Sivun näyttöjä yhteensä

31. tammikuuta 2019

Epäpyhä yksinkertaisuus



Ennen kaikkea menneisyyden ennustaminen on vaikeaa.

Tapahtuneen toteamisena voi pitää Soten kaatumista. Sosiaali- ja terveydenhoidon ja maakuntauudistuksen kaatuminen tapahtui jo. Myös ay-liike heiluu tavalla, jota hoitoalan suuren liiton entinen puheenjohtaja ei osannut edes peitellä televisiossa. Lakiin eräänlaisena vakuutena ajettua laitosten vähimmäishenkilöstöä ei saatu läpi ja siten avattiin mahdollisuudet menetelmälle ”Esperi”.

Ehkä on syytä lisätä, että en ole sosiaalioikeuden tuntija mutta viimeksi kuluneet seitsemän tai kahdeksan vuotta olen ollut ahkera kävijä ja useaan kertaan tutkinut perhepiirin omien tarpeitten takia laitosten laatua ja hintoja.

Olin aluksi yllättynyt, ettei tuollaista yhteyttä ollut. Kalleimmat laitokset eivät välttämättä luvanneet edes välttävää hoitoa. Eräässäkään ei ollut hoitohenkilökuntaa öisin, mutta teollisuusvartija kuulemma pistäytyy, jos ehtii. Ja tämä oli ennen pääomasijoittajien nousua.

Tarjoilin tänne tehostetun asumisen yksikköä lähes ilmaisen tonttimaan ja olemassa olevien rakenteiden avulla, mutta kuntaa ei yhtään kiinnostanut.

Hallintohimmelistä puhuvat eivät ole himmeliä nähneetkään. Täällä olisi, katossa. Olen itsekin tehnyt. Rakenne on ihanteellinen, itsekantava ja tuulessa ohjautuva.

Sen sijaan alettiin toteuttaa yhtaikaisesti kahta ylisuurta hanketta eli ihmisten (ja ympäristön) hyvinvointia sekä maakuntauudistusta. Motiivit ovat olleet läpinäkyvän ilmeisiä.

Aluehallinto on ollut syövyttävä ongelma siitä lähtien kun kunnallislaki pantiin marraskuussa 1917 hiukan odottamaan. Uusia on säädetty, kerta kerralta huonommin tuloksin.

Myös Yhdysvallat, Ranska ja luultavasti Saksa kouristelevat saman ongelman otteessa. Jos ihmettelette Ranskaa tässä, katsokaa uudemmista historiantutkimuksista, miten epätasapuolinen maa todellisuudessa on. Englantia (U.K.) ei tarvitsisi edes mainita. Kaikki lukijat tietävät jo, mitä parlamentissa harjoitettujen pellehyppykilpailujen takana on. Elleivät tiedä, esimerkiksi Tony Judt selvitti asian perinpohjaisesti alaotsikolla ”ajatuksia unohdetusta vuosisadasta”, joka siis tarkoittaa 1900-lukua. 

Muistatteko muuten, mistä aiheesta U.K. Kekkonen teki väitöskirjansa vuonna 1936? Kuntahallinnosta (”Kunnallinen vaalioikeus Suomen lain mukaan”). Vastaväittäjä Tapio Tarjanne lensi ilmaan 1941 Antrean Kuukaupin sillan mukana. – Entä K.J. Ståhlberg? – Irtolaisuudesta. Ja Paasikivi kyytilaitoksesta.

Kysyin luokkatoveriltani, mihin kotikunnastamme katosivat samanaikaisesti maahenki, yrittäjähenki ja Ilmasotakoulu. Ilmeestä päätellen hän mietti, löisikö vai itkisikö.

Taannoin valitin, että kun käyn siellä, eksyn entisellä koulutielläni eli en löydä junaa. Vasta myöhemmin käsitin, että paikkakuntalaisilla on sama ongelma.

30 kommenttia:

  1. Olen aina pitänyt Sancta Simplicitasta hallinto- ja IT-osastojen suojeluspyhimyksenä.

    VastaaPoista
  2. Hallituksella tulisi tietysti olla näyttöjä lainsäädäntötyön onnistumisesta: yksinkertaisten lakien kirjoittamisessa. Mutta ei. joku aktiivimallilaki kyykytti sokeasti laitapuolen eläjiä, joilla ei ollut mitään mahiksia työllistyä.
    Olisi vain tarvinnut siivota työkkärin tietokanta niistä, jotka eivät sinne kuulu.
    Jätti-lakiuudistuksessa, jossa lukuisat muuttujat vaikuttavat toisiinsa, ei olisi, eik ole varaa tyriä. Siinä Sipilän hallitus on jo näyttänyt osaamistasonsa. Edustaakin lähinnä itsekritiikin puutetta, ettei se luovu lakijärkäleensä kanssa kimpoilusta.

    VastaaPoista
  3. Minulle on mysteeri, miksi kerättyjä veromarkkoja pitää ulkoistaa yritystukiin tai hoivayritysten osinkoihin. Ammattinsa osaava hoitaja osaa tehdä hommansa myös kunnan työntekijänä ei siihen tarvita kapitalistia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä ihmettelen myös, vaikka yrittäjä itse olenkin. Olen myös huomannut, että julkisen puolen terveydenhuolto on Suomessa hinta/laatusuhteeltaan huomattavasti laadukkaampaa kuin yksityisen puolen tarjonta.

      Poista
    2. Esimerkiksi siksi, että kuten päivän Hesari kertoo, niin kunnan järjestämä vanhusten hoito maksaa 175 euroa päivässä, kun taas yksityinen hoitaa vastaan 125 eurolla päivässä.

      Sosialismi ei vaan toimi käytännössä, vaikka se kuinka paperilla siltä näyttää, minkäs sille mahtaa.

      Eikö muuten myös karkotuspäätöksen saaneet pakolaiset pitäisi antaa yksityisten säilöttäväksi, koskapa heidän hoitonsa maksaa ministeri Mykkäsen mukaan 200 euroa päivässä!?

      Mikä helvetti siinä oikein maksaa?

      Poista
    3. 175 eurolla päivässä ihmisarvoista kohtelua - myös sen alle saa hintataso mennä, mutta vanhusten ihmisarvoisesta kohtelusta ei tingitä. jooko?

      Poista
  4. Kun yhteiskunnassa tiedetään kaiken hinta, vaan ei minkään arvoa, on seurauksena , että kohta vedetään myös Ihmisarvotkin vessasta alas.Tämä on saurausta kaiken kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä, jossa kaiken muun ohittaa ja sanelee taluodellinen tuottavuus - puhdas voitonpyynti. Onko oikein, että kyseiset voitot revitään hoidettavien ja hoitajien "selkänahasta"?
    Se on asia, joka näkyy nyt mm. rikollisena toimintana vanhustenhuollossa sekä osittain epäkohtina vammais-että lastenpåivåhoidossa sekä huomattavina ongelmina lastenhuollossa.Siellä lymyää tämän maan heikoimmat ihmiset. Eikä heitä näy parrikaadeilla omia asioitaan ajamassa.
    Kuka ylipäätään meitä kuulee?
    Onko Sote-uudistuksen tarkoitus Jatkaa samaa tahtia? Eipä hyvältä näytä!

    VastaaPoista
  5. Pienemmällä vitutuksella pääsee kun putoaa avantoon kuin, että putoaisi sängystä yksityisessä hoitolaitoksessa.

    Näin olen omalta kohdaltani ajatellut.

    Täytyy vaan toivoa, että pysyy omassa hallinnassa se missä putoilee.

    VastaaPoista
  6. Parikytä miljonääriä.

    Määrättömästi vanhusten hylkimistä.

    Ei tartte arpoo, ahneimmat saivat.

    Kilpailu on kaikkien etu!

    0,5 hoitajaa / hoidettava, miten olis? Emme sitoudu sanoo orpopiru kokoomuslainen.

    Mistä näitä on tullut?

    VastaaPoista
  7. Vielä tänään pystyin vaihtamaan itse vessapaperirullan á 15€ ja lakanat á 25€. Näin ollen säästin yhteiskunnalta ja omaan käyttööni 40€. Kuinkahan paljon tienaankaan kun aion vielä pestä pe**eeni myöhemmin illalla?

    VastaaPoista
  8. Perustuslakivaliokunnan listalla ei ensi viikolla ole perussotea, puhumattakaan valtavasta ja kaikenlaisia eri alojen aineksia sekavasti sisältävästä ns. makukakkosesta (HE 14/2018 vp), josta edes asiantuntijoiden kuulemista ole perustuksessa aloitettu. Tämäkin paketti on hyvin riitainen ja ympäristöprosesseineen myös perusoikeusherkkä. Valtaosa maakuntien uusista, laajalti valtiolta siirrettävistä tehtävistä onkin vasta siellä. Tämä tilanne kaatanee lainsäädäntöteknisesti myös perussoten ja maakunnat, vaikka ne osat sinänsä ehdittäisiinkin käsitellä. Eihän sellaisia maakuntia voi perustaa, joiden tehtäluettelosta valtaosa raukeaa. Ja ei kai kukaan järjissään oleva näinä esperiaikoina kuvittele, että oikea viranomaisvalvonta jäisi tämän seurauksena odottamaan johonkin ties mihin. Entä tuo omavalvonta, joka Sipilän hallituksen normienpurun hengessä olisi soten ytimessä oikean valvonnan sijasta. Parempi kun en sano enempää. Ja sitten vielä yksi juridinen käsittämättämyys, josta mediakin on ollut hiirenhiljaa: Kun mitään maakuntia ei vielä tietenkään ole (kaavoitusta hoitavat maakunnan nimellä kulkevat liitot ovat aivan eri asia), niin miten ihmeessä valtio on jo voinut perustuttaa maakuntien valtakunnallisia yhtiöitä, ilman mitään varmuutta siitä, että sellaisia maakuntia osakkaiksi koskaan tuleekaan? Tuskin erityisen laillista sekään. Onneksi koko kaaos kaatuu.

    VastaaPoista
  9. Hoitajattarena toimiva avopuolisoni muisteli, kuten itsekin, 20 vuotta sitten olleen kovasti puhetta vanhustenhuollon suurista ongelmista. Samoin 10 vuotta sitten.
    Haamuhoitajia oli jo 20 vuotta sitten. Tällöin oli ehdotettu rikosilmoitusta petoksesta. Kukapa sellaista asiaa lähtisi ajamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ongelmat sekä hoiva- että opetuspuolella ja myös muissa julkisen vallan alaisissa toimissa (perusinfra, posti, tuomioistuinlaitos, armeijakin jne.) alkoivat 1990-luvun alun rankan laman yhteydessä ja jälkeen. Eli liki 30 vuotta sitten. Sen jälkeen ei Suomi oikein ole päässyt jaloilleen.

      Poista
    2. Eipähän se lamakaan meistä itsestämme johtunut. Itse vika on yleismaailmallinen. Varallisuusjakautuma yhteisten tehtävien hoidon ja hulppean ökyrikkauden kesken on pahasti vinoutunut kaikkialla. Sama koskee päätöksentekovaltaa. Ja taloudellinen toimeliaisuus kohdistuu pääosin toisarvoisiin asioihin kuten kaiken yli nousseeseen nettipelibisnekseen. Joku ympäristön tila tai muu sellainen on siinä rinnalla pikkujuttu. Länsimaissa vääristyminen alkoi Reaganista ja varsinkin Thatcherista, joiden yksinkertaisessa aatemaailmassa kaikki se, mitä demokraattinen yhteiskunta tekee, on pahasta ja saatava minimiin. EU lähti samalle vetäytymislinjalle, ja esimerkiksi suuresta osasta elintärkeidenkin asioiden valvontaa tuli symbolista omavalvontaa. Ja ei mennyt kauaakaan, kun unionin parlamentti päätti siirtää suuren osan sosiaali- ja terveyssektoristakin taloudellisen toiminnan ja kilpailun piiriin. Nykyiset päähallituspuolueet olivat tätä äänestyksissä kilvan ja innosta hehkuen tukemassa.

      Poista
    3. Aivan oikein. Lamassa karsittiin varsinainen työtätekevä henkilöstö pois, mutta ylisuuri hallintokerros jäi jäljelle. Hyvävelikorruptio pitää huolen siitä, että kilpailutetut työt ja palvelut teetetään alipalkatulla ja ylityöllistetyllä henkilöstöllä samalla kun rahat katoavat veroparatiiseihin.

      Poista
    4. Vielä viime vuosituhannella maailmalla kilpaili kaksi osakeyhtiökäsitystä. Angloamerikkalaisen käsityksen mukaan yhtiön ainoa tehtävä on maksimoida sijoittajien tuotto, kun taas mannermaisen ja etenkin saksalaisen käsityksen mukaan yhtiöillä on myös yhteiskunnallinen vastuu. Sittemmin amerikkalainen malli on jyrännyt muut. Meilläkin osakeyhtiölain alkuun se noin vain kirjattiin, ilman minkäänlaista yhteiskunnalliata keskustelua.

      Poista
  10. Retoriikkahan on nykypolitiikan vaikuttamiskeinoista ykkönen, asioista suoraan ja avoimesti puhumisen sijasta. Esimerkiksi juuri tämä normienpurku. Sehän useimmista tuntuu intuitiivisesti hyvältä, koska puhe laaditaan niin yleiseksi, että ihminen ajattelee aina ensin itseään. Samaan normienpurkuyhteyteen liittyy myös yrittäjäretoriikka. Kuunnelkaapa tarkkaan, normienpurkuhankkeita ajavien termi on useimmiten juuri yrittäjä, ei yritys. Haetussa lopputuloksessa ei silti yleensä ole asiallista eroa. Lainsäädäntöhän toimii niin, että samat säännöt oletusarvoisesti koskevat kaikenmuotoisia ja -kokoisia yrityksiä omistuspohjasta riippumatta. Eli Villen verstasta ja veroparatiisista hallitun globaalin suurfirman suomalaisia yksiköitä koskevat samat vapaussäännöt. Ja toki myös googleja, appleja, microsofteja ja vastaavia, jotka nekin ovat tosiasiallisesti poliittisen puheen "yrittäjiä", pahaa Suomen valtiota vastaan yrittäjän vapautta nauttimassa. Väitänpä myös, että tulevissa vaaleissa nähdään enemmän kuin koskaan tunteisiin sumeasti vetoavaa retoriikkaa, asiakysymysten sijasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perussuomalainen populismi on tuosta malliesimerkki. Hehän iskulausetasolla suorastaan vonkaavat normienpurkua, tajuamatta että sellainen nimenomaan suurfirmoja koskevana iskee heidän omaan(kin) nilkkaansa.

      Poista
  11. Onhan tämä vanhusten heikko hoito ollut tiedossa jo vuosia. Vaalit lähestyvät näköjään. Hyvä että puheenaihe vaihtui joksikin aikaa raiskaavista ulkomaan elävistä vanhusten hoitoon koska edellinen aihe alkoi kyllästyttämään. Mutta sama tekopyhyys keskusteluissa on. Vaalien jälkeen kaikki jatkuu entisellään.

    VastaaPoista
  12. Olen muuten jo vuosia ihmetellyt sitä, miten kapea-alaista ja henkisesti köyhää sotea koskeva uutisointi ja pintakeskustelu on kerrasta toiseen ollut. Aina vain pelkkää terveyspuolta ja iänikuista hoentaa siitä, kenen omistaman hoitopisteen saat kremppaasi valita. Mutta ei juuri koskaan mitään sosiaalipuolesta. Taisikin tulla monille yllätyksenä, että vanhushoito on soten ytimessä. Ja sitten vaikkapa lastensuojelu, joka jo muutenkin on kriisiytynyt. Isoa bisnestä muuten suuressa mitassa jo sielläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmiskauppasyytöksiä ääripersuilta odottaessa... Miksei muka yksityiset lapsisijoitukset toimisi tuloksellisemmin jos kerran yhteiskunta maksaa. Vali vali. Ajatelkaa ennen kuin lähetätte turhia kommentteja internettiin.

      Poista
    2. Perjesijoitukset toki yleensä toimivat. Mutta massalaitoksista on usein suora tie erilaisiim aikuisten suljettuihin laitoksiin. Enkä tajua, mitä tekemistä ääripersuilla tai ihmiskaupalla olisi tämän kanssa.

      Poista
  13. Valtiovalta Suomessa kuuluu yksityisille terveys- ja hoivayhtiöille, joita edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta.

    VastaaPoista
  14. Vai että raiskaaminen kyllästyttää? Taitaa olla uusi normaali, kun pääministerikin on vähätellyt tapahtumia?

    Hallituksemme virallinen kanta ja toive on ollut, että nuoret tutustuisivat ja ystävystyisivät maahanmuuttajien kanssa.

    Jos nyt sitten muutama sata alaikäsitä tyttöä joutuu raiskatuksi kimppakivassa maahanmuuttajien ringissä, niin se on pieni hinta kotoutuksesta vai mitä Sipilä, Orpo, Mykkänen, Soini…

    Sipilän mukaan ei toisen uskontoa pidä pelätä. Uskontoansa ne muslimit vain toteuttavat raiskatessaan alaikäisiä tyttölapsia Suomessa. Uskonnonvapauslakimme ja perustuslakimme ovat takuuna tälle toiminnalle vai mitä Sipilä, Orpo, Mykkänen, Soini…



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokohan pitäisi tehdä rikosilmoitus?

      Poista
    2. Epäilen, ettei hallituksemme vähä-älyinen suvaitsevaisuuslätinä täytä vielä rikoksen tunnusmerkistöä.

      Poista
    3. Mutta "Uskontoansa ne muslimit vain toteuttavat..." täyttää.

      Uskontoansa ne luterilaisetkin kai vain toteuttivat Varkauden jäällä?

      Poista
  15. HUS:n hallintoylilääkäri, terveysoikeuden prof. Lasse Lehtonen Uudessa Suomessa äsken mm. näin:

    "Lasse Lehtonen ihmettelee, että maakuntauudistuksen kannattajat ovat kutenkin katsoneet kuntien sote-resurssien keskittämisen maakuntiin parantavan sekä valvontaa että hankintaosaamista. 

    ”Itse olen hieman hämmästellyt puhetta hankintaosaamisen lisäämistarpeesta maakunnissa – hallituksen tavoitteenahan on siirtää sote-palveluita 1,4 miljardin euron arvosta asiakasseteleille eli kokonaan hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle. Valvontaa suorittaisivat silloin lähinnä hoivaa ja hoitoa tarvitsevat itse tai heidän omaisensa, jos siihen pystyvät”, hän huomauttaa."

    VastaaPoista
  16. Erinomainen on Kemppisen tiivistys, jota 1967 alkan lillukanvarsissa toiminut Liikkanen tervehtii ilolla ja tuttuudella, kiitos siitä.

    35 vuotta poliiittisena päättäjänä opetti lisäksi sen, miksi?

    Kun vuodenvaihteessa luovuin poliitikon rooleistani (niitä oli neljä: EU, maakunta, kunta ja seurakunta), aloin kokea vapautta.

    Siksikin, että en 1946 synbtyneenä (Väyrynen, Trump) luopunut ammattirooleistani (yksityinen ja julkinen palveluntuottaja eli Terveystalon ja Keskussairaalan iäti päivystävä 24/7-psykiatrian erikoislääkäri).

    Siinä osaa jo aika hyvin erottaa organisatoorisen ja yksilön/perheen/työyhteisöjohtajuuden hulluutta ja näkee myös siinä esiintyvää oikeata suomalaista järkeä: sitä sentään on valtaosa, ehkä jopa 96% (spiritus fortiksen vahvuus ja hyvän kliinikon oikeassa olemisen maksiimi, kts Sauerbruch, salaneuvos Saksasta).

    Se, miksi kommentoin on havainto siitä, että koko ajan kykymme hoitaa sairauksia ja kipua paranee ("primum est non nocere) ja lähenee maksiimia ja havainto siitä, että paljon tekevät päättäjät sen eteen, ettei osaamista a) kerry (huonot varat koulutukseen) ja b) ettei siitä makseta kohtuullisesti.

    Se, mistä maksetaan, jääköön niiden hallitusammattilaisten vastattavaksi, joiden yksiselitteinen tehtävä on tuottaa omistajilleen ( = shareholders) viimeisen viivan alle vähintään 11%.

    VastaaPoista