Sivun näyttöjä yhteensä

3. helmikuuta 2019

Intellektuelli I




Kohu-Suomi on ennallaan. Kullakin viikolla on oma kohunsa, jolloin muu unohtuu.

Suosikki Nassim Nicholas Taleb on kiitos Terra Cognitan eli Kimmo Pietiläisen myös suomeksi erittäin tunnettu. ”Musta joutsen” siirtyi meilläkin yleiskieleen, ja nyt vuorossa oleva ”Oma nahka pelissä käsittelee muun muassa riskiä ja arkielämän piilotettuja epäsymmetrioita”.

Kirjat ovat erittäin hyviä ja erikoisen viihdyttäviä – mutta tämä varoitus on tarpeen: älkää uskoko läheskään kaikkea, mitä Taleb kirjoittaa. Hänellä on vanhana futuurien kauppiaana meneillään peli lukijoiden kanssa ja hän tietää, että lukija on hyvillään, kun taloustieteilijöitä ja intellektuelleja tölvitään tuntuvasti ja koko ajan. 

Talebin omin käsittein ja sanoin: hänellä ei ole enää oma nahka pelissä. Ihmiset ostavat hänen kirjojaan ja pitävät häntä syystä viisaana miehenä.

Kirjassa on joitakin jaksoja, joissa esitetyt asiat tunnen ammatistani ja sen yhteydestä. Osaan arvioida, minkä hän esittää pintapuolisesti ja minkä vain sinne päin. Esimerkiksi anglosaksinen ”tort” oikeudenkäynnin muotona on vain sinne päin, eikä muuten sovi oikein Eurooppaan, koska täällä asetelmat ovat toiset. (Tort on siviiliperusteinen vahingonkorvauskanne, jolla ei oikein ole vastaavuutta meidän kulmillamme. Jos joku sanoo Trumpin lakimiehelle haastavansa jonkun oikeuteen, aloitetaan neuvottelut ja sovitaan ehkä asiasta. Jos joku sanoo meillä saman Niinistölle, tämä luultavasti vastaa: haasta vain.)

Vanhustenhoidon asiassa kesti kauan ennen kuin käsitettiin, että yksityiset hoito- ja hoivayhtiöt kiinnostuvat vasta kun on osoitettu, että nyt niillä on oma nahka pelissä eli on tultu alueelle, jossa paha maine alkaa nopeasti näkyä liiketuloksena. Ja kokoomuksen Orpo ei käsittänyt pelin henkeä menemällä sanomaan täsmälleen jotain sellaista, mitä viime viikolla ei olisi pitänyt sanoa. Vaaleja ajatellen olisi pitänyt jättää vastaamatta kysymykseen hoitohenkilökunnan määrästä ja sanoa: me estämme tällaiset hirveydet nopeasti ja tehokkaasti.

Sipilä ymmärsi tämän heti ja luultavasti myös sen, että kohuja eri asioista on edessä paljon ennen kuin seuraava hallitus on valittu.

Kiivaillessaan intellektuelleista Talib ei korosta, että kaikki sijoitukset ovat liiketoiminnassa ”futuureja”. Niiden arvo näkyy vasta tuonnempana. Vanha hokema ”liikeyrityksen tehtävä on tuottaa voittoa” on vailla sisältöä, ellei tiedetä, millä aikavälillä eli kuinka pitkän ajan kuluessa.

Ajatukseni on jatkaa näistä samoista aiheista. Nyt viikonloppuna on valitettavasti ilmennyt muita puuhia, joista lumipyry oli vain yksi.

Enemmän on vaikuttanut Ison Roobertinkadun Vuokrakamerasta vuokraamani kamera, Nikon D850.   En vielä edes yrit­­­ä esittää lukijalle maistiaisia, koska en ole alkuunkaan ehtinyt selvittää itselleni mahdollisuuksien määrää, eikä oma nahkani ole pelissä. Sen tosin näen, että testien puheet kaiken aikaisemmin nähdyn ylittävästä laadusta pitää paikkansa.­ Vähän niin kuin kinofilmin ja Hasselbladin tai peräti Linhofin ero.

11 kommenttia:


  1. Tiedä häntä. Ja tiedäpä Gaussin käyrän normaalijakautuman häntää. Sieltä hännän takaa se musta joutsen ui esiin. Oli se vakuutettu, koko systeemi oli.

    Musta joutsen sotki pelaajien pasmat ja he karkasivat pelipöydästä. Vakuutusyhtiö AIG jäi yksin. Parin päivän päästä syyskuun keskivälin jälkeen 2008 se sai hätärahaa FEDistä 85 mrd ja loppuvuodesta toisen mokoman lisää. Maksaakseen vakuutuskorvauksia CDS. AIG omistajat jäivät roikkumaan pikkusiivuilla, mutta se on jo kokolimpuksi kasvanut (mikä olikin se businessplan). Tällä Wahlroos vetää naurajat puolelleen.

    Hymy oli väkinäisempää kun oma finanssikriisimme (siis ei pankkikriisi) raivosi. Silloin se SYP oli AIG. Ja KOP. Siis vakuuttajat, pankkitakuut, ja keiden lainanannon ne pelastivat ? Eläkeyhtiöiden.

    Paljon on tutkimuspaperia ja oppituolia kulutettu asian varjelemiseksi medialta ja äänestäjiltä. Tämmöstä torttua. Vahingonkorvausta kai se oli miestaponkin hyvittämien sakoilla ja jos ei rahaa, repimällä käsi.

    Kustavi Grotenfeltissä mainitaan sellaisista tutkinto- ja etsikkokeräjistä joilla kruunu koki yhdenmukaistaa, ennakkotapauksista vaarinotettavaksi, lainkäyttöä. Nyt Kaarle IX ja poikansa K II A aikana tuli sitten hovioikeus tähän funktioon. K IX Nuijamiesten rohkaisia, ja mustien joutsenten parveiltua kuningas, teki ehdotuksensa uudeksi laiksi. Ei mennyt läpi kun siinä oli aatelin surmaksi (=virkakunnaksi alentamiseksi) mainio lause " että, aatelismies, joka ei kasvata lastansa kirjallisissa taidoissa tai niin, että sitä voidaan valtakunnan palveluksessa käyttää, menettäköön aatelisvapautensa." Ihan toisinpäin kulki seuraavan Vaasan K II A:n mieli.

    "Oma nahka pelissä" kokisi estää ottamasta liikaa riskiä asiakkaiden rahoilla omia bonuksia tavoiteltaessa. Tätä onkin post 2008 korjailtu. Sisään jätettyjen palkkioiden (osakeoptioiden 50 milj€) takia Santanderille tuli vaikeaksi palkata UBS:ltä uutta pomoa, mistä viime viikkoina on kohistu.

    Wahlroos julisti derivaatat alansa kuningaspeliksi. Postisäästöpankki oli mikä oli Leonia vaikka, mutta kun sen asuntolainoja (aravia kaiken lisäksi) niputettiin ja myytiin eteenpäin, niin nehän olivat oitis rahaa. Ennen Sampo Pankin myyntiä Danskelle Wahlroos/Stadigh/ja muuut ostivat rahalla luottovakuutukset postipankin yritysluottokannalle.

    Pääoman itselle vetämistä autettiin useilla derivaattakonsteilla. Otettiin vakuutukset korkojen muutoksia vastaan, valuuttakurssimuutoksia vastaan. Sterilisoitiin arvopapereita rahan kaltaisiksi puhtaiksi joutseniksi.

    Rumuudet oli siirretty eteen päin ja moraalikato oli sitä että tasan tarkkaan tiedettiin valtioiden ja keskuspankkien pelastavan jos milloin pieleen menisi. Too big to fail oletusta koeteltiin 2007 alkaen ja tietysti yläluokka oli oikeassa.

    Vankilaan ei pantu kuin joku islantilainen ja siihenkin EU turvan kiertämiseksi pääministeri Gordon Brown joutui hakemaan terroristilait. Siitä meidän pomojen kuuluisasta miehekkäästä työkalupakista. Vai olisiko Koijaamosta. Uskomaton määrä juristivoimaa koputtelee sallitun rajoja kuin palkkionmetsästäjät.

    Miksi private sote etenee?, heillä on rahat. Mistä Sipilän säästöt tulevat ? Siitä että valtion kuluja siirtyy yksityisille. Miksi yksityiset ottavat kulut kantaakseen ? Siksi että kulut ovat vain kassavirtaosa palkkoina asiasta, sotesta, jonka varallisuus on taseilmaista sopimuspumpulia. Lisäksi iso osa kuluista peitetään veronmaksuhaluisen kansan toimesta. Taseihme joka silmissämme konkretisoituu hoitorobotteina ja kiinteistöinä ei maksa mitään. Vain paperia.

    Tämä on magiikkaa, saa nähdä mihin sitä jokusten vaalien ja tähtiliikkeiden jälkeen käytetään. Sotiinko, vai keksittäisiinkö jotain uutta?Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  2. Professori Kemppiseltä jäi ajatus kesken koskien futuurien kauppaa ja miten siitä seuraa intellektuellien ja taloustieteilijöiden tölvinnän suosio. Ja myös mikä on se peli jossa Talebilla ei ole oma nahka pelissä.

    Talebia en ole lukenut kuin englanniksi, mutta siinäkin häiritsee kyllä kustannustoimittajan puute ja jotkut ilmiselvät obsessiot.

    Yksi obsessio on että tiettyjä tavoja lyödään kuin vierasta sikaa. Oma tulkintani on, että kun teksti menee obsession puolelle, niin silloin ollaan harvoin kovin laskelmoivia.

    Nähdäkseni Talebilla on kateutta akateemisten ihmisten arvostusta kohtaan. Siksi hän kirjojaan kirjoittaa. Siitä näkökulmasta hänellä on oma nahka pelissä.

    Taloustieteilijöiden ja intellektuellien osaltahan Taleb on ihan oikeassa. Kansa onneksi alkaa nähdä kusetuksen läpi ja seuraavissa vaaleissa se nähdään. Olisi vain kunnon vaihtoehtoja.

    Pörssin määrätessä yritysten liikkeitä kvartaaleittain ja insentiiveillä ohjattujen ammattijohtajien vaihtuessa tiheään on typeryyttä kuvitella että ”yritys” tajuaisi jotain.

    Jos arvoisa professori ei usko valtioiden oikeaan olemassaoloon, niin kuvittelisi että nykyaikainen korooraatio se vasta saisi pilkkaa osakseen. Mutta tässäkin professori kannattaa korporaatioiden suvereniteettt ja vastustaa kaikkea mitkä sitä voisivat ehkäistä.

    VastaaPoista
  3. Kemppinen kirjoitti: " että yksityiset hoito- ja hoivayhtiöt kiinnostuvat vasta kun on osoitettu, että nyt niillä on oma nahka pelissä eli on tultu alueelle, jossa paha maine alkaa nopeasti näkyä liiketuloksena."

    Asiassa on sekin puoli että myös kunnallisella hoito- ja hoivapuolella on yhtä paljon ja samanlaisia ongelmia kuin yksityisillä. Tutkimusten mukaan.

    VastaaPoista
  4. Nykänen toi mulle tänään taas kyynelen silmään. Olipas mahtava urheilija ja suuri suomalainen. Oli mun nuoruuden sankari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri suomalainen? Jatkuvasti naisten pahoipitelyjä, raakoja tappeluita, häiriköintiä, ryyppäämistä.
      Mahtava urheilija oli.

      Poista
    2. Oli, oli myös suuri suomalainen. Oma ongelmasi, ettet näe sitä. Nykäsessä oli sitä, millä voitetaan Raatteen tien ja muut taistelut ylivoimaa vastaan. Samalla oli hän myös ihminen. Kaikki yhdessä.

      Poista
    3. Kaarlo Kramsua mukaillen:

      Viel’ elää Matin työt, kenties
      kauanki, kansan suussa.
      Hän eli niinkuin Suomen mies
      ja kuoli median jalkapuussa.

      Poista
    4. De mortuis nihil nisi bene.

      Poista
  5. Suuri suomalainen? Oli suuri suomalainen urheilija. Muutoin myöhemmin kehäraakki, jota ihmiset kävivät naureskelemassa myötähäpeän tuntein 20 vuotta kestäneen laulajauransa aikana.

    "De mortuis nihil nisi bene." Enpä tiedä. Ehkäpä antiikin aikana näin oli, tai Raatteen tiellä.
    Itse kunnioitan hänen urheilusaavutuksiaan ja halveksien suhtaudun jälkeiseen aikaan.


    VastaaPoista
  6. Kuolleiden heikkouksista puhuminen ei vain ole kunniakasta. Siitä siinä on kyse.

    Tuleepa mieleen kertomus Kaarle Herttuasta herjaamassa Karl Flemingin ruumista. Kertojana Sakari topelius, ja kuvana tuttu Albert Edelfeltin komeasta maalauksesta. Kaarle Herttuan lausahdus ja leski Ebba Stenbockin vastaus siihen. Lukekaa vaikka Wikipediasta, jos ei ole muuten tuttu.

    Nykänen lensi aikansa ja tyylillään, kenenkään ulkopuolisen maine ja kunnia ei siitä parane hänen rääppimisestään ennen kuin kalmo on edes haudattu.

    Oli lapsuuden sanksri ja ehkä aikuisiän antisankari, mutta levätköön aivan rauhassa.

    VastaaPoista
  7. Onko toinen anonyymi mahdollisesti lukenut muistelmateoksia edesmenneistä esimerkiksi viimeisen 10 vuoden ajata. Todella rankkoja kertomuksia heikkouksista.
    Media on myös näinä päivinä täynnänsä kertomuksia Nykäsen heikkouksista, rikoksista ja muista vastaavista.

    VastaaPoista