Kuva Nikon d850
Talebin kirjaa omasta nahasta minun ei tarvitse selostaa tässä. Sen voi hankkia ja ottaa omat vaikutteensa. Kannattaa. Itse pidän usein kirjoista, joiden kanssa voin riidellä eli olla eri mieltä ja selvitellä miksi.
Paljon hankalampia ovat pelkästään ”hyvät” kirjat. Olen samalla kannalla kuin Taleb siinä, että aika on korkein oikeus. Kyllä monen tieteen ja opin alueella Valitut teokset jäävät lyhyiksi.
Eri kannalla olen siinä, että pysyvän merkityksen saaneet klassikot eivät mielestäni ole tuossa asemassa pelkästään laatunsa takia. Myös sattumalla on suuri merkitys.
Kommentoija jo mainitsi aivan oikein Talebin pinttymistä. Toden sanoen erittäin älykkään ja paljon nähneen ja miettineen miehen kirja on juosten kustu. Tämä ei ole välttämättä pahasti sanottu. Itse ”musta joutsen” taisi olla sellainen päiväpallero, jota tarvittiin. Siis kun oli tiedossa, ettei mustia joutsenia ole olemassa ja sellaisia sitten lopulta alkoi kuitenkin löytyä, muistaakseni ensin Australiasta, siinä oli miettimistä. Täysin epätodennäköinen asiantila osoittautui todeksi.
Olimme kaikki tienneet, että todellisuus osoittautuu välillä odotettua paljon ikävämmäksi ja laskelmien vastaiseksi. Mutta silloin ajatellaan etenkin lähitulevaisuutta. Musta joutsen tarkoittaa, että meillä olikin faktat väärin. Ehkä tunnemyrskyssä, ehkä yleisen mielipiteen pelossa menimme mukaan aivan hupsun hankkeisiin. Amerikkalaiset rakensivat suurella innolla takapihoilleen aaltopellista ”suojia” ydinpommia vastaan, ja armeijassa neuvottiin tomuttamaan laskeuma vaatteista kuusenoksalla huiskuttamalla.
Talebin monet esimerkit esimerkiksi syömisen ja terveyden alan ”totuuksista” ovat terveellisiä. Ainakin minä ymmärsin vuosikymmeniä, ettei perunan päälle saa panna voin nokaretta, koska sellaisesta menee terveys. Tiettävästi tirdr ja tutkimus eivät nyt ole sillä kannalla.
Tämän kirjan vakavimmin otettava puoli on puoli selitystä kuohuvista oloista eri maissa. ”Kansa” eli ei etuoikeutetut ihmiset, jotka tekevät työn ja maksavat laskut, on pukeutunut keltaisiin liiveihin, eikä millään usko huippukoulutettua eliittiä. Tietty ymmärrys, jota Taleb osoittaa Trumpin suuntaan ja samalla äreyttä Obmaan ja Clintonien, on hyväksi.
Luin suurella huolella Tony Judtin ja Timothy Snyderin keskustelukirjan Thinking the Twentieth Century. Juuri Judt ampui tutkijana ja historioitsijana alas erityisesti eurooppalaisia hullutuksia (”Postwar”). Ranskalaisille Stalin oli hyvä mies merkillisen kauan, ja uudet ja niitäkin uudemmat tulkinnat Marxista nauttivat suurta arvostusta, ja lopulta yksi johtava tutkija (Althusser) suljettiin mielisairaalaan vaimonsa kuristamisesta, ja nähtiin, ettei kauan myöhemmin julkaistu elämäkertateos enää kiinnostanutkaan yleisöä.
Oman elinaikani tieteelliset ja älylliset hullutukset jaksavat kiinnostaa. Minun silmissäni esimerkiksi Jean-Paul Sartre oli pelle mutta Camus ”viimeinen kunnon ihminen” (Judtin ilmaus). Ero on tämä Talebin oma nahka, jonka joku panee peliin, joku ei. Myös tieteessä ja taiteessa tapa on, että jos sattuu rysähtämään se isompi hätä housuihin, pääasia on, etteivät ne housut ole omat.
Omasta nahasta kirjoitti Archipoeta noin vuonna 1160 runon, josta otsikon sitaatti on: ”Tiellä lavealla ei säästy synnin suusta. / Minäkään en perusta hyveistä, en muusta. / Himo ajaa enemmän kuin Vapahtaja sallis. /
Kadotettu sielu on, mutta nahka kallis.
Kadotettu sielu on, mutta nahka kallis.
"oma nahka, nepes kun nepes." Kaiketikin Karjalasta.
VastaaPoistaArvelen että keltaliivien epäuskoon huippukoulutettujen viisauteen ja ylivoimaiseen ymmärrykseen on oma syynsä. Keltaliivit ovat joutuneet nahoissaan tuntemaan ne asiat joiden puolesta lähtivät liikkeelle. He eivät suuremmin laita painoa sivistyneistön ajatuksiin koska pitävät heitä mukavuudenhaluisina laiskureina joita eivät juuri nuo tavanomaiset käytännön asiat, kuten laskujen maksu, suuremmin kohtaa. Pelkäänpä että Suomessa on syntynyt viime vuosina samankaltaista ajatuksen sumua. Se voi olla perusteltuakin.
VastaaPoistaOn vain yksi puoli tarinaa, että jos oma nahka ei ole pelissä, voi sanoa kaikenlaista. Toinen puoli on se, että sellainen ihminen jonka elanto on kiinni siitä että ei ymmärrä jotain asiaa, ei millään ilveellä meinaa sitä ymmärtää.
VastaaPoistaTulipa tuossa laulettua Heino Kasken erästä kuorolaulua, joka on kirjoitettu V.A. Koskenniemen sanoihin. Ei siinä ollut moitteen sijaa: syvämietteiset, pessimistiset sanat ja kaunis sävelkulku, jonka soinnut olivat mielenkiintoisia, mutteivät liian modernistisia. Sanoisinpa, että parempaa ja mukavampaa musiikkia kuin valtaosa Toivo Kuulan mieskuorotuotannosta ja ehdottomasti Madetojaa ja Palmgrenia vaikuttavampaa. Näitä kahta suuruutta kannattaa lähinnä kotikaupungin ylpeys omasta säveltäjäpojasta. Jostain syystä savolaiset eivät ole nostaneet Kaskeansa samalla lailla esiin.
VastaaPoistaKappale on silti niin tuntematon, ettei sitä kukaan tunne. Kyllä onnella tosiaan on paljon tekemistä sen kanssa, mikä aikakauden monesta varsin samankaltaisesta, ajan henkeä ilmaisevasta kappaleesta nousee osaksi kaanonia. Aivan samalla tavalla Aarre Merikanto ja Einojuhani Rautavaara muistetaan modernistisina säveltäjäneroina, kun taas aivan yhtä hyvää (ja hankalatajuista) musiikkia kirjoittanut Arvo Räikkönen on tuttu vain asianharrastajille. Ehkä asiaan vaikuttaa se, että ensinmainitut loivat koulukuntaa sävellystaiteen professoreina, kun taas Räikkönen opetti musiikkia opettajaseminaarissa.
Suomalainen sananlasku: Toisen housuilla on hyvä tuleen istua. ( Renko )
VastaaPoistaEnsin kansliapäälliköt ja eilen vielä Hetemäki. Että ei tipu.
VastaaPoistaSe on tätä kalorirätingillä niistämistä. Vähennät poliiseja valtiolta. Palkkamenomomentti alenee. Palkkaat vartioita liikekeskuksiin. Bruttokansantuote kasvaa. Osmo Soininvaara tietäisi lisää tilastosumutusta ja lyseolais älyparadokseja.
Ja teekkarit ne jäyniä vääntävätkin.
Oli siellä yksi hyvä se Paavo Nurmen patsaan sukeltaminen Waasa laivaan. Kumma että rotareina ja vapaamuurareina ja kaupunkiensa kauppakamarilaisina samaa vitsiä venytetään. Kuinka on mahdollista edes, että maanpuolustusyhdistyksistä ja työväenyhdistyksistä on sivistys tykkänään karsittu?
Kuinka on mahdollista jeepein ja automaatikiväärein perverssiä omanarvontuntoansa kilpavarustavien joukkioiden riehua karhunpesillämme ja hirvien jäljillä. Koiriansa myöten viihde- ja rahakeskusten kulttuuriturmeluksen sanansaattajina ja toitottajina. Viimeisin uhrimme oli nykäsmatti.JS
Aaro Hellaakoski (jonka arvo on noussut mukavasti, muttei vielä riittävästi) on kirjoittanut runon, jossa hän kuvaa taiteellisen työn haasteita "oma nahka pelissa"-vertausta hyödyntäen:
VastaaPoistaElämä ei synny sorvaamalla,
ei savesta muovaten sormesi alla,
sen aines täytyy tulesta kahmoa
ja sille jos aikonet antaa hahmoa
oman kourasi muottiin se täytyy valaa
- mitä vikiset, nahkako palaa?