Sivun näyttöjä yhteensä

22. huhtikuuta 2018

Vuosisadan fiksuin



Lorentz Lindelöf saattoi olla1800-luvun fiksuin suomalainen. Todellisuudessa kaikkein fiksuin oli Lönnrot, mutta se on asia erikseen. Adolf Moberg, josta kirjoiti pari vuotta sitten, oli kova poika sarjassaan.

Kuka oli 1900-luvun fiksuin, se on vielä auki. Erkki Laurila? Lieneekö tästä asiasta ehdotuksia? Luonnontieteilijä tarjoutuu luonnostaan, koska heidän työnsä tulokset ovat usein vastaansanomattomasti arvioitavissa ja vihamiehetkin joutuvat usein tunnustamaan, että noin se menee.

Lindelöfin isä oli kurja kappalainen ja tämän isä suomenkielistä maalaisrahvasta. Lähes kko vuosisadan elänyt Lorentz laittautui koulutielle ja oli päättäessään päivänsä Helsingin (Aleksanterin) yliopiston kansleri ja ehkä ensimmäinen maanmiehemme, joka sai tiedemiehenä aitoa kansainvälistä mainetta. Funktio-oppia (Johdatus korkeampaan analyysiin) kehitti tarmokkaasti hänen poikansa Ernst, jonka serkkuja tai kavereita olivat sitten Nevanlinnat, Väisälät, Myhrbergit jne.

Tämä on sitä matematiikkaa, josta ei koulupohjalla ymmärrä mitään. Kuvassa ovat mukana osittaisdifferentiaaliyhtälöt, Hilbertin ja muiden avaruudet jne. 

Lorentz aateloitiin tieteellisistä maineteoistaan ja ehti toimia jopa säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn maamarsalkkana. Henkistä epätavallisuutta kuvaa esimerkiksi se, että hän vaihtoi äidinkielekseen ruotsin ja opetteli hakemistojen mukaan täydellisesti saksan ja ranskan. Ainakin hän piti pitkiä aikoja luentoja molemmissa maissa, joissa myös matemaatikot ovat tunnettuja keskinäisestä karsaudestaan.

Ennen katselin johtamistaidon ja teollisen organisaation oppi- ja käsikirjoja. Siten en tiedä, missä määrin perusopetuksessa nykyisin kiinnitetään huomiota eri laitosten rakenteellisiin jähmeyksiin eli siis byrokratiaan, ja kuinka paljon henkilöstön käymiin sisällissotiin.

Kokemukseni aikana sotiminen (internecine warfare) vei hyvinkin puolet tehollisesta työajasta. Kauan sitten päättelin, että keskinkertaiset johtajat ovat parhaita, paljoon parempia kuin kaikkein fiksuimmat.

Siksi on hiukan liikuttavaa, että jatkuvasti eli monta kertaa vuodessa, joku saa valmiiksi jälleen uuden kirjan työstä ja työpaikoista ja esittää siinä keskeisesti ajatuksen, jota on nyt toisteltu tuloksettomasti kolme tai neljä tuhatta vuotta. Kuuntelemalla, mitä toinen sanoo, voi saada mielenkiintoisia ja käyttökelpoisia tietoja.

Yleensä sellainen ei ole tapana. Kun joku muu puhuu, on tapana miettiä, mitä itse sanoisi seuraavaksi, ja koska puheet noudattavat termodynamiikan lakeja, tuloksena on lisääntyvä epäjärjestys eli entropia.

Tässä asiassa kunnioitan poliitikkoja. Heistä näkee päältä, että päästellessään ja ollessaan kuuntelemassa kaikenlaisia paskapuheita, he yrittävät olla asiallisen näköisiä.

Stalin oli kuuluisa mikrojohtaja. Hän sekaantui jatkuvasti uskomattoman pieniinkin yksityiskohtiin. Seuraukset olivat usein tuhoisia, kuuluisimmin 1941, kun entropia informaation vyöryn muodossa sai hänet uskomaan perusarvaustaan eli että Saksa ei hyökkää. Siinähän meni lähes kolmannes armeijasta muutamassa viikossa. Anekdoottien suosikki jääkärieverstiluutnantti Auno Kuiri tiesi miten käsketään. ”Tuon mäen takana on komppania vihollisia. Menkää tappamaan ne.”

11 kommenttia:

  1. Miten se pystyi vaihtamaan äidinkielen ruotsiksi äitinsä puolesta, kysyttiinkö tältä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kielenvaihto on ainakin nykyisin ilmoitusasia.

      Poista
  2. Kuvassa olevan kirjan kirjoittaja voisi olla vahva ehdokas 1900-luvun fiksuimmaksi. Ei hän ehkä tieteellisisssä meriiteissä aivan Rof Nevanlinnalle tai Lars Ahlforsille pärjää, mutta on muuten tavattoman fiksu herra. Kirjoittanut eläkkeellä ollessaan merkittäviä matematiikan historiaan liittyviä kirjoja sekä suomeksi että englanniksi.

    VastaaPoista
  3. Tuo Lindelöfin hoitama virka, aatelissäädyn maamarsalkkka, on varmaan monelle outo eikä sen merkitystä ehkä ihan ymmärretä. Maamarsalkka oli aatelissäädyn puhemies, ja säätyvaltiopäivien puhemiehistä protokolläärisesti vanhin. Eli hän esitti mm. valtiopäivien seremonialliset vastaukset keisarille. Tehtävä edellytti hyvää puhetaitoa, mutta puhemies pääsi käyttämään myös aivan todellista valtaa.

    Eipä olisi liioiteltua sanoa, että Lindelöf sai protokollamielessä korkeimman viran, minkä suomalainen saattoi Suomessa saada. Hän oli valtiopäivien ajan senaatin varapuheenjohtajan ja ministerivaltiosihteerin edellä. Se, että tällaiseen tehtävään valittiin tiedemies, kuvaa hyvin 1890-luvun Suomen ilmapiiriä. Tulee vähän mieleen monet 1980-ja -90-lukujen Itä-Euroopan maat.

    VastaaPoista
  4. Tänäänhän todellisia tiedemiehiä ei ainakaan meillä enää pahemmin olekaan, nyky-yliopistojen bisnesmiehiä vain. Professorin nimellä kulkevakin voi olla kuka vaan; "työelämäprofessorit" ne nyt ainakaan eivät ole mitään tiedemiehiä, paitsi mediassa.

    VastaaPoista
  5. Onkohan muuten kukaan selvittänyt olisiko nämä "Hilbert avaruus" matemaatikot samaa Wilhelm Hilbertin porukkaa, joka lähti elokuussa -44 Ruotsiin ja sieltä edelleen -48 Argentiinaan. Maa ja nimi täsmää. Hilbertin rakennuttama kaunis talo on nähtävänä Töölössä ja Hilbertin huvila, jossa isolla porukalla sovittiin asetoimituksista jatkosotaa varten löytyy sekin, mutta ei Husöstä jos joku sitä haeskelee.

    Vuoden -44 Ruotsin laivan varasi ja varusti Talvela Marskin luvilla ja Eversti Ragnar N. rahoilla. Matkustajat olivat kaikki saksalaisia, omaisuus toki mukanaan. Talvela itsekin lähti vähän myöhemmin Buenos Airesiin vaikka perhettäkin jo oli ja hieno sotilaiden tekemä kelotalo Kulosaaressa. Selluloosafirmat maksoivat matkan vaikka kauppoja ei ollut odotettavissa. Talvela tuli parin vuoden päästä muina miehinä takaisin. Kukaan ei enää kysynyt kenen halusta ja tahdosta Etelä-Amerikkaan mentiin ja mitä siellä suunniteltiin.

    Näin se meni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hilbert-avaruus on nimetty saksalaisen David Hilbertin (1862-1943) mukaan. Mies oli eräs merkittävimpiä 1800-luvun matemaatikkoja ja hänen varmaankin tärkein keksintönsä oli tämä Hilbert-avaruus. Hilbertin huvilalla tuskin on mitään tekemistä miehen kanssa.

      Hilbert-avaruus tarkoittaa siis vektoriavaruutta, jolle on määritelty sisä- eli pistetulo. Suunnilleen kaikki nykyaikainen insinööri- ja luonnontiede on tällaisissa avaruuksissa elävien vektoreiden pyöritystä. Hilbert-avaruuksien vektoreita käyttämälllä saa nimittäin todella rumat yhtälöryhmät esitettyä oikein elegantisti yhdellä rivillä. Asia on ensimmäinen lukion pitkän matematiikan ylittävä käsite, johon teekkari tutustuu yliopistossa.

      Poista
  6. Aika isosti sanottu yhdestä ihmisestä kun vuosisadassa kerkeää syntyä, elää ja kuolla kuitenkin useampi miljoona ihmistä. Globaalisti miljardeja.

    Se on yhtä kornia kuin yksi marsalkka joka sotien ja miljoonien sotilaiden veristen vaatteiden esikuvana verettömin asepuvuin Kiasman edustalla kivisellä hepallaan ratsastaa.

    Tietenkin asian voisi ymmärtää looshiveljesten huumorina jos tuon ilmaisisi niin, että fiksuista se fiksuin jonka toiset fiksuiksi itsensä ylentäneet fiksuimmakseen nostivat. Miljardeille ihmisille pysyy kuitenkin aivan merkityksettömänä hän.

    Jos me tyhmempi joukko (enemmistö ilmeisesti) alkaisimmekin kilpailla siitä, kuka tyhmin on, niin saisimmeko yhtä paljon mediahuomiota kuin fiksuuskilpailujen voittajat. Pertti Kurikan Nimipäivien Euroviisuretki (vaikka eivät voittopokaaliin yltäneet) oli kyllä huima suoritus; kautta aikain paras siitä kansainvälisestä mölykilpailusta, ja myös mediahuomio oli mukavan kattava. Pojat olivat fiksuja vaikka kakkapuheilta eivät ketään säästäneet.

    Kaikenlainen ihmisen fiksuus (tai mikä tahansa toimiamme kuvaava ilmaus) alkaa olla tiensä päässä, että sama se jo nyt, kenelle prenikoita fiksuimmuudesta jaellaan. Koko ajatuksen voisi oikeastaan kääntää päälaelleen, niin hullusti me leiviskämme olemme käyttäneet senkin jälkeen, kun jotain olemme alkaneet aivoillamme ymmärtää.

    VastaaPoista
  7. Anteeksi tämä tällainen, mutta pitkä omakohtainen kokemus tyhmyydestä oikeuttanee seuraavan.

    Tulevaisuuden tieteellinen tutkimus, eli lysenkolainen afasia, väitti, että tulevaisuudessa liikennepoliisit tulevat häviämään korokkeiltaan ja ne korvataan roboteilla (nimikilpailu tulossa), joiden hanskat loistavat pimeässä! Tai jotain yhtä selvänäköistä kuin tämä taakse-ennustus-tutkimus viime vuosisadan parhaimmistosta.

    Pointtini on se, että yksilön älykkyys tai viisaus ei enää ratkaise. Nyt puhutaan parviälystä, luovuudesta ja epämukavuusalueeseen sopeutumisesta. Luovuusmittarilla viime vuosisadan vaikuttavimmat yksilöt olivat Einstein ja Lenin. He toimivat epämukavuusalueella luovasti ja vaikuttivat laajempaan ihmispopulaatioon kuin kukaan muu. Tietenkin Stalin on soveltavan tulevaisuuden tutkimuksen suurnimiä hänkin.

    Nyt elossa oleva fiksuin olio on tietenkin Eduskunnan Tulevaisuustoimikunta. Kohta voi kaukokirjoittimellaan tilata Anttilasta 3D-tulostimen. Näin kotonaan voi itse kukin tulostaa ikioman kokkirobotin ja komentaa sen valmistamaan herkullisen Koti-Pizzan! Nam.

    Miksi Franz Kafka yksinään on todellisempi kuin koko tämä tulevaisuuskööri, joka ei osaa jäsentää edes nykyisyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta liikennepoliisit risteyksissähän ON jo vuosikymmeniä sitten korvattu roboteilla, joiden hanskat loistavat pimeässäkin! Niitä robotteja ohjauskeskuksesta, josta pystytään seuraamaan ja ohjailemaan liikennetilannetta eri puolilla kaupunkia.

      Niitä ihmeellisiä robotteja nimitetään liikennevaloiksi. Aika tyhmiä ne ovat, mutta hoitavat just oman asiansa.

      Poista