Vankeinhoidosta

Koska Hitler oli keksinyt Paasikiven linjan, Ruotsista tuli vankiloiden mallimaa.

Foucaultinsa lukeneet tietävät, että jo varhain kaavailtiin mukana kannettavaa vankilaa, joka voisi olla esimerkiksi siihen tarkoitukseen soveltuva häkki. Vanki toimisi siten itse omana vartijanaan, hankkisi toivottavasti ravintonsa ja voisi osallistua hyödyllisiin töihin.

Ajatus on loistava. Yksilöiden tasolla sitä ei kai ole kokeiltu.

Ennen kuin arvasikaan, Ruotsi oli Suomen Talvisodan politiikastaan huolimatta tai kukaties sen johdosta kaikista ilmansuunnista saarrettu eli kirjaimellisesti vankilassa. Göteborgin seudulle jäänyt väylä oli sekä Saksan että Englannin tiukasti vartioima.

En ole kuullut asiasta enkä nähnyt paperia, mutta Talvisodan alkaessa Saksan yleisesikunnalla oli varmasti tarkatkin suunnitelmat Ruotsin tai sen osan miehittämisestä. Maailma muuttuu, joten Saksa valloittikin Tanskan ja Norjan nopeasti alkaen 9.4.1940 (Operaatio Weserübung).

Ruotsilla ei olisi ollut käytännössä yhtään mitään panna Saksan hyökkäystä vastaan. Saksa halusi malminsa. Koko sodan ajan noin puolet Saksan tarvitsemasta malmista tuli Ruotsista eli asia oli erittäin tärkeä.

Saksalla oli Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimus, jonka salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Suomi oli siirtynyt Neuvostoliiton etupiiriin. Saksa piti sopimuksesta kiinni niin tiukasti, ettei mitään apua tänne herunut. Päinvastoin muualta ostettuja aselähetyksiä pysäytettiinkin.

Kaikki tiesivät. Hitler ja Stalin tiesivät erittäin varmasti, että maiden välillä syttyy sota. Ajankohta oli avoin.

Neuvostoliiton vaatimukset Suomelle 1939 tähtäsivät nimenomaan ja vain Saksan Leningradiin kohdistaman hyökkäyksen torjuntaan. Siksi neuvotteluissa sanottiin, että tarkoituksena on torjua Englannin ja Ranskan hyökkäys.

En voi ymmärtää, miksi Saksa ei hyökännyt joulukuussa 1939 Karjalan kannaksen kautta. Neuvostoliitto olisi ollut sotilaallisesti hukkakauraa. Barbarossa-suunnitelman eli Venäjälle hyökkäämisen sanotaan historiankirjoissa alkaneen Ranskan kukistamisen jälkeen eli loppukesästä 1940. Se ei tietenkään ole totta.

Ehkä selitys on Hitlerin hulluuskohtaus. Hänellä oli niitä usein. Osatavoite eli Leningrad olisi hyvin voinut johtaa Moskovaan asti. Suomalaisten mieltä ei olisi tietenkään kysytty; voi olla, että Suomi olisi lähtenyt suorastaan mukaan, mutta tuskin yksimielisenä. Ja hyökkäys Ukrainan kautta olisi voinut odottaa sopivaa kesäkeliä. Barbarossastahan eräät näkivät alkumenestyksen jälkeen, että pala on liian suuri ja kansantalous ei kestä. Ainakin Speer väittää ymmärtäneensä.

Ruotsin tilanne oli siis: toimitatte malmia tai itkette ja toimitatte malmia. Sotilaallinen väliintulo Talvisodassa Suomen avuksi olisi ollut mielettömyyttä, minkä ruotsalaiset ymmärsivät hyvin. Jatkosodan aikana Saksan täysin ylimitoitettu Norjan miehitys oli tietenkin Ruotsille osoitettu uhka. Mutta ruotsalaiset onnistuivat ja alkoivat osoittaa 1943 jo rehvakkuuden merkkejä.