Niin moni kiireellisesti ratkaistava asia tuntuu liittyvän välimatkoihin ja sijaintiin.
Voiko koulurakennukseen mennä? Onko esikoulussa tilaa? Mistä saisi leivän tai tontin?
Olin mukana, kun ”välimatkat menettivät merkityksensä” sähköisten yhteyksien vuoksi. Siinä kävi toisin päin. Etätyö on pieni asia. Pääkaupunkiseudulla on toimistotilaa tyhjillään vaikka mitkä määrät, mutta ottajia ei löydy.
Mobiiliyhteyksien piti mullistaa ansainta. Mobililaitteet näyttävät olevan tällä hetkellä viihdettä. Asiallista toimintaa ajatellen puhelimesta voisi käyttää samaa nimitystä kuin rukkasista ennen työmailla: työjarru.
Tavoittelen hiukan hyökkäävää sävyä. Taustalla on varmaan sote-uudistus, mutta toisaalta olen nyt päivästä toiseen koonnut tilastotietoja ja tuijottanut niitä.
Tilastokeskus tuottaa numerot. Sen verkossa tarjoamat sivut eivät ole helppokäyttöisiä, mutta löytyy sieltä paljon, jos on vähän tottumusta. Verohallitus on kitsaampi, mutta kylä heidänkin sivuiltaan (vero.fi) löytyy muutamassa minuutissa asiaa, joka saattaa eduskuntakeskustelut ja mielenosoitukset outoon valoon.
Nyt liioittelen, joten älkää turhaan väittäkö vastaan. ”Köyhien kurjistaminen” on jatkuvasti puheena. Jos valtio ottaisi eniten ansaitsevilta muun pois niin että esimerkiksi sata tuhatta markkaa vuodessa olisi korkein ansio- ja pääomatulo, minkä saa pitää – paljonko jäisi jaettavaksi pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille. - Noin sata euroa nokkaa kohti, vuodessa. En viitsi edes vitsailla yhtiöveron nostamisesta. Tuskin kukaan pitää lämpöä, energiaa ja elintarvikkeita vitsikkäinä asioina, ja jos taas pankit suurine rahoineen pantaisiin lujille, sen kai jokainen tietää, mitä siitä seuraisi.
Itse en ole sosialisti mutta toisaalta en liioin usko sääntelemättömiin markkinoihin. En kuitenkaan usko, että esimerkiksi merkittävien selluloosatuotteiden kehittäminen ja toteuttaminen onnistuisi poliitikoilta paremmin kuin teollisuudelta.
Tilastoista näkee, että kehityksen epätasaisuus on jo järkyttävä suomalainen ongelma. Pääkaupunki kehyskuntineen on nyt eräänlainen vankileirien saaristo. Puoli Suomea on epätoivoisessa tilassa. Jos koulutustason katsotaan liittyvän työpaikkoihin ja palkkoihin, ainakin toinen puoli nykyisistä kunnista on toivottomassa asemassa.
Ja koulutuksella on korrelaatio.
Ei pidä lukea, että luulisin tutkintoa tieksi onneen. Sitä se ei ole, Tutkinnon puute ei ainakaan ole. Mutta – esimerkiksi Japanissa ja Saksassa hävitty toinen maailmansota johti nopeaan teolliseen nousuun, koska tekninen osaaminen oli jo niin hyvää. Jo sodan aikana Sveitsi ja Ruotsi olivat nekin kehittäneet maailmanluokan tuotteita, ja paljon.
Joku tulevaisuudentutkija totesi, että ihmisillä on taipumusta liioitella muutosta lyhyellä aikavälillä ja vähätellä pitkällä. Kun katsotaan pitkällä aikavälillä, niin kyllähän välimatkat ovat jo pienentyneet huomattavasti. Ja kyllä sitä etätyötäkin jo merkittävissä määrin harrastetaan. Eiköhän tämä kehitys tule jatkumaan. Se ei tietysti lohduta niitä, jotka tällä hetkellä asuvat paikkakunnilla, joilta viedään loputkin korkeakoulutusta tarjoavat opinahjot.
VastaaPoistaNiiden selluloosatuotteiden kehittäminen taitaa onnistua yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta paremmin kuin teollisuudelta ja poliitikoilta.
VastaaPoistaNo onhan työn tehokkuus kohentunut huimasti juuri parantuneiden tiedonsiirtoyhteyksien vuoksi. Ja etätyö kaikkine hyötyineen ja haittoineen on samoin vaikuttanut työntekokäytäntöihin paljon.
VastaaPoistaTeen itse suunnilleen kolmasosan työajastani konttorilla. Kännykän ja läppärin kanssa työt sujuvat ihan samalla lailla missä vain on sähköä ja verkkoa.
On tietysti töitä, jotka vaativat edelleen fyysistä paikalla oloa, mutta tällaiset tavalliset konttorihommat kuten vaikkapa suunnittelu, ovat jo varsin pitkälle irrottautuneet paikasta, osin ajastakin.
Aika moni meistä taitaa olla sitä mieltä, että markkinatalous on talousjärjestelmänä tehokkuudessaan vailla vertaa. Markkinatalous ei kuitenkaan ajattele yhteiskunnallisesti, joten sitä täytyy säädellä, ja se tehtävä kuuluu poliitikoille.
VastaaPoistaOlisi ylipäätään mukava saada neutraalia tietoa, siis ilman poliittista julistusta, siitä miten paljon tuloerot ovat vuosien varrella kasvaneet ja siis "köyhät kurjistuneet". Tai miten olot ovat muuttuneet alueellisesti?
Mieleen kun on parin vuoden takaa jäänyt valtiovarainministeriön osastopäällikön Markus Sovalan kirjoitus Helsingin Sanomissa. Siinä hän totesi, että käynnissä on ennen näkemätön julkisten menojen uudelleen kohdennus muilta ikäryhmiltä ikääntyneille. Tätäkään ei arvaisi, kun kuuntelee miten eläkeläiset pitävät ääntä omasta kurjasta taloudellisesta osastaan.
"Aika moni meistä taitaa olla sitä mieltä, että markkinatalous on talousjärjestelmänä tehokkuudessaan vailla vertaa."
PoistaOngelmissa ollaankin vasta siinä vaiheessa kun aika moni/hämmästyttävän moni/ihmeteltävän moni/liian moni on sitä mieltä, että markkinataloudesta ei enää jatkettaisi eteenpäin, että markkinatalous olisi ikään kuin talousjärjestelmien kehittämisen ehdoton,lopullinen päätepiste.