Sana ”jacquerie” tarkoittaa talonpoikaiskapinaa.
Wikipediassa tuon otsikon alla on Ranskasta 12 vakavaa kapinaa 1200-luvun
lopusta Suureen vallankumoukseen, jonka harvemmin mainittu ydin oli liiaksi
rasitettu maalaisväestö.
Suunnilleen tuolla kohdin hakuteosten kirjoittajat
menettävät mielenkiintonsa käsitteeseen. Teollisuus syntyy. On hauskempaa
kirjoittaa Marxista ja Suuresta Sosialismista.
Silti: maailman toistaiseksi viimeinen (ehkä Mao Zedongia
lukuun ottamatta) talopoikaiskapina tapahtui Suomessa 1918.
Viimeistä edellinen oli ollut ns. Venäjän sisällissota
1917-1922, verisyydessään maailman kaikkien aikojen pahin.
Tarkoitukseni ei ole viisastella kollegoille tai
poliitikoille. Vuoden 1918 tapahtumien nimityksestä käyty 100 vuoden väittely
on naurettava, ja nyt vakiintumassa oleva ”sisällissota” on oikein hyvä. Yksi
kehäkeskustelun ongelmistahan oli, että vapaus- tai muu sellainen sota ei
oikein ole totta, kun ei ollut enää Venäjää eikä vielä Neuvostoliittoa, ja puhe
maailmanvallankumouksesta oli samaa milleniarismia eli maailmanlopun odotusta
kuin se oli ollut vuosituhansien ajan.
Uskontomme liittyy läheisesti kapinaan, jota muuan mies kävi
veronkantajia, rahanvaihtajia ja tullimiehiä vastaan kaksi tuhatta vuotta
sitten.
Jos katsotaan, että punaiset aloittivat, lienee samalla
myönnettävä, että taustalla oli silti vakava elintarvikepula ja että
Siltasaaren työväentaloon oli tarkoitus perustaa sosialismien (oikeastaan
kuuden johtavan bolshevikin) sivukonttori. Suomalaisten yllyttäminen oli Leninin
ja Trotskin tapa tehdä kiusaa Saksalle, jonka kanssa käytiin
rauhanneuvotteluja, kun Venäjän armeija oli romahtanut.
Valkoisen armeijan muodostuminen Pohjanmaalle ja Karjalaan
muistuttaa hätkähdyttävästi 1500-luvun lopun nuijasotaa, joka siis oli
talonpoikaissota eli aatelisherrojen välienselvittelyä.
Aatteellisista talonpoikaiskapinoista löytää hyvän kuvauksen
esimerkiksi Waltarin Mikael Karvajalasta.
Suomessa talonpoikaiskapina kyti Pohjanmaalla (herännäisyytenä,
sitten häjyjen liikehdintänä, jonka kärjessä oli rikkaita talonpoikia, ei
suinkaan köyhiä tappelupukareita).
Lukija älköön sekoittako sanoja ’talonpoika’ ja ’maanviljelijä’.
Tavattoman usein talonpoikaiskapina syttyivät maanvuokrausjärjestelmistä.
Suomessa on tiedetty puoli vuosisataa, etteivät punaiset olleet torppareita.
Suomessa on unohdettu, että riittämättömin sitein maahan kiinnittyneitä
(torppareita, mäkitupalaisia, lampuoteja, loisia) oli molemmissa taistelleissa
armeijoissa hyvin paljon. Miten muuten, kun teollisuuden äkkijyrkkä synty oli
yksi kapinan syistä – vientimarkkinat olivat maailmansodan vuoksi tukossa niin
että ainoastaan metalliteollisuus menestyi.
Johtopäätös? Elinkeinorakenteen muutos maksaa verta, sitä
enemmän mitä nopeampi muutos on. Senkin voisi sanoa, että Stalin-setä Venäjällä
turvasi onnemme takaamalla sotakorvauksilla täystyöllisyyden.
Punakapina oli historiallisesti varsin tavanomainen talonpoikaiskapina myös siinä, että se pyrki epätoivoisesti apinoimaan laillisen hallituksen muotoja. Vitsi oli siinä, että punaisten hallitus ei nimenomaan ollut Siltasaaressa työväentalolla. Ei! Se istui Senaatintalossa ja julkaisi ilmoituksen vallankaappauksestaan Suomen säädöskokoelmassa. Rahvaan kapinat kautta länsimaisen historian ovat pyrkineet hakemaan johtajakseen jonkun kruununtavoittelijan tai valedimitrin. Aivan samalla tavalla kansanvaltuuskunta pyrki hakemaan legitimiteettiä matkimalla perinteisiä valtiollisia muotoja.
VastaaPoistaHuvittavaa kyllä myös valkoinen puoli voidaan - Ylikankaan tapaan - nähdä talonpoikaiskapinana, jonka valkoinen eliitti valjasti omaan käyttöönsä. Etelä-Pohjanmaan suojeluskunnat syntyivät syyskesällä 1917 hyvin pitkälti paikallisena vastareaktiona, jonka julkilausuttu tarkoitus oli estää elintarvikesäännöstelyn toimeenpano. Kyse oli monin paikoin liikkeestä, joka ei perustunut lainkuuliaisuuteen vaan heijasti pyrkimystä suojata omaa kotiseutua viljan mahdollisilta pakko-otoilta. Se, että tämä liikehdintä saatiin kanavoitua laillisen hallituksen puolelle ja vieläpä samaistamaan oma taistelunsa nuijasodan kapinaan, oli uskomaton saavutus. Lähtökohtaisesti Pohjanmaan maaseudun suojeluskunnat eivät olleet sen laillisuusmielisempiä kuin punakaartitkaan.
Nykyään ollaan direktiivisyysmielisiä uudessa isänmaassamme EU:ssa.
PoistaMuistan jo vuosia sitten lukeneeni jonkun asiantuntijan kirjoituksen siitä miten vuoden 1918 -tapahtumista käytetyistä nimityksistä mikään ei ole asiallisesti ottaen täysin oikea. Yleisimmillä nimityksillä - vapaussota, kansalaissota - oli taakkanaan voimakas ideologinen väritys. Neutraalina vaihtoehtona nousi esiin "vuoden 1918 -tapahtumat".
VastaaPoistaOlisiko jo aika, koskien vuoden 1918 -tapahtumia, sata vuotta myöhemmin, päästä eroon pahimmista ideologisista värityksistä? Myöntää, että osapuolilla oli perustellut syyt toimilleen, mutta että molemmin puolin sorruttiin myös vääriin tekoihin? Antaa anteeksi?
Ehkä tuo sisällissota käy neutraalista nimityksestä, sillä siitähän ehkä olennaisimmin oli kyse. Vaikka siis tapahtumissa oli mukana niin venäläisiä kuin saksalaisiakin osallistujia.
Ideoloogista olettaa, että suomalaisilla olisi väliä suurvaltojen taistossa. Suomen itsenäisyydestä, eli jäämisestä suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolelle, alettiin puhua vasta Presidentti Kekkosen kaudella.
PoistaNiinhän siinä kävi, että Suomi menetti itsenäisyytensä vuonna 1994 euvosto-Saksalle
Mikähän ihmeen "ideologinen väritys" kansalaissota-nimityksellä oikein on "taakkanaan". Käsittämätön väite!
PoistaAikalaiset, ne jotka selvimmin näkivät yhteiskunnallisen tilanteen syksyllä 1917 luisuvan kohti hallitsematonta sekasortoa, puhuivat nimenomaan kansalaissodan vaarasta. Tunnetuin monista esimerkeistä on maalaisliiton Santeri Alkion varoitus Heimolassa yöllä marraskuun 16. päivää vasten 1917, kun yhä vielä yli 40 "jäykkäniskaisinta porvaria",kuten Upton sanoi,turkulaisen Antti Mikkolan johdolla loppuun asti vastusti kesällä hyväksyttyjen demokraattisten kunnallislakien ja 8 tunnin työaikalain vahvistamista: "Minä en pelkää henkilökohtaisen turvallisuuteni puolesta [tms.], minä pelkään kansalaissotaa."
Siitä puolestaan, että nimityksen "vapaussota" valkoiset keksaisivat vasta kevään 1918 mittaan peitelläkseen sodan todellista luonnetta, voi lukea Turo Mannisen väitöstutkimuksesta Vapaustaistelu, kansalaissota ja kapina,joka ilmestyi jo vuonna 1982.
Anonyymi vastaaja sivuuttaa täysin kommenttini perimmäisen ajatuksen asettautuessaan tukevasti menneisyyden poteroihin.
PoistaKyse ei ollut siitä onko joku nimitys aidompi tai oikeampi kuin joku toinen, sillä mikään noista vanhoista nimityksistä ei ole tapahtumien kaikki puolet huomioiva (vaikka kuvaakin joitain puolia). Ne unohtavat joko tapahtumien ulkomaiset osallistujat tai toisen osapuolen näkökulmat. Ne jatkavat vanhaa kiistaa ja ovat saaneet vuosikymmenten aikana päälleen ideologista painolastia.
Sadan vuoden jälkeen terminologia herättää näköjään edelleen tunteita, jotka toivoin voitavan jättää jo taakse. Tämän päivän Helsingin Sanomissa mielipidekirjoittaja ehdotti neutraaliksi nimitykseksi "itsenäisyyssotaa", mutta siinä lienee sama ongelma kuin "vapaussodassa" - se katsoo tapahtumia enemmän valkoisten kannalta.
Niin kauan kun vanhat kaunat nousevat pintaan ja tunteet kuohuvat lienee edelleenkin neutraalia puhua vuoden 1918 -tapahtumista.
Toinen anonyymi vastaaja (näiden lukuisten anonyymien kanssa turhautuu) pohtii itsenäisyyden käsitettä. Sitä voikin lähestyä monelta kantilta, alkaen siitä että mitä itsenäisyys on?
PoistaOlemme tottuneet ajattelenaan, että Suomi itsenäistyi vuonna 1917, vaikka tarkasta päivämäärästä voidaankin keskustella. Toisaalta monia itsenäisen valtion ominaisuuksia saimme jo vuodesta 1809 alkaen, autonomisena suuriruhtinaskuntana.
Toisaalta menettikö Suomi itsenäisyytensä liittyessään Euroopan Unioniin (tai YYA-sopimuksen tehdessään). Ei tietenkään, normaalin ajattelun mukaan. Propagandistisessa mielessä voidaan tietysti muutakin väittää. Voi olla jopa niin tiukkatulkintainen, että ylipäätään kaikki kansainväliset sopimukset, jotka luonnollisesti vähentävät kansallista itsenäisyyttä, veisivät itsenäisyyden.
Onko Suomella väliä suurvaltojen taistoissa? Aivan varmasti on, meille, vaikka pieni tekijä kansainvälisesti olemmekin. On kuitenkin tärkeä huomio, että Suomen itsenäinen asema on aina riippuvainen kansainvälisistä tapahtumista ja suhdanteista. Se elää.
Aika vähän se elinkeinorakenteen täydellinen muutos Suomessa 50-70-luvuilla maksoi verta. Itse asiassa tuskin yhtään. Suuret joukot toimettomia nuoria miehiä siihen verenvuodatukseen korreloi.
VastaaPoistaSuomen ylimääräiset nuoret saatiin työllistettyä omiin kaupunkeihin ja Ruotsiin, ja se vallankumouskin jäi tekemättä, kun teoreetikoilla ei ollut niitä halullisia kapinaan johdatettavia. Jos joukkojen johtajaksi pyrkivä ajaa ideologisista syistä warrella tai ladalla, kyllä se proletariaatti hyvin nopeasti tajuaa, että mersua kannattaa mieluummin tavoitella, ja olisiko niistä liehuparroista sillä tiellä niin hyötyä. Vaikka punaliput liehuivatkin, ja agit prop lauloi komeasti.
Osuvan kuvauksen niistä ajoista kirjoitti ja lauloi juankoskelaisen työläisperheen poika, levyllä Tauko:
Työväenluokan valvoja ravintolassa
mesoi palattuaan luokkaretkeltään
Opetuslapset kaikki nousemassa
olivat luokkaan ylempään
Sotakorvauksista olen vuosikaudet ollut sitä mieltä että raskaudestaan huolimatta, olivat sotakorvaukset Suomelle onnenpotku ja Venäjälle, siis NL:lle karhunpalvelus mutta itsepä tilasivat. Täällä tehtiin kovasti töitä ja samalla saatiin aikaan moderni teollisuus ja uusine koneineen ja lähdettiin vientimarkkinoille. NL sai puolestaan valmista tavaraa ja oma teollisuutensa jäi halvaantuneeseen tilaan josta se ei ole vieläkään toipunut. Sota-aika puolestaan pakotti suomalaiset rationaaliseen toimintaan ja toimivaan logistiseen ajatteluun ja siitä oli hyvä jatkaa.
VastaaPoistaEn ole perehtynyt sotakorvausten problematiikkaan kuin aivan pintapuolisesti, mutta mieleeni hiipii ehkä juuri siksi epäilys, että nyt Kemppinen jollain lailla romantisoi sotakorvausponnistelumme Neuvostoliitolle.
VastaaPoistaKemppi, meillä oli hyvät lait vahvistamista vailla valmiina: 1)Valtalaki=lainsäädäntövalta Suomen eduskunnalle. 2)Torpparivapautuslaki.
VastaaPoista3)8-tunnin työaikalaki.
Mutta Suomen porvarit Pietarissa lobbasivat Kerenskin hajottamaan Suomen eduskunnan! Uusintavaaleissa ääriainekset kehottivat köyhälistöä boikottiin ja porvarit käyttivät "vaalivilppiä"! Sitten tuli verta ja rapaa... ei se, kun tarpeeksi kiusataan... ei se mahrotonta ole viäläkän!
kunnon kapinaa kaipailee pekka s-to.
VastaaPoistaJos talonpoika olisi vaikka Talon poika tai Kartanon tallipoika tms ja isäntävallan (= kurinpito+huolenpito) alla, niin nämä pojathan noita holhoajiaan vastaan alinomaan nyrkkejänsä heristävät.
Eläviksi kuviksi faktat filmasivat Bertolutchi 1900 ja Haneke Valkoinen side. Äsken jouluun sopivasti uusitussa Timo Koivusalo mestarityössään näitäkin koskettavammin. Ihana tekijäporukka, mikä lahjakkuus ja mikä sisäinen ymmärrys meistä, aina merkkimiestemme piinaruuveista irtirimpuilevina jästeinä.
Luther nosti alistetut niin ikään kohta 5 sataa vuotta sitten, säikähti tekosiaan ja vetäytyi. Toiset jatkoivat kuten Calvin, ja puritaanit Amerikassa. Nyt tämän evankeliumin profeettoja taitaa olla Trump. Valtoja vastaan I love the poorly educated lukee hänen vaalilipussaan. Ja minkä virkaanastujaispuheen mies pitikään pahistensa ilmiantamiseksi näiden kyyhöttäessä läksyttäjänsä ympärillä !
Persiassa mekkaloidaan ja Trumpin innostus tviitata tässä kohtaa "ihmisoikeuksista" aviosakramentoitua miten lystää, luovuttaa itsensä tieteelle ja pentunsa ammattilaisten käsiin, ei sekalaisenakaan hyvää kyllä tiedä.
Hillitön kapitalismi riehuu valtioalustalla Fed-EKP. Säännöt käännetään irvikuvikseen.
1950 - 80 luvuilla Citigroupin Wriston pyristelihe irti Rooseveltista, tärkeänä myötäpuolenaan shaahi. Ja kuinkas kävikään. Vaarallista tämä darwinismi. Paitsi vastapuoleksi, siksi perkeleeksi kultuuriperinteestämme käsin nähtynä ja sille sijalle jo 2000 vuotta sitten asetettu. Perikatohan nykyisten eliittien kautta tulee, ovat pelit ja penselit liian kovat ihmissielun tahi kehonsa näitä keinotaitoja kestää.
Vaikka on sananlaskujakin. Ihan paljastavia teesejä malliin ne 95. Hiljaisina kovertavat Occupy Wall Street oppineet vahvemman oikeutta, Tea Partylaiset hiljentyvät rivoa vastaan. Ja vetävät pidemmän korren, elleivät sitten valtiaat paina nappia kuten heille kuuluisi.Jukka Sjöstedt
Ei Espanjankaan sisällissodasta koskaan käytetä nimitystä "vuoden 1936 tapahtumat", vaikka osanottajia riitti monista Euroopan maista.
VastaaPoistaSitä paitsi sisällissodat ovat aina julmia. Sen ymmärtää kyllä miksi. - mikis
Vuoden 1918 sotamme oli "talonpoikaiskapina" korkeintaan silloin, jos talonpoika käsitetään niin kuin sen neuvostopropaganda näkee mielitermissään "työläiset ja talonpojat".
VastaaPoistaKumman sitkeästi me vaan katselemme tätäkin katastrofia ikään kuin sen aiheuttajat olisivat olleet puhtaasti Suomen sisäiset tekijät. Esimerkiksi Meinanderin uudesta Mannerheim-kirjasta selviää kirkkaasti kuinka läheisesti sosialistiemme kapina liittyi bolshevikkien vallankaappaukseen.
Kun siis syitä vuoden 18 -tapahtumille haetaan, niin ensimmäinen ja suurin syy oli ulkoinen eli Venäjän lokakuun vallankumous, ja seuraavana pienempinä (teko)syinä sitten nämä muut, köyhälistön sorrot ja kukkuroillaan olevat kärsimyksen maljat.
Kuvassa näyttää olevan Praha elokuussa -68.
VastaaPoistaTrumpia kummastelee Kunnaksen Ilkka