Sivun näyttöjä yhteensä

25. toukokuuta 2012

Befehl


Saksaa ajatellen – Suomen lain mukaan virkamiehen tai esimiehen antamaa määräystä on toteltava, paitsi jos se on ilmeisen lainvastainen. Sotamies jonka käsketään surmata vihollisen haavoittuneet, ei vapaudu vastuusta tuohon käskyyn vetoamalla.

Eilinen kirjoitus oli myös johdanto tähän: heti Neuvostoliiton ja Saksa jälkeen toinen maailmansota aiheutti suurimmat tuhot Kreikalle, Puolalle ja Jugoslavialle. Hiukan oudostelen, ettei Kreikan kaikkien taloudellisten ja kulttuuristen rakenteiden murskaamista koskaan mainita nyt, kun maassa käyttäydytään meidän muiden mielestä vallan omituisesti. Siellähän käytiin maailmansodan jälkeen tuskallisen pitkä sisällissota, ja aseisiin on tartuttu senkin jälkeen.

Vielä vaikeampi kysymys on tämä: vaikuttiko kustannuksiltaan hirvittävä voitto 1945 Neuvostoliiton romahtamiseen 1991? Siihen liittyen: miksi sodan häviäjät Saksa ja Japani voittivat rauhan?

Tavattuani enemmän tai vähemmän ohimennen kollegoita Kuisma, Rentola ja Pernaa sekä lukuisia muita, muotoilen kysymyksen näin:

Esiintyykö myös viimeksi kuluneiden 100 vuoden historiassa sellaisia äkillisiä konfiguraation muutoksia, joiden vaikutus jää pysyväksi, vaikkei niiden havaitseminen ole helppoa? Yleensä sellaisiksi on nimetty vai vallankumoukset, kuten Venäjä 1917.

Sekä Länsi-Saksa 1949 ja edelleen, että Japani tuntuisivat olevan esimerkkejä. Suomi jatkoi toimintaansa oleellisesti sotatalouden keinoin ja yhden kiveen hakatun kulttuurin hallitessa 1944 - 1968, jonka jälkeen kaikki muuttui.

Jugoslavia piti tapanaan teloittaa tuhansin kappalein mm. liittoutuneiden väkisin ”palauttamia” kansalaisiaan. Espanja ja Portugali siirtyivät diktatuurista hämmästyttävän vähin näkyvin vaurioin teolliseen kasvuun ja Euroopassa tavalliseen hallitusmuotoon. Italian päivänpolitiikassa tuntuvat jatkuvan yli tuhat vuotta voimassa olleet vastakohtaisuudet Po-joen laakson, erilaisten vuoristolaisten, kolmanneksi Etelä-Italian ja neljänneksi Sisilian kesken. Lisäksi myös siellä on havaitsevinaan edelleen jälkiä toisen maailmansodan rajusta jakaantuneisuudesta.

Vastausehdotukseni on tämä: monissa tapauksissa maa näyttää kestävän pahan väestöllisen menetyksen. Poikkeustapauksesta esimerkki on Ranska, joka ei koskaan toipunut 1914 - 1918 menetyksistään, mutta on edelleen olevinaan niin suurvaltaa, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pääsäännöstä esimerkki on Suomi, jossa vuosien 1917 - 1920 harventamat ikäluokat pitivät maan käynnissä 1939 -1944 etulinjassa ja kotirintamalla (naiset).

Vastaus olisi avoimuus eli uusi verkottuminen eli puhtaalta pöydältä lähteminen. Saksassa ja Japanissa teollisuus ja finanssi rakentuivat siitä huolimatta vanhan luottamus-koodin varaan hiukan samaan tapaan kuin Kiina tuntuu nyt rakentavan kapitalismia koeteltujen kommunisteiksi itseään väittävien toimijoiden varaan.

Jopa Yhdysvallat kärsi havaittavasti suurista koulutuskelpoisten miesten menetyksistä, mutta nousi maailman herraksi juuri 1945 - 1966. Neuvostoliitossa, jossa rauhan ajan elämää oli hallinnut eräitten suurtenkin paikkakuntien miesten ja naisten suhde 1: 10 tai 1 : 20, vallassa pysyivät Gorbatshoviin asti sotasukupolven miehet, jotka olivat lukeneet Clausewitziä väärin: rauha on sodan jatkamista toisin keinoin. Siinä kävi ainoalla mahdollisella tavalla; koko suurvalta lensi sippiin.

Saksa ja Japani hyötyivät suunnattomasti armeijan puuttumisesta ja (Saksan tapauksessa) vähäisistä kustannuksista. Vielä enemmän ne hyötyivät uudesta avoimuudesta, joka siivitti seuraavat sukupolvet maailman parhaaseen oppiin, yleensä Yhdysvaltojen yliopistoihin.

Ero on valtava, kun vertaa entisen itäblokin maihin, joiden tieteellinen ja taiteellinen kehitys melkein pysähtyi sorron vuosiksi. Meillä asuinsijat avartuivat. Muuttuneen, nykyisen Suomen symboliksi haluan kuvan esittämän Oiva Toikan lasilinnut ”Karjalan laujoutsen”. Se on kaunis, kansallinen ja innovatiivinen ja lisäksi korkeaa teknologiaa. Ei tuollaista tuosta vain puhalleta eikä maalata käsityönä.

26 kommenttia:

  1. "..Ero on valtava, kun vertaa entisen itäblokin maihin, joiden tieteellinen ja taiteellinen kehitys melkein pysähtyi sorron vuosiksi. "

    Ei se ehkä ole noin yksinkertaista. Muurien takana tehtiin asioita toisin; me emme vain nähneet sitä ja se ei ollut länsimaisittain kiinnostavaa. Jostakin syystä venäläiset ovat hyviä digitaalimaailmassa edelleenkin vaikka ovat aloittaneet nuorina kuin kääpiöt; puolan näytelmä- ja näyttelykulttuuri oli 80-luvuilla aivan omaa luokkaansa; muurin takainen samizdat- ja vaihtoehtoinen kulttuuri oli paitsi korkeaa luokkaa myös osoitus siitä että huonon asian vastustus synnyttää paljon hyvää. Joka sitten poistuu puff kun se huono homma häviää. Se on mielenkiintoinen ilmiö!

    Itse kiersin 80-luvulla kesäisin itä-Eurooppaa ja varsinkin Ewa Demarczykin konsertti Krakovassa sekä muutamat vähän epävirallisemmat taidenäyttelyt Varsovassa ovat jääneet mieleeni, samoin teatteriryhmät Unkarissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, ei se ollut niin yksinkertaista. Mainitsemasi lisäksi DDR:n teatteri, Puolan elokuva ja vaikkapa Tshekkoslovakia nukke-elokuva + animaatio edellyttävät mainintaa.

      Poista
  2. "Jugoslavia piti tapanaan teloittaa tuhansin kappalein mm. liittoutuneiden väkisin ”palauttamia” kansalaisiaan."

    Tarkoitatko tällä nyt natsien kätyreitä, jotka tapettiin kommunistien toimesta 1944-1945? Eihän se nyt ollut mikään tapa, eikä mikään ihmekään.. Suurin osa tapetuista oman alueen kansalaisista oli serbejä, eli jugoslaavi on tässä liian laaja kuvaus tai termi. Lisäksi suurin osa näistä tehtiin Belgradista pohjoiseen, eli ehdottomasti maan pohjoisosassa eikä koko maassa. Jugoslaviassahan serbeillä oli pitkän aikaa alisteinen asema muihin verrattuna Titon aikana.

    Toisaalta, miksi Titosta tuli Jugoslavian hallitsija? Jos Churchill ym. eivät olisi istuttaneet Titoa sille pallille kuninkaan sijasta, olisiko em. vainoja tapahtunut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnettu on Kocevjenmetsän tapaus, jossa Juoslavian (valtion nimi vuodesta 1929) armeija teloitti kerralla n. 10 000 palautettua sloveenisotilasta. Ustasen ja chetnikin välien selvittely on synkkä tarina - ja siihen tulee sitten lisäksi Tito partisaaneineen eli kommunistit. - Mukana ollut Milovan Djilas on kuvannut näitä asioita (kirja suom.).

      Poista
    2. Ihanaa!
      Kommentti ja vastakommentti ovat suloisesti pienessa riidassa keskenaa.
      Niin sita pitaa.

      Poista
  3. Neuvostoliiton kehitys 1945-60;

    Kylla kai Kemppinenkin tietaa, etta Neuvostoblogin kehitys oli aivan hurjaa ensimmaiset 20 vuotta sodan jalkeen? Ajatellaan vaikka pienimpiin kyliinkin saakka ulottuneita elementtirakentamisen projekteja,, valtavaylia jne. MUTTA sitten kun suuruudenhulluus iski ja neukut alkoi kilpailla usan kanssa maailmanherruudesta ja sotilasteknologiasta, niin sitten juttu alkoi levita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hruchev muistaakseni 1960-luvun alussa vakavissaan esitti NL:n hakkaavan tulevaisuudessa USA:n elintasossa. Breznevin kuoltua puhuttiin pysähtyneisyyden ajasta ja talous oli korjaamattomassa tilassa.

      Kysymys kuuluu: mitä tapahtui NL:n taloudessa tuona pitkänä Breznevin valtakautena 1963-1982?

      Poista
  4. Vastaus olisi avoimuus eli uusi verkottuminen eli puhtaalta pöydältä lähteminen.

    Aatos Erkon muistosanoissa on saatu hieman valaisua median liberalismiin.

    Hänen ideologiansa -kuten myös Kemppisen! - on sanottu rakentuneen kahden faktan varaan: ensinnäkin kaikki hyvä kasvaa USA:ssa, ja toiseksi sinne missä kaikki hyvä syntyy, mennään meiltä aina Ruotsin kuninkaan portin kautta.

    Nyt jääkin nähtäväksi mennäänkö tuon portin kautta tulevaisuudessa myös itään, kun Putin on hoputtamassa nelikaistaisen moottoritien rakentamista Pietarista rajalle.

    Lasikatto on silloin täydellisen tiivis kun sen olemassaoloa ei huomaa. Sen rikkomiseen tarvitaan siis sellainen joka on ollut sitä itse rakentamassa!

    VastaaPoista
  5. Olipas täsmällinen kirjoitus, essee..! Tulee mieleen että kantsii pitää turpansa kiinni ettei tule turpiin. Tarkoitan, että kiitän tästä kirjoituksesta; siinä on paljon asiaa pienessä tilassa.

    m:kis

    VastaaPoista
  6. Jotenkin kaiken itäisen aliarvioiminen pitäisi jo vihdoinkin lopettaa. Enkä nyt tarkoita sitä krääsää, mitä sieltä syytetään tänne länteen tänäpäivänä, vaan kulttuuria jne. Amerikka (USA) on vaan sinne muuttaneiden europpalaisten hömpötystä.
    Käykääpäs tutustumassa Berliinin DDR-museoon; tippa tulee silmään, kun muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Suomessa sitä historiaa katsellessa; oikeita ahaa-elämyksiä.

    Putinin Vladivostok on muuten upee kaupunki:http://de.wikipedia.org/wiki/Wladiwostok

    Kaikki kunnia Nuutajärven lasinpuhaltajille; he osaavat ammattinsa.
    Tosin sen lasihiekan sulattamiseen kuluu mahdottomasti energiaa; Lasimuseossa voi nähdä valokuvia niistä valtavista halkopinoista, joita tehtaalle ennenvanhaan joka vuosi rahdattiin. Kuinkahan valtavia avohakkuita kaikenmaailman lasituotteiden tuottamiseen on oikein tarvittu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avohakkuut tulivat käyttöön vasta moottorisahojen myötä, 1950-luvun lopulla. Sitä ennen hakattiin palstoittain.

      Koivu on myös kova kasvamaan.

      Niin, vielä 50-luvun lopulla myös kaikki Suomen junat kulkivat koivuhaloilla. Olen ymmärtänyt, että se oli maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Sotavuosina olisi joka tapauksessa tullut tenkkapoo, ellei.

      Poista
    2. Koivuhaloilla ne kerrostalotkin tuolloin lämpenivät.

      Kyllä 70-lukujen avohakkuut ovat luoneet uutta upeaa metsää silmänkantamattomiin. Kannatan lämpimästi avohakkuita metsänparannukseen.

      Poista
    3. metsistäsi ei siis ole löydetty liito-oravan pesiä, papanoita, ..
      Kannatan järjenkäyttöä.

      Poista
    4. Suhtautumiseni luonnonsuojeluun ja muuhunkin homoiluun on ehdottoman kielteinen.
      Erityisesti minua häiritsevät lapset lentokoneissa ja lomakohteissa. Ne päästävät kahdesta reiästään kiljuntaa, papanoita, ripulia, räkää. Paska haisee ja kuulo menee.
      Siksi haluan luonnossakin kulkea äänettömässä metsässä jossa vain tuuli kahisuttaa lehtiä.

      Poista
    5. Attn: JarMom: Nauti avohakatussa.. äänettömässä metsässäsi, ei liikahda lehtikään...Niin minäkin tekisin, mutta kun "löysivät " niitä liito-oravan papanoita, onneksi ne todettiin "ylivuotisiksi", joten ensi kesänä... Lasten kakan haju ei aiheuta kuuroutta.

      Poista
  7. onkos kemppinen tämänkaltaiseen ehdotukseen törmännyt ? ; http://juhamolari.blogspot.com/2012/05/suomen-palauttaminen.html

    VastaaPoista
  8. "miksi sodan häviäjät Saksa ja Japani voittivat rauhan?"

    Tämä näyttää toteuneen monesti aiemminkin. Olisiko syynä se, että häviö - jos ei johda hävinneen täydelliseen tuhoamiseen (Karthago) - pakottaa hävinneen yhteiskunnan uudistamaan itsensä kun taas voittaja voi levätä voipuneena laakereillaan. Voitto on usein tulevan tappion siemen.

    VastaaPoista
  9. "Jopa Yhdysvallat kärsi havaittavasti suurista koulutuskelpoisten miesten menetyksistä, mutta nousi maailman herraksi juuri 1945 - 1966."

    Ei liene ollut erityisen vaikeaa kun muun maailman teollisuus ja infrastruktuuri pistettiin sodassa päreiksi. Heillä oli omat laitokset kunnossa ja myytävänä oli paitsi teollisuustuotteita myös elintarvikkeita, kun sota ei tullut omaan maahan.

    VastaaPoista
  10. Neuvostoliiton tapauksessa on muistettava myös, että nyo väestömenetykset jatkuivat myös sodan jälkeen, joukkoterrori jatkui Stalinin kuolemaan asti.

    Solzhenitsyn kertoo Vankileirien saaristossa esim. leningradilaisista opsikelijoista, jotka olivat kokoontuneet juomaan teetä ja keskustelmaan. Heistä napattiin aktiivisimmat ja muut saatiin näin hiljaisiksi.

    Eli kaikenlaista uutta ajattelua oli syntymässä, mutta se hiljennettiin.

    Samanlaisen kuvan saa Grossmanin Elämästä ja kohtalosta.

    VastaaPoista
  11. "Ranska, joka ei koskaan toipunut 1914 - 1918 menetyksistään, mutta on edelleen olevinaan niin suurvaltaa"

    Millä JK tämän perustelee? II maailmansodan alla nuo menetykset kiistatta vaikuttivat (Maginot-komplekti), mutta sattuneista syistä Ranska kai selvisi II suhteellisen pienin miesmenetyksin ja olen ymmärtänyt, että siirtomaiden vapautumisen jälkeen ja EEC:n perustamisen myötä Ranskan talouskin lähti tasaiseen nousuun korkean tekniikan (esim. lentokoneteollisuus) siivittämänä. Ranskan syntyvyys lienee tällä hetkellä Euroopan korkeimpia ja olen lukenut sellaisenkin arvion, että Ranskan väkiluku voi jossain vaiheessa ylittää Saksan. Eikä tuo Ranska käydessäkään vaikuttanut miltään auringonlaskun valtakunnalta - tai sitten kyse oli "kadehdittavasta kuolemasta". Kultuurillisesti Ranska edustaa länsimaisen kultuurin ainoata amerikkalaisen kultuurin vaihtoehtoa. Asevoimat ovat Euroopan vahvimpia ja maalla on vakavasti otettava ydinasepelote.

    Toki ranskalaisilla on kokoaan suurempi itsetunto ja suurvaltakompleksi, mutta on siihen tietyt perusteetkin. Ranskalaista arroganssia on helppo kestää kun on ollut päivänkin amerikkalaisen seurassa.

    VastaaPoista
  12. Anonyymi kirjoitti: "Kylla kai Kemppinenkin tietaa, etta Neuvostoblogin kehitys oli aivan hurjaa ensimmaiset 20 vuotta sodan jalkeen? Ajatellaan vaikka pienimpiin kyliinkin saakka ulottuneita elementtirakentamisen projekteja,, valtavaylia jne."

    Ai rakensiko Neuvostoliitto elementtitaloja jo sodan jälkeen? Eikös koko tekniikka kehitetty vasta myöhemmin?

    Sinänsä en ymmärrä, miksi kyliin eli kolhoositalonpojille piti ylipäänsä rakentaa kerrostaloja eikä omakotitaloja. Siinä vain irrotettiin ihmiset maasta ja näin lisättiin maanviljelyn tehottomuutta, joka oli alkanut kollektivisoinnista.

    Mitä NL:n talouteen ylipäänsä tulee, niin totta kai kun alhaalta aloittaa ja haaskaa ihmisiä ja luontoa, "kehitys" näyttää suurelta. Kansa tosin pääsi hyötymään siitä vasta Stalinin kuoleman kälkeen.

    "MUTTA sitten kun suuruudenhulluus iski ja neukut alkoi kilpailla usan kanssa maailmanherruudesta ja sotilasteknologiasta, niin sitten juttu alkoi levita."

    Syitä oli kyllä muitakin. NL pärjäsi jotenkin niin kauan kuin työ oli suhteellisen yksinkertaista, innovaatiot saattoi kopioida lännestä ja ihmisiä ja luontoa riitti haaskattavaksi. Mutta kun olisi pitänyt itse kehittää jotakin uutta, se ei onnistunut muuta kuin avarusu- ja sotilas hankkeissa joissa oli yksi tilaaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla elementtitekniikke on kehitetty sodan jalkeen. M.o.t.

      Poista
  13. 'muotoilen kysymyksen näin:

    Esiintyykö myös viimeksi kuluneiden 100 vuoden historiassa sellaisia äkillisiä konfiguraation muutoksia, joiden vaikutus jää pysyväksi, vaikkei niiden havaitseminen ole helppoa? Yleensä sellaisiksi on nimetty vai vallankumoukset, kuten Venäjä 1917.'

    Vastausta voidaan etsiä, kuten usein ja Uudesta testamentistakin, paradoksien kautta. Ennen sotia ihmiset laiskistuvat ja turhautuvat. Hyväolo tuottaakin pahaa oloa. Itku pitkästä ilosta. Sivistys ja kulttuuri ovat tuhansien vuosien tuotetta, mutta alla on vanhempi, arkaainen liskon kaltainen joka evoluution käskyttämänä toimii niin kuin toimii. Miten luoda toimeliaisuutta ja ahkeruutta ilman sotaa? Ruotsalaiset kai kävivät niin pitkään ja niin sopivia sotia, että he eivät vieläkään ole turhautuneet hyvinvointiin ja esim. osasivat suhtautua euroon kypsän analyyttisesti.

    VastaaPoista
  14. osasivat ruotsalaiset myös toiseen maailmansotaan suhtautua kypsän analyyttisesti ; tekivät kauppaa kummankin sotivan osapuolen kanssa . sekä muistivat ottaa osansa myös marshall avusta sodan jälkeen.......

    VastaaPoista
  15. Sitä mukaan kun tietoa kertyi ja
    paikkakuntalaisia tapasi ja asioita näki,
    pienen ihmisen pienessä päässäkin, 60 -luvulla,
    oli täysin selvää, mihin johtaa totalitarismi.

    Ja sitten kun se lopulta tapahtui,
    tilanne oli - uskomaton.

    VastaaPoista


  16. FERDINAND SCHÖRNER - “Petsamon kauhu” ja Natsi-Saksan viimeinen marsalkka


    http://veikkohuuska.blogit.fi/ferdinand-schorner-2/ferdinand-schorner/ferdinand-schorner-petsamon-kauhu-ja-natsi-saksan-viimeinen-marsalkka/


    (Tämän raportin Ferdinand Schörneristä on koonnut ja kirjoittanut, 30.11.2008: Veikko Huuska, 39500 Ikaalinen)

    VastaaPoista