Sivun näyttöjä yhteensä

8. maaliskuuta 2020

Talvi-iltoja



Venäjä, Iso Britannia ja USA ovat innostuneempia suunnittelemaan menneisyyttään kuin tulevaisuuttaan. Siihen on niin paljon helpompi vaikuttaa. Nykyhetken ja tulevaisuuden asioihin taas vaikuttavat seuraava tilinpäätös tai lähinnä tulevat vaalit. Toimiminen esimerkiksi seuraavan sukupolven hyväksi ei ole suosittua.

Kolme suurta juutalaista, Marx, Freud ja Einstein esittivät kukin valtavan ajatusrakennelman menneisyyden ja tulevaisuuden vuorovaikutuksesta. Marxin ja Freudin tulkinnat osoittautuivat varsin pian vääriksi. Ehkä siksi niiden vaikutus on erittäin suuri myös tässä ja nyt. 

Marx ei koskaan huomannut, että ihmisten elämän sekoitti pysyvästi paha diktaattori Napoleon. Hänen tempaustensa johdosta muuten nykyinen Suomi siirtyi Ruotsin siirtomaasta Venäjän provinssiksi; lapseni saavat nähdä, luhistuuko Venäjä omaan rakenteettomuuteensa jälleen kerran ennen kuin se yrittää taas kerran liittää Suomen ja Baltian väkivalloin omiin tiluksiinsa. 

Napoleon hävitti lopullisesti Ranskan suurvalta-aseman niin että Saksa sai mahdollisuuden kasvaa ja alkoi voittaa Ranskan sodissa  kerran toisensa jälkeen. 

Freud oivalsi, että ihmisen historia näkyy hänessä ja erottuu jopa unissa ja tuskin tajuisessa toiminnassa. Sääli että Freud oli juutalaisena lähempänä Moosesta kuin Joosefia, vaikka viimeksi mainittu oli unien tulkitsijoista ensimmäinen. Tiedän ettei Freud ollut uskonnollinen. Sovellan vain tässä häneen psykoanalyysin oivalluksia.

Marx ymmärsi muutoksen keskeisen merkityksen taloudessa. Hän käytti ahkerasti sanoja ”arvo” ja ”lisäarvo”, jotka ovat funktioita, esimerkiksi rahamäärä suhteessa tehdyn työn määrään. Eräässä mielessä kaikki talousjärjestelmät ovat siirtyneet kauan sitten tähän ajattelutapaan – paitsi Venäjällä. Marxin väite oli, että ajan mittaan kapitalismi ei tuota tarpeeksi, ja siksi on siirryttävä sosialismiin. Voitot vähenevät. Eikä näin käynyt.

Suomen kirjoittaessa uudelleen menneisyyttään täytyy muistaa, että emme tiedä eräitä keskeisiä tosiasioita. Miksi Neuvostoliitto hyökkäsi 1939 ja suostui rauhaan 1940? Miksi Saksa salli sen, kun kuitenkin tiedettiin, että myös Itämeren rannikoita tarvitaan pian sodankäyntiin? Miksi Stalin antoi yllättää itsensä kesäkuussa 1941? Jos saisimme tähän järjellisen vastauksen, sitoutumisemme Saksaan tulisi samalla selitetyksi.

Viimeksi mainitussa, Saksasan suistumisessa koskevassa asiassa, jossa entisestä ajopuuteoriasta on tehty kuumahierrettä jo vuosikymmeniä sitten, oma vastaukseni on Ranskan sensaatiomainen sotilaallinen romahdus kesäkuussa 1940. Ja Norjakin oli valloitettu huhtikuussa.

Kesällä 1941 Euroopassa oli merkittävässä asemassa yhteensä yksi mies, joka tunsi kokemuksesta itärintaman eli Puolan ja Romanian, Pietarin, Kaspian seudut ja Keski-Aasian ja oli lisäksi koulutettu vakoilija.

Tuo henkilö oli Mannerheim. Ja kuljetus- ja rahoituskysymysten paras tuntija oli R. Ryti, jolla puolestaan oli mainiot henkilösuhteet Ruotsin ja Englannin pankkimaailmaan ja siten se ymmärrys, että Saksa pelasi uhkapeliä myös taloudellisesti.

34 kommenttia:

  1. Marxin näkemykset ovat järkeenkäypiä, Einsteinin eivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vika on ehkä ennemminkin järjessä, ei niinkään Einsteinissä.

      Poista
    2. Eikö Einstein ole sanonut jotenkin näinkin?: Eivät tosiasiat ole tärkeitä, mielikuvat ovat tärkeitä. Paavo Väyrynen taasen on muistaakseni sanonut tai hänen muistaakseni ainakin väitetään sanoneen joutuneensa mielikuvapolitiikan uhriksi. – JRi

      Poista
    3. Tarkoitat tätä: "Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto."

      Ehkä pikkuisen eri asia. Toisaalta Einsteinkin puhui välillä ristiin itsensä kanssa.

      Ekan anonyymin kanssa ole samaa mieltä. Ihmisjärki ei kerta kaikkiaan riitä ymmärtämään maailmankaikkeutta, ei pienessä eikä suuressa mittakaavassa.

      Poista
    4. ts. riittää ymmärtämään. + elämän- ja kuolemankysymykset, mikä on evoluutiomme jatkon 1. reunaehto.

      Poista
    5. Einstein on sitaattimagneetti johon on ripustettu iso määrä lauseita joilla ei ole hänen kanssaan mitään tekemistä.

      Poista
  2. Ja ehkä Ryti ja kumppanit (Walden, Mannerheim) pelasivat samalla taloudellista uhkapeliä Karjalan puun ja koskienergian kanssa. Siis vanhan rajan yli mentiin vaikka tiedettiin sen Churchilliä harmittavan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se rajan yli meno Churchillia harmittanut, vaan se että Stalin urputti ja painosti koko ajan. Saksa oli päävastustaja ja Suomi vain pieni häiriötekijä.

      Poista
  3. Tiedä siitä "kuumahierteestä". Alkuperäistä ajopuutakaan ei oikeastaan koskaan upotettu, kunhan nyt vähän painui pinnan alle. Tilalle nousi kohtsiltään "ajopuu kakkonen", kuten muistaakseni Hentilä sitä nuorena ja radikaalina nimitti: pakko mikä pakko, tertium non datur. Sitähän esim. Krosby ja Jokipiikin kilvan vakuuttelivat - Krosby ehkä enemmänkin anteeksipyydelläkseen, vastapainoksi.Ja nykyäänhän, näinä nousevan uuspatriotismin (ja "kioskipatriotismin") päivinä taitaa se "erillissotakin" taas olla tulollaan, kukaties aikaa voittaen valtavirraksi.

    VastaaPoista
  4. Arvelen, että 1939 Stalin ja Molotov suhtautuivat ylimielisesti Suomeen katsoen että koska NL:n asevoimat olivat 40-kertaiset, ei paraatimarssi Helsinkin olisi juttu eikä mikään ja Stalinin Hitlerin kanssa tekemän sopimuksen mukainen saalis piti käydä noutamassa. Saksan tavattoman menestyksekäs salamahyökkäys Puolaan innosti heitä muutamaa kuukautta aiemmin. Molotov laitettiin tekemään uhkailua ja propagandaa suomalaisia vastaan pyrkien saamaan aikaan antautuminen jotta sotavoimia ei tarvittaisi muuhun kuin miehitykseen. Kun hyökkäyskään ei onnistunut vaikka valtavat asevoimat mobilisoitiin, se oli tyrmäävä shokki Stalinille. Tilanne alkoi keväällä 1940 kiristyä kansainvälisesti siihen suuntaan että Iso-britannia ja USA ym. uhkasivat jo puuttua tähän aggressioon, päätti Stalin pysäyttää hyökkäys ja tehdä välirauha suomalaisten kanssa. Stalin ymmärsi että tilanne on muutenkin muuttumassa Euroopassa ja Saksa aikoo tehdä jotain muutakin johon myös Stalinin on syytä osallistua.

    Stalin pelkäsi 1941 että Hitler hyökkäisi ja siksi hän koetti pitkittää mahdollisen sodan alkamista jotta NL saisi kunnolla varustauduttua. Stalin oli saanut runsaasti liioittelevia tietoja Saksan varustautumisesta ja aseteollisuuden mahtavuudesta ja aseiden ylivoimaisuudesta muodostaen todellisen pelotteen. Toisaalta, Stalin arveli että Hitler ei voisi hyökätä kahdella rintamalla vihollistensa kimppuun sekä lännessä että idässä ja alkoi tuudittautua liiaksi tähän ajatukseen. Kun Hitler hyökkäisikin Venäjälle, se järkytti Stalinin aivan suunniltaan ja lamautti hänet. Sitä hän ei ollut odottanut. Tuloksena oli valtava menestys Hitlerin joukoille alkuvaiheessa ja miljoonien venäläisten sotilaiden tuho. Kesti pitkään ennenkuin Stalin pääsi tilanteen tasalle ja rintama lähti länteen päin.

    Käsittääkseni Hitler ei vielä ollut suunnitellut lainkaan Suomeen tuloa ja Venäjän kimppuun hyökkäämistä 1939. Hitlerin työpöydällä olivat ennemminkin Keski-Euroopan maat kuten Englanti, Ranska ja Tsekkoslovakia ja rientäminen Romaniaan, juuri 1939-1940 talven aikana.

    Saksaan sitoutuminen 1941 oli vain polun päässä oleva ainoa vaihtoehto kun kaikki muut oli suljettu pois ulkovaltojen toimesta. Se oli joko se tai tuhoutuminen Stalinin kynsissä. Stalinin aikeet Suomen kansalle olivat silloin jo hyvin tiedossa, ei kuviteltu hänen olevan mitenkään hyväntahtoinen.

    Stalinin sotavoimia heikensi valtavasti ajoittain toistuvat puhdistuskampanjat joissa upseeristoa heitettiin leireille ja ammuttiin. Tämä toistui monta kertaa sodan aikana mutta oli alkanut jo 1930-luvulla. Stalinin epäluuloisuus ja suoranainen vainoharha tuotti tätä yhä uudestaan armeijan upseeristolle vielä 1940-luvun lopulle asti. Satojatuhansia ihmisiä tapettiin. Vaikutukset olivat tuhoisia ja hyväkin niin.

    VastaaPoista
  5. Hoh hoijaa. Taas tätä mennyttä maailmaa ja sen sotia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se maailma, jossa näitä sotia käytiin, ei ole mennyt minnekään. Samat stalinit ja samat pyrkimykset kuin 80 vuotta sitten ovat sen saman rajan takana kuin silloinkin. Vain marssioppaat ovat päivittyneet.

      Kannattaa siis pysytellä hereillä vaikka kuinka haukotuttaisi.

      Poista
    2. Kaikki mikä juuri hetki sitten tapahtui on jo mennyttä maailmaa.

      Neuvostoliiton kaikki arkistot eikä myöskään USA:n vastaavat ole vielä julkisia. Monia asioita on edelleen arvailujen varassa. Voi viedä vielä kymmeniä vuosia ennenkuin totuus tulee julki tärkeistä seikoista.

      Poista
    3. Palautan samalla mieleen että se oli Stalin joka osallistui aktiivisesti Korean jakamiseen 1945 ja istutti pohjoisosaan Kim Il Sungin nukkehallitsijaksi. Kim puolestaan omaksui kaikki Stalinin opit puoluekoneiston puhdistuksesta ja kansan pitämisestä nälässä sekä muut julmuudet. Siitä se onkin sitten jatkunut tähän päivään ja diktatuuri voi siellä hyvin aivan samoilla opeilla, kansasta viis.

      Poista
  6. Uudet pussihousut ja kiiltonahkasaappaat ovat voiton päivän paraatia varten. Punaisella torilla pyörivä uudempi romu on tarkoitettu muiden maiden ihmisten tappamiseen. Hävisimme sodat ja Karjalan. Suomen presidentin ei pitäisi mennä sitä juhlimaan, koska aihetta ei ole.

    VastaaPoista
  7. Lukiessani uudestaan kymmenosaista Grimbergin kansojen historiaa kaikkine alaviitteineen ja todistettuine virheineen, vain ymmärtääkseni miksi minua koulussa opepettiin niin tylsällä tavalla (koska Grimberg ei ole tylsä), huomaan melko useassa kohdassa että maailmanhistoria perimmiltään koostuu suuresta kinkkubingosta ja sattumuksista.

    Meidän oletuksemme on, että tietämällä hallittaisiin myös tulevaisuutta. Ja sitten tulee yksi virus joka sotkee mestaruuskisat ja talousjärjestelmän, aivan järjenvastaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai kokonaisen kansakunnan sosiaalisen järjestelmän poskipusuineen kaikkineen

      Poista
  8. Jos puhutaan siitä miksi Venäjä tekee jotain, niin se kyllä johtuu varmasti menneisyydestä. Aluksi menneisyyden kulttuurimyytit venäläisten päissä määräävät mitä Venäjän diktaattori VOI tehdä. Siksi on naapurivaltioille aina hyödyllistä seurata millaisia myyttejä siellä parhaillaan ruokitaan. Miksi Suomeen hyökättiin (ja Viroon jne)? Se on helppo kysymys: myytti Suomesta, Baltiasta ja jopa Puolasta kuin "venäläisistä maista" elää vieläkin pinnan alla. Mahdollisuus koitti, diktaattori oli häikäilemätön, maansisäiset ongelmat vaativat "voittoa". Agressio on Venäjän kohdalla iteasiassa yksinkertaisempi ennustaa kuin Saksan. Esimerkiksi sellaista myyttiä ei ole olemassa Romaniasta tai Unkarista, ei edes Neuvostoliiton entisesta Keski-Aasiasta. Mutta mainituista maista on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erkki Tuomiojan viimeisimmässä päiväkirjakirjassa Halonen (presidentti) muistelee TP-UMI:ssa miten Putin oli jo Moskovassa Karjalasta sanonut, että sen ottaminen Suomelta oli virhe, mutta kun sitä aikanaan perusteltiin turvallisuussyillä, ei palauttaminen enää ole mahdollista. (7.9.2001)

      Poista
    2. Maan sisäiset ongelmat vaativat aina ulkopuolista vihollista joka peittää alleen nuo kotimaiset.

      Poista
  9. Luulin kaikkien tietävän, ettei Neuvostoliitto suinkaan hyökännyt Suomeen vuonna 1939 syksyllä, vaan tuli Suomen Kansanhallituksen pyynnöstä auttamaan Suomen kurjalistoa, joka nääntyi porvariverenimijöiden riistossa. N-L:n avustusretkikunta sai hengiltä runsaat 26.000 porvariverenimijää, mutta omat kulutkin nousivat melko korkeiksi, jonka voi päätellä laskusta, jonka Suomen valtio sai aikanaan. Olisivat ne kulut voineet nousta suuremmiksikin, mutta onneksi Saksa tuki liittolaistaan Neuvostoliittoa ja pidätti Italiasta Suomen porvareille matkalla ollutta sotakalustoa. On häpeämätöntä, että Suomi palkitsi tämän N-L:n humanitäärisen toiminnan myöhemmin ryhtymällä tavoittelemaan takaisin laskun katteeksi luovutettuja maa-alueita. Olisihan sen pitänyt ymmärtää, ettei sillä ole pienenä valtiona samanlaisia oikeuksia kuin suurvalloilla. Sovittu mikä sovittu. Historiallinen ymmärrys pienillä yhteisöillä onkin heikko. Se näkyy mm tässä meneillään olevassa malesialaiskoneen alas ampumisen oikeuskäsittelyssä. Miten joku voi kuvitellakaan, että suuri maa jonka perimmäisenä tarkoituksena on auttaa hädässä olevia, voisi tuoda ohjuslavetin vieraan valtion maaperälle ja ampua sillä alas matkustajakoneen. Osoituksena N-L:n hyvästä tahdosta, huomautan vielä, että kun se havaitsi miten kykenemätön Suomi oli aikaansaamaan kelvollista hallitusta maahansa 1950 luvun loppuvuosina, se ystävällisesti osoitti miten se pitää rakentaa ja huolehti pyyteettömästi siitä kolmisenkymmentä vuotta. Sen seuraaja Venäjä ei aivan samalla tavalla ole enää valitettavasti jaksanut tästä huolehtia, mutta lienee antanut kuitenkin painavia neuvojaan. Hyvä naapuri on kullanarvoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin toiselle, onneksi meillä on perssuomalaiset uralilta.

      Poista
  10. Neuvostoliiton kanssa oli sikäli helpompaa, että sen väitettyyn sosialistiseen demokratiaan ja internationalistiseen rauhantahtoisuuteen saattoi usein ovelasti vedota ja käyttää sitä ainakin tiettyyn rajaan asti hyväkseen. Kuten nyt Leninin pienelle Suomelle suoma itsenäisyys. Putinilla ja hänen uhomilitarismillaan mitään tällaista fasaditarvetta tai ulkoista imagohuolta ei vähääkään ole, valitettavasti.

    VastaaPoista
  11. >… ennen kuin se [Venäjä] yrittää taas kerran liittää Suomen ja Baltian väkivalloin omiin tiluksiinsa…

    Ei se Venäjä ehdi ennen meitä! Meidän suomalaisten rinnassa sykkii kautta aikain Breitenfeldin taistelun hurma, kun me taas kerran tulevaisuudessa tulemme luomaan maastamme Euroopan suurvallan ja nostamme kansamme kunniaan Välskärin kertomusten siivittäminä.

    >… Miksi Neuvostoliitto hyökkäsi 1939 ja suostui rauhaan 1940?...

    Vuonna 1939 Neuvostoliitto uskoi tarvitsevansa Leningradin suojaksi Kannaksen sekä Suomenlahden sulun. Ettei tapahtuisi kuin kaksikymmentä vuotta aikaisemmin, jolloin Englannin lentotukialus tukeutui Suomen alueeseen Koivistolla ja tuhosi lentokonein ja torpedovenein Kronstadtin laivastoa.

    Vuonna 1940 Neuvostoliitto suostui rauhaan, koska sai mitä oli lähtenyt hakemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä Breitenfeldin taistelu? Vaatii erityistä hurmahenkisyyttä joku suomalainen on sydämenasiakseen sellaisen muiston vaalimisen.

      Poista
    2. >...Mikä Breitenfeldin taistelu? Vaatii erityistä hurmahenkisyyttä...

      Totta, niin minustakin vaatii. Mutta juuri sitä samaa hurmahenkisyyttä on luulotella Venäjän ”taas kerran” ryöstävän Suomen ja Baltian suurvaltahurmiossaan.

      Poista
    3. Talvisodastahan on jo 80 vuotta, joten "taas kerran" on todellakin karkeaa liioittelua... Venäjälläkin on vallassa ihan uusi ja vielä entistäkin enemmän rauhaa rakastava sukupolvi.

      Ja jos Venäjä on koko ajan sodassa muita vastaan, esim. Ukrainassa ja Syyriassa, niin se on niiden muiden syy! Johan Krimin rauhanomainen liittyminen Suuren ja Mahtavan Isänmaan yhteyteen todistaa, ettei suurtavaltahurmiosta ole jäljellä kuin vallan pieni hurmio.

      Poista
    4. Ano 12.3: Viisainta se meidän kuitenkin on pitää puolustus sellaisessa kunnossa, että kenellekään Venäjällä ei tule vodkapäissäänkään mieleen lähteä aseiden kanssa tänne. Venäjä on osoittanut, että kyllä se lähinaapureiltaan ottaa sen mikä on otettavissa. Siihen en kyllä usko, että venäläiset tänne lähtisivät nykymaailmantilanteessa asein tulemaan. Täällä on paljon enemmän hävittävää kuin voitettavaa.

      Poista
    5. Venäjäkin toimii rationaalisesti, omaa etuaan ja turvallisuuttaan suurvallan näkökulmasta ajatellen ja maksimoiden.

      Siksi meidän todellakin kannattaa pitää yllä sellaista sotavoimaa, että kriisin uhatessa Venäjä a) ei yritä ottaa meitä tukikohdakseen, ja b) ei pelkää muidenkaan siihen kykenevän.

      On sitten ihan toinen asia, millaista turvallisuuspolitiikkaa me muuten harjoitamme. Siitähän voidaan aina neuvotella ja sopia. Tasavertaisista lähtökohdista.

      Poista
    6. Ano 14 & 15.3. Järkipuhetta. Suurempaa vastaan vaan on koko hankala asemoitua. Puolueettomuudesta ei aina palkita. Sen nyt osoittaa vaikkapa Saksan ja Englannin kilpapurjehdus Norjaan tai Iranin kohtalo toisessa maailmasodassa. Sitä paitsi eihän meiltä Suomeltakaan yritystä suurvallaksi puutu: viime sodassahan sitä oikein neuvoteltiin Saksan kannasta jopa Kuolan niemimaan saamisesta.

      Poista
    7. Totta, ja luonnollinen rajammehan kulkisikin Vienanlahdesta Laatokkaan, kuten aikansa akateemiset kansalaiset ajattelivat.

      Älkäämme myöskään unohtako millaiset rajat Neuvostoliitto lupasi Suomelle 2.12.1939!

      Siinä sopimuksessa (jonka he kummasti "unohtivat" myöhemmin) tunnustettiin ilman ehtoja kaikkien karjalaisten alueiden kuuluvan Suomeen Itä-Karjalaa myöten!

      Miksei tätä käytetä todisteena ja vaadita Karjalan palautusta ja isompaakin rajansiirtoa? Eihän se nyt käy minään puolustuksena, että venäläiset toteavat vain naureskellen, että me nyt vaan vähän valehdeltiin... sori siitä.

      PS. Huomautan heti, ettei sitä sopimusta sidottu Kuusisen hallitukseen, vaan se tehtiin Suomen kanssa.

      Poista
    8. "Luonnollisia" rajoja ei ole olemassa missään päin planeetta Maata. On vain väkivaltaisten konfliktien tuloksina maisemiin runnottuja avoimia, märkimään pyrkiviä haavoja joiden molemmilta puolilta toisillemme huudellaan, et elä ylitse päästä perhanaa.

      Poista
  12. ”Suomen kirjoittaessa uudelleen menneisyyttään täytyy muistaa, että emme tiedä eräitä keskeisiä tosiasioita.” Milloin Stalin sai mahdollisen etukäteistiedon Hitlerin hyökkäyksestä 9.4.1940 Tanskaan ja Norjaan? Ei ilmeisesti ainakaan vielä 13.3.1940. – Lykkäsikö talvisota Saksan hyökkäystä Tanskaan ja Norjaan? – JRi

    VastaaPoista
  13. Venäjällä on nyt vallassa oma Mannerheim, joka oli aitiopaikalla todistamassa Neuvostoliiton loppunäytöstä. Krimi oli must. Sekin asukkaiden siunauksella. NATOn laivastotukikohtia Sevastopolissa ei tullut kysymykseen. Sen jälkeen Venäjä on tukenut valtioiden suvereniteettia Ukrainan itäosissa, Syyriassa, Venezuelassa... Ruonansuun sivupersoonaa mukaellen Suomella on isäntämaasopimus ööö kauttakulkusopimus NATOn ööö.... Kanssa. Putin on tehnyt uskomattoman urakan. Kannattaa oikeasti perehtyä Venäjän kehitykseen. Samat tahot, jotka ovat aiheuttaneet blogistin suvulle kärsimyksiä eivät ole jättäneet venäläisiä osattomiksi. Olisi hienoa, jos tämä finanssimaailman ylläpitämä lännen ja idän vastakkainasettelu lopulta päättyisi. Käynti suvun kotikonnuilla antaisi sopivaa vastapainoa NATOpainotteiseen tiedonvälitykseen, että kohta ne jyrää teitin. Paikalliset ihmettelisivät, että mittee sie höpäjät?

    VastaaPoista