Pää kypärään

 

Isoista asioista sivussa Olen maininnut tässä blogissa muutaman kerran, miten olen katsellut Manuel Castellsin ja hänen työtoverinsa Pekka Himasen kirjoja tietoyhteiskunnasta. Manuel on julkaissut vielä pari vuotta sitten kirjan.

Puhumatta tässä ihmisistä loistava käsite “hakkerietiikka” lienee unohtunut. Jos joku muukin muistaa sen, en usko että toistenkaan tekee mieli käyttää sitä.

Maan ja maanosan juhlitut tietäjät ja tutkijat olivat lyhyesti sanottuna väärillä jäljillä eikä heidän työllään ole ainakaan myönteistä merkitystä. Tässä mielessä kulttuurisosiologia on helpompaa kuin filosofia. Se että esimerkiksi Ranskan Foucault, Derrida ja kumppanit eivät johtaneet mihinkään on perusteltava, eivätkä perustelut ole helppoja. Foucaultin “Tarkkailla ja rangaista”, jonka suomennoksen kanssa minulle tuli Otavassa moneen kertaan hiki, on merkittävä teos. Mutta Foucault näki totaalisen valvonnan ja silmälläpidon yhteiskunnan syntyvän Länsi-Eurooppaan ja ehkä Yhdysvaltoihin.

Ei taida teistäkään, lukijat, vaikuttaa aivan oikeaan osuneelta?

“Tietoyhteiskunta”, jossa nyt elämme, kärsii pelottavasti kirjojen ja lehtien myynnin romahtamisesta ja aiheellisista peloista lukutaidon hiipumisesta. Papaeri- ja selluloosatehtaat sulkevat oviaan myös Suomessa. Vain pakkauspaperi ja verkkokaupassa laatikkoihin tarvittava kartonki käy kaupaksi.

Koska ponnistelen ymmärtääkseni uusimpia tekijänoikeuslain muutoksia, jotka ovat inulle hyvin vaikeita, vaikka olin panemassa niitä alkuun itse (viittaan DSM:n eli tekijnoikeusdirektiivin merkitykseen digitaalisilla sisämarkkinoilla) - hain kenelle tahansa selvän ja kai kiinnostavan esimerkin. Onko polkupyöräilijän käytettävä kypärää lain mukaan.

Vanhalla ammattitaidollani käytin puoli tuntia lakitekstin ja sen esitöiden vertailemiseen. Lain mukaan on “yleensä” käytettävä, mutta tuon hyvin kummallisen sanan selvittäminen oli vaikeaa. Löytyi se: määräys on suositusluonteinen eikä sen rikkomisesta voi rangaista. Mutta eduskunnan valiokunnissa on jo hyväksytty tuon pykälän muutos. Sen mukaan kypärä tulee pakolliseksi. Laki tulee täysistuntoon tänä keväänä. Ja muuten kypärä vähentää pyöräilijöiden kallovammoja yli puolella.

Tekoälyohjelma Bard käytti 5 sekuntia edelle kirjoittamieni asioiden löytämiseen ja kertomiseen, suomeksi tietysti. Käytän nyt sitä, koska haen keinoja saada joku maksamaan aika kallis (20 dollaria kuukaudessa) GPT-4 käyttööni. Sitä voi opettaa itse ja sille voi luoda erikoissanastot. Sen voi osoittaa käyttämään tekstin louhimiseen myös itse syötettyjä tiedostoja.

Aion käyttää koekappaleena tätä blogiani. Kuten tiedätte, blogin oma hakukone sivuuttaa kommentit. Juuri kommentit ovat blogini henki ja elämä. Mehän käymme ajoittain aivan oikeaa keskustelua.

Sen takia ja epäluuloisena palveluntarjajaa ja sen pilvitallennusta kohtaan. Olen käsityönä kopioinut kaikki blogit kaikkine kommentteineen pdf-faileiksi.

Tässä muodossa blogistani ei löydä oikein mitään. Onko Kemppinen maininnut, ketkä kirjailijat ansaitsevat eniten? Vastaa itse: ei ole. James Patterson. Viimeksi 836 miljoonaa dollaria vuodessa tekijänpalkkioina. Reippaasti perään jäävät Rowling, Stephen King, Dan Browne ja Danielle Steele. OK - ei entinen mainostoimiston johtaja Patterson itse kirjoita, mutta väittää keksivänsä juonet. Hänellä on tehdas kirjoittajia.

On suomennettu, mutta ilmeisesti lopetettu. Mahdollisesti perusskeidaa - mutta tässä asiassa olen tullut varovaiseksi huomattuani, että Chrichton ja scifi-puolen Ridley kiihottavat omaakin mielikuvitustani ja myös kirjoittavat ihan kivasti. Tosin dekkaripuolella vanha mestarini oli George V. Higgins, joka teki kokonaisen jännärin pelkillä repliikeillä - ja miten hyviä ja uskottavia ne olivat!