tällaisia kysymyksiä. Näkeehän sen myös Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukrainan sota päättyy heti, kun Venäjä vetää joukkonsa Ukrainasta. Esimerkiksi Krimin edustalla ei ole Venäjän vaan vain Ukrainan aluevesiä.

      Poista
    2. Tämä brittivihamielinen ano on taas vauhdissa. Ikäänkuin Boris Johnson olisi Ukrainan sodan sytyttänyt. Putin sen pitkään suunniteltuaan aloitti vaikka viikkoja ennen sitä vannoi ettei hyökkää.

      Poista
    3. Miksei brittejä saisi vihata?
      Noita ylimielisiä maailmanomistajia?

      Poista
    4. Putin totesi, että hän teki virheen. Homma olisi pitänyt hoitaa jo vuonna 2014. Merkel ja Macron ovat molemmat tunnustaneet, että Minskin sopimuksella ostettiin aikaa Ukrainan varustamiseen. Viimeinen yritys kompromissiin oli kirje turvatakuista. Minnehän Suomelle lähetetty kirje päätyi? Kultarannan puuseehen uusiokäyttöön? James Bondissa puhuttiin aaveesta. Onko se nykyinen häive Britti-Imperiumi, joka operoi varjoista käsin? Kovasti sillä on sormensa pelissä joka käänteessä. Venäjälle ei jätetty muuta vaihtoehtoa kuin sotilaallinen vastaus. Tietysti käsien nostaminen pystyyn olisi kelvannut. Putin mustan vyön judokana tietää, mitä taistelu vaatii. Stavka on saanut miettiä skenaariot läpi moneen kertaan. Ei Venäjä lähtenyt tätä mittelöä häviämään. Se on alkanut valkenemaan myös NATOn sotasankareille.

      Poista
    5. Voisikohan nuilla argumenteilla kommentoijaa brittienvihaajaksi leimata?

      Pikemminkin joitain epämääräisiä kaunankikkareita jonkun peräkylänpojan lenkkipolulla ovat hänen lauseensa.

      Ihan vain muutamien loppupuolen lauserakenteiden harhaisuudesta näin voisi päätellä. (Anteeksi jos oletkin vaikka ihan umpihesalainen... ...toisaalta siitä kaupunkikuplasta niitä peräkyläläisiä vasta löytyykin.)

      Poista
    6. Höh! Naapurin pressana silloin ennen tsaariksi nousemustaan tämä nykyinen päästeli kauniiksi uskottavia: Venäjälle saattaisi sopia valistunut demokratia, noin yleiseksi hallintomalliksi, sanoi että olemmekin jo muut mallit kokeilleet. Tämä oli -99 loppukesää, kun moinen kesäuutinen tuli ylen uutisista ei käännöstä ollut, tai oli, mutta ei tekstiin perustuvaa vaan päällepuhuttu bessrwisseröinti. Sikäli huomionarvoista että saa kysymään minne helkkariin katosi koko äijä?
      No, sanotaanhan paavin virastakin että se on nopein tie taivaaseen. Silti eräs tässä hiljan erosi.

      Poista
  10. Media ja some kertovat, mitä meidän pitäisi ajatella. Vain tämä blogi on sokraattinen ja viitoittaa tietä ajattelemiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Presiis, ja vielä vähän päälle.

      Tässä blogissa on selvät sävelet natoon nähden ja kohta mieleen alkavat palaamaan nuo KPT-reippailijat jolla ei ollut riesanaan liikoja vähemmistöjäseniä. Koko Prokrammi Toimeen ja sisäpoliittista terhakkuutta ja jäsenneltyä julkiskuvaa odotellen aika rientääkin lupsakasti.

      On se kerrankin kunnolla sen asian kanssa, ei voi kuin huokaista onnesta...

      Jaa kuinkas vieraat Ukrainasta ovat viihtyneet? Kovin on vaatimatonta ollut kritiikki, mediakin on aivan näyttänyt eteen että sillä on kyky inhimilliseen ja jopa ymmärtäväiseen katsantoon.

      Poista
  11. Itse ihmettelen jatkuvaa spekulaatiota, puolipaniikkia ja pelkoa sekä mediassa että yksityispuheissa siitä että Putinin Venäjä hyökkää milloin tahansa Suomeen.

    Miksi se hyökkäisi, kun etukäteen sen tappio, epäonnistuminen vähintään, olisi täysin varma?
    Ei onnistunut armeijallaan Ukrainan kaatamiseen vaikka käyttänyt lähes kaikki resurssinsa. Miten sitten kävisi Suomen kanssa jolla on hyvin vahva, koulutettu ja erittäin hyvin varusteltu armeija + Naton täysjäsenyys?

    Venäjän armeija ei ole, luojan kiitos, sama kuin mitä oli Neuvostoliiton puna-armeija.
    Mittaluokka on valtavasti pienempi.
    Venäjä käy rikossotaansa Ukrainassa muutamalla sadalla tuhannella miehellä, Neuvostoliiton armeija vuosina 1944-1945 oli lähes kymmenmiljoonainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, NL: aloitti parillakymmenellä divisioonalla ja lopulta heillä oli useita kymmeniä divisioonia Suomen rintamalla ja kaikki NL:n sotavoimat Talvisodan loppupuolella oli määrätty valmiuteen hyökätä Suomeen. Syynä oli se että divisioona toisensa jälkeen (18 000 sotilasta kaikkine yksiköineen ja kaikki täydessä vahvuudessa) tuhoutui hyökkäyksessä, jonka piti olla torvisoittokunnan taustoittama riemumarssi Helsinkiin. Suomessa oli vain kymmenkunta melko vajaalukuista divisioonaa heikosti aseistettuina ja rintamataistelijoita heistä runsaat 100 000. Suomalainen divisioona oli noin 16 000 miestä.

      Synnyinmaan puolustaminen on arvokkaampi asia kuin ryöstöretki naapurivaltioon ja se motivoi.

      Poista
    2. Ihan Toverin linjassa tuo: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010121543.html

      Poista
    3. Jos olisi rahaa, ostaisin median pois kuleksimasta ja korvaisin sen tällä professoripalstalla.

      Poista
    4. Ainahan suomalaisia on hallittu Venäjän pelolla.

      Poista
    5. Toinen asia mikä tuntuu monelta unohtuvan kun verrataan tilannetta talvisotaan: Ukrainaan on noin Ranskan kokoinen valtio, sekä pinta-alaltaan että väestöltään.

      Poista
    6. Oranssi vallankumouskin jää pimentoon, ja sen jälkeiset vaiheet.

      Suuriruhtinaskunnan tilanteesta ja metkasta puuhailusta 1880 aikoihin voi löytää jännittäviä seikkoja. Päivälehti ja Suometar, kertakaikkiset ja maltilliset, kielikin piti päättää, mokomakin kommellus ja hankaluus.

      Tottakai Sukhoi -hävittäjiä valmistettiin Ukrainassa, eikä muutama ydinvoimala nyt ole niin suuri kehumisen aihe että siitä erikseen pitäisi alkaa puhua mutta onpa siellä ennätetty jo koko paljon kaikkea jonka osittaista seurausta tarkkailemme parhaillaan, eikä vähimpänä että tiedetysti hyvin harvoin itsenäisyyden idean syrjään lujaa pureutunut porukka harvoin on enää alusmaaksi kelpaava.

      Poista
    7. Venäjää on aivan rationaalista pelätä. Pelko on sivistysanalla ilmaistuna fobia, olkoonkin että sana usein tarkoittaa liioiteltua pelkoa. Mutta mistä silloin on kyse, kun Kreml syyttää Suomea russofobiasta? Russofobiasta näyttää heidän kielenkäytössään tulleen venäläisvihan synonyymi, ei pelon. Milloinkahan ja miksiköhän näin on tapahtunut? Ja huomasimmeko me sitä?

      Poista
    8. Sanoisin että Ranska on pinta-alaltaan paljon pienempi valtio.

      Poista
    9. Riippuu mitä lasketaan mukaan, Wikipedian maalistan mukaan Ranska on isompi, mutta silloin mukana lienevät myös merentakaiset alueet. Manner-Ranska taitaa olla n. Kroatian/Viron verran Ukrainaa (Krimillä) pienempi.

      Poista
  12. Minä puolestani ihmettelen jatkuvaa pohdintaa siitä, että venäläiset valtaavat Suwalkin käytävän saadakseen maayhteyden Kaliningradiin.

    Sehän vaatisi sadan kilometrin kujanjuoksun kahden Nato-maan - Puolan ja Liettuan - välistä rajavyöhykettä pitkin! Kun ison sotajoukon marssi halki Kainuun asumattomien korpienkaan Raatteen tietä pitkin ei onnistunut, niin miten se onnistuisi Puolan ja Liettuan välistä?

    Selittäisikö joku nykyisiin sotatieteisiin paremmin perehtynyt tämän minulle, kun pioneeriupseerin koulutukseni ei siihen riitä. Kai se raja-alue on murrostettu, linnoitettu ja miinoitettu jo aika päiviä sitten? Ja tykistöt ja tankit ajettu asemiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei ne sinne hyökkää, sen sanoo järki ja mittaluokkaero, Naton ylivoima todella suuri. Omanlaista vaikutussotaa (hybridi jne. ) käymme mekin. Suwalki-puheet juuri sitä. En sano että paha asia. Olisi tyhmää ajatella että sodan toinen osapuoli, länsi, ei yrittäisi vaikuttaa myös.

      Poista
    2. Ettei vain menisi kohta "suvakkipuheiksi"...

      Poista
    3. Uudemmassa alan taiteilussa tulee heti puheeksi semmoinen logistiikka. Ennen se oli kolonna, ja hyvänniin hyökkäyksen tyssäys oli se huolto jota raahattiin perässä enemmän tai vähemmän häpeillen ja joka teki osansa puoliväkisin, onnistuikin ajoittain. Nyt on kaikki taivaalta toljottavan pitkänsilmän alla kuin hyönteistutkijalla, siinäpä se ero enimmältään onkin oikeastaan että muut vallat pääsevät tietämään paremmin ja pikemmin mitä, montako missä ja tietenkin kutka.

      No niin, joku siellä sanoo että entäs ohjus - eikö ole ratkaisevan vaikuttava, varsinkin jos on oikein uusi ja lentelee rusetille? Ei, kylläpä se on tuo tykistö ja panssarit, kun päätös on tehty ja miehet muuten valmiina maisemassa.

      Kaliningrag on muuten laivastotukikohta, sivumennen mainiten. Jos tästä oli avuksi niin suonette enimmältään anteeksi. Selventäminen ei ollut päällimmäisenä pyrkimyksenä.

      Poista
    4. Ei sillä vielä mitään bunkkereita ole. Saksa ja Puola ym. aikovat ottaa tämän tosissaan ja sinne sijoitetaan joukkoja. On vahvaa ennakkotietoa että syksyllä Venäjä aikoo sinne hyökätä kun maailman huomio on kiinnittynyt mihin asioihin.

      Poista
    5. Ei oikein selvinnyt edes selitettynä. Tiivistän ongelman kahteen kysymykseen:

      A. Miksi neukkujen oletetaan hyökkäävän juuri rajan kohdalta? Siksikö, ettei Puola ja Liettua osaisi päättää kumman pitäisi sitä puolustaa?

      B. Miksei neukut voisi rynniä Kalingradiin suoraan läpi Liettuan, joka on sotilaallisesti heikoin este?

      Poista
    6. No senhän tietää varmaksi että ennakkotietoa on, ja Gotlannissa jaetaan joukoille toinenkin patruuna pekkaa päälle.
      Vaan nytpä on raskauttava ja arveluttava teko toimia useammalla rintamalla useampaa maanpuolustusta vastaan, se edellyttää Venäjältä voimavaroja jotka ovat jo nyt läpikuultavat.
      Voidaan muistaa kun Stalin sanoi että kuuntele vain kun suu puhuu mutta katsotaan tarkoin mitä kädet tekevät. Meille kun tuo historia on niin makoisa ja riittoisa harrastus.

      Poista
  13. Suomen historiasta keskusteltaessa kuvitellaan liian usein, että se on Suomen historiaa.

    Vuosina 1914–22 käytiin keisarikuntien hajoamissotaa, jonka sisällä kahakoitiin Suomessakin, kunnes Britannia ja Yhdysvallat toukokuussa 1919 päättivät, että tällainen itsenäinen maa näyttää nyt syntyneen.

    Samat maat solmivat Atlantin paktin 14. elokuuta 1941. Siitä seurasi loogisesti ensin Yhdistyneet kansakunnat ja sitten Pohjois-Atlantin valtiosopimusjärjestö.

    Kun Suomi ei pysähtynyt vanhalle rajalle, vaikka Väinö Tanner ja muutama alikersanttilahtinen sitä toivoivat, se ajautui Yhdistyneiden kansakuntien viholliseksi vuonna 1942. Yhdysvallat ei Suomelle sotaa julistanut, kun sen oli yleiseen hulluuteen raahannut Japani vasta 7. joulukuuta 1941.

    En osaa sanoa, olisiko kukaan Suomen päättäjistä voinut toimia paremmin syksyllä 39, kesällä 41 tai keväällä 44. Paasikivi vaikuttaa vilpittömästi ajatelleen, että väärässä oltiin joka kerralla. En tiedä. Tuskin ainakaan kahdella ensimmäisellä kerralla.

    Mutta sitä ihmettelen, miksi helvetissä sotaa Saksaa vastaan ei julistettu viraliisesti jo syksyllä 44. Ja sen olisi Paasikivi voinut tehdä ihan itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sodanjulistus edellyttää sekin aina kokonaisarvion. Vertailun vuoksi: Bulgaria oli yksi akselivalloista, julisti sodan Britannialle ja Yhdysvalloille (vailla tosin sotatoimia), mutta ei Neuvostoliitolle, jonka kanssa oli normaalit diplomaattisuhteet v. 1944 saakka. Tämä ei pelastanut Bulgariaa miehitykseltä. Romania taisi julistaa sodan Saksalle, mutta lopputulos sama kuin Bulgariassa. - Kuten huomaamme, Suomi olisi sodanjulistuksella joutunut uuteen, potentiaalisesti erittäin vaaralliseen seuraan. Plus moraalinen tekijä, muistaen Saksan elintärkeän avun Suomen kamppaillessa henkiinjäämisestään ja suvereniteetistaan.

      Poista
    2. Helppohan tässä tietenkin on jälkikäteen kiukutella. Suomi myöhästyi YK:sta kymmenellä vuodella, vaikka Norjasta tuli jopa ensimmäinen pääsihteeri.

      Kun lukee Paasikiven pääkirjoista, mistä e i ollut puhettakaan maaliskuussa ja lokakuussa vuonna 1945, joutuu kyllä miettimään, poistiko hän tai joku ovelasti jotain, vai eikö YK:sta täällä tosiaan tajuttu mitään.

      Tietenkään syksyllä 44 ei kaikkea osattu ennustaa. Saksalaisethan olisivat suuttuessaan voineet vaikkaa polttaa Lapin. Ja voihan olla, että YK-jonoon ilmoittautuminen olisi edellyttänyt suostumista verenhimoisen Churchillin vaatimuksiin muutaman johtajan hirttämisestä, kuten Norjassa tehtiin.

      Ollaan nyt Mannerheimistä ja Paasikivestä mitä mieltä tahansa, eivät he Rytiä ja Tanneria quislingeinä pitäneet.

      Poista
    3. Jii-Pee, miksi Saksaa vastaan ei Suomesta julistettu sotaa virallisesti jo syksyllä 1944?
      Siksi että:
      Prof. Kemppinen on vuosien varrella kiitettävästi, ehkä noin viisi kertaa ainakin, kertonut tuosta ajasta, siis syksystä 1944. Muun muassa tässä blogissaan ”Juoksuhaudastani”, 28.kesäkuuta 2014;

      ”Lapin sodassa käytiin kovia ja raskaita taisteluita. Asian voi ymmärtää niinkin, että Natsi-Saksa pelasti Suomen Neuvostoliitolta vielä lokakuussa 1944. Petsamon – Kirkkoniemen taistelussa saksalaisia oli mukana ainakin 56 000 ja venäläisiä ainakin 110 000. Venäläisiä kaatui heidän omien ilmoitustensa mukaan 21 233 miestä, todennäköisesti kuitenkin noin 40 000 eli enemmän kuin suomalaisia kaikissa taisteluissa 1944.”

      Mielestäni kelpo perustelu.

      Poista
    4. Tietääkseni Petsamon-Kirkkoniemen taisteluissa jotka laajenivat Inarin alueelle, oli paljon vähemmän venäläisiä, arviolta pari pataljoonaa. Enemmän olisi Suomen puolelle tullutkin mutta suomalaiset saivat estettyä suuremmat joukkojen siirrot keskusteltuaan niiden komentajien kanssa.

      Lapin sota oli kovaa suomalaisille sotilaille jotka enimmäkseen olivat nuoria varusmiehiä. Kantapeikkoja oli suhteellisen vähän niissä tappeluissa. Olosuhteet olivat ankarat.

      Poista
    5. Jaa? Välirauha oli solmittu syyskuussa. Lähinnä kai tuo lokakuu toimi siten, että venäläiset tappoivat osan potentiaalisista lapinpolttajista.

      Poista
    6. Mitä siihen tulee, että Neuvostoliitto olisi mielellään miehittänyt Lapin vuosikausiksi, kyllähän venäläisiä siellä pitkään olikin, ja varmaan asiasta pitäisi puhua enemmän. Mutta kansallinen legendahan on, että Suomen pääkaupunkiakaan ei miehitetty, vaikka sotilastukikohta oli 11 vuotta muutaman kilometrin päässä Senaatintorista.

      Poista
    7. "Mutta kansallinen legendahan on, että Suomen pääkaupunkiakaan ei miehitetty, vaikka sotilastukikohta oli 11 vuotta muutaman kilometrin päässä Senaatintorista."

      Oleellista ei kai ole se, mitä oli Porkkalassa, vaan se, mitä oli siellä Senaatintorilla.
      Oman väen asettama hallinto vaiko naapurin asettamat ottowillet.

      Toki Porkkala jonkilaisen varjon heitti poliittisen elämän ylle, mutta ei se maan hallinon haltuunotto ollut.

      Poista
    8. Venäläisiä ei Suomen Lapissa kovin paljoa ollut. Pari pientä pataljoonaa saapui avustamaan väyhäksi aikaa saksalaisten karkotusta. Kun Inarin yläpuoliselta alueelta oli saatu pois ei venäläisiäkään enää ollut. Käsivarren Lapin hoitivat suomalaiset varusmiehet. Homma kesti monta kuukautta kovan talven takia muuttuen asemasodaksi kunnes saksalaiset poistuivat.

      Poista
    9. Lapin sotahan syttyi siksi, että Neuvostoliitto pakotti Suomen hyökkäämään perääntyvien saksalaisten kimppuun. Alussa pidettiin päivän välimatkaa, sitten tuli käsky hyökätä.

      Mistäkö tiedän? Isäni oli siellä.

      Poista
    10. Se on kyllä hyvin tiedossa että Suomea kovasti painostettiin (Venäjän sotajoukkojen mukaantulolla massiivisesti eli täysi miehitys) jotta saksalaiset saadaan pois. Venäjän edustajat vaativat ruumiita jotta voivat uskoa että suomalaiset tosissaan ajavat heitä pois. Lopulta sivistynyt tapa karkoittamiseen oli pakko jättää ja kovat hyökkäykset tehtiin mm. Kemissä. Se oli tuhoisaa saksalaisille mutta myös suomalaisten tappiot olivat tarpeettoman kovat. Saksalaiset raivostuivat tästä tavattomasti ja kostivat polttamalla Lapin perusteellisesti; montaa taloa ei jäänyt ehjäksi. He myös pirullisesti miinoittivat kaikki tiet ja sillat laatien inhottavia pommiansoja jotka tappoivat mónta sotilasta ja miinanraivaajaa. Pommeja raivattiin vielä pitkään sen jälkeen. Sillatkin räjäyttivät ja maantiet rikkoivat sekä radat tuhottiin. Suomalaiset joukot joutuivat jalkaisin kulkemaan pitkin soita ja kivikoita ja kiertelemään järviä koska teitä ei voinut lainkaan käyttää. Mukana oli kannettava kaikki aseistus selässä.

      Poista
  14. Hauku kommunisti ja potki mummo päivässä, se pitää sinut terveenä jatkamaan samaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väännän piikkilangasta: kommunisti = natsi / mummo = ihminen.

      Poista
  15. Suomi menetti kesällä 1944 kaoottisissa oloissa 4 kertaa enemmän konetuliaseita kuin mitä sai Talvisodassa sotasaaliiksi. Tästä hämmästyttävästä tosiasiasta on "horjuntavoitossa" vaiettu. Miksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs niistä. Ne ovat vain työkaluja joita rikkoutuu ja kuluu sotatöitä tehdessä.

      Poista
    2. Kun aseet vaikenivat 1944, olivat suomalaiset vielä kaukana nykyisten rajojen itäpuolella. Hyökkäys oli ollut massiivinen, mutta se torjuttiin. Sitten marssittiin nykyrajoille.

      Kyllä siitä on oltu tietoisia, että materiaalia kului ja jäi sotasaaliiksi venäläisille. Mutta sehän on vain tavaraa, sillä jäi sinne sotakentälle tuhansittain nuoria suomalaisia miehiäkin - poikia, veljiä, setiä, enoja, isiä.

      Poista