Sivun näyttöjä yhteensä

13. toukokuuta 2012

Ei nettiä


Internet ei ole keksintö. Se on aate.

Kun ensimmäinen juna lähti asemalta, siinä oli ihmettelemistä ja väkeä. Matkapuhelin ei ollut niin raflaava, koska se näytti radiopuhelimelta, ja kaikki olivat nähneet sellaisia elokuvissa.

Internet on kuin kommunismi. Se ei syntynyt lokakuussa 1917 eikä kaatunut 1989. Kommunismin syntyhistoria ja kuolinkamppailu on paljon pidempi. Penisilliini ei ole keksintö. Lapsena tiesin, että pelottavan, kipeästi pistävän neulan nimi on Penisilliini, mutta nyt neulat ovat parantuneet, ja homman nimi on injektio. Kukaan ei matkustaisi menneisyyteen ilman antiobioottia; siellä vaikka vuodessa 1918 kuolisi espanjantautiin tai aivokalvontulehdukseen.

Katsoimme siis 9-vuotiaan ystäväni kanssa kaksi taide-elokuvaa, ”Takaisin tulevaisuuteen” ykkösen ja kakkosen. Tänään aion makuun päästyäni katsoa Poliisiopisto 2:n, joka muistaakseni on sykähdyttävä taideteos. Katselimme sitä 20 vuotta sitten, kun oma lapsi oli otollisessa iässä.

En raaskinut kysyä kaveriltani, mitä hän ajatteli vuodesta 1985, joka on Back to the Futuren normaaliaika. Ehkä ei mitään. Minä en liioin nähnyt mitään sinänsä mielenkiintoista.

Kakkososassa käydään parikin kertaa vuodessa 2015. Tässäpä aitopaikka arvioida asiaa! Ykkösosaa pidetään yleisesti mainiona. Olen samaa mieltä. Kakkosta pidetään yhtä yleisesti floppina. Olen samaa mieltä.

Tosin tekijät jättävät käyttämättä mahdollisuuden korostukseen. Vuodesta 1985 vuoden 1955 koulutanssiaisiin matkustettaessa juuri mikään ei muutu, paitsi tietenkin rekvisiitta. Sosiaalinen järjestelmä ja ihmissuhteet ovat samat. Viina tekee kauppansa (oikein), mutta elokuvantekijät ovat sensuroineet toisen tosiasian: ihmiset polttivat hirvittävästi tupakkaa vuonna -55.

Kunnon katsoja ei heti huomaa II-osan vuodessa 2015, että Internetiä ei ole keksitty. Maisemassa on kolmiulotteisia hologrammeja ja runsaasti automaatteja ja robotteja, mutta netistä ja sosiaalisesta mediasta ei ole aavistustakaan.

Internet on kuin kommunismi. Runsaat muistelmat Moskovasta ja Pietarista syksyltä 1917 sisältävät saman tiedon. Surkeaa oli ja nälkä ja kaikenlaista epäjärjestystä. Siinä kaikki. Kommunismin ja sosialismin erilaisiin muotoihin ja nimityksiin oli kyllästytty jo vuosikymmeniä sitten. (Se mikä syntyi pikku hiljaa ja otti nimekseen Neuvostoliitto ei mielestäni liittynyt erityisemmin näihin aatteisiin eikä liioin itse julistamiinsa.)

Internet on kuin vapaus. Vapautta ei huomaa. Kuinka moni kirjallisuudentutkija on sanonut painokkaasti, että Charles Baudelaire (etenkin ”Pariisin ikävä” 1869) aloitti sata vuotta kestäneen vapauden kuvausten perinteen. Puhe oli ikävästä, ikävystymisestä ja ajan kuluessa yhä voimakkaammin inhosta, josta J.-P. Sartre viimeisteli keskinkertaisen romaaninsa (”Inho”).

Se vuoden 1985 maailma, jossa emme huomanneet mitään erikoista, oli editoitu maailma. Tarkoitan sensurointia, lyhentelyä, muuttelemista eli saksien, liiman ja punakynän käyttämistä. Sakset, liima ja punakynä ovatkin melkein kadonneet maailmastamme, ainakin näkyvistä. (Keittiösakset on eri eläin, samoin kynsisakset.)

Kun aloitin kirjoittamisen, pöydällä oli imupaperia. Se oli lukijan vertauskuva – imi kakistelematta kaiken musteen, josta jäi pysyvä jälki.( Sen ajan kirjoitusalustoissa oli usein päällinen imupaperista ja lisäksi oli käytettävissä leskari tai rulla, joilla mustetta kuivailtiin.)

Tässä on ollut puhe Internetistä hiukan vertauskuvallisesti. Kummallisinta tuossa vanhan tieteiselokuvan nyt elämäämme aikaa kuvaavassa maailmassa oli sen ahtaus – pikkukaupunki, eikä mitään muuta. Todellisuudessa 1985 ”joukkotiedotusvälineet” (massmedia) hallitsivat mieliä ja ihmisiä. Nyt 2012 niitä ei enää ole. Edes urheilu ei kerää enää yhteen, koska televisiointi, verkkolähetykset ja uutiset on hinnoiteltu eri tavoin. YouTube –lähetysten myöhentäminen puolella tunnilla oli eräässä mielessä kuvaavaa. – Ehkä seuraava suuri terrori-isku tehdään kahteen kertaan, siis myös uusintana?

29 kommenttia:

  1. Aate leijuu maailman yllä ja se on omaehtoisuuden aate. Internet on vain eräs näyte siitä.

    Jos aloitamme vihreydestä ja Whole Earth Catalogista. Siinä näkyivät ensimmäiset sodanjälkeisen "kollektiivisen individualismin" signaalit: emme ole kuin valtavirta, olemme toisenlaisia mutta yksilöinä vapaita valitsemaan. Kyseinen WEC oli ensin käsin toimitettu moniste ja sittemmin paksu albumillinen tavaroista joilla elämästä saataisiin maanläheisempää ja parempaa ( http://en.wikipedia.org/wiki/Whole_Earth_Catalog )

    Se oli itse asiassa laaja paperinetti. Sitä tilattiin läpi Amerikan ja minäkin ostin semmoisen.

    Samaan ajattelutapaan syntyi henkilökohtainen tietokone ja sen lehtolapsi Apple Macintosh. Senkin tarinassa ja olemuksessa (ja mainonnassa) esiintyy sama teema -- valtavirran mukana mutta yksilöllisesti. Siinä missä peeceet on aina myyty yhtiöiden keskijohdolle ja hallinnolle ovat Macit suunnattu (töissä oleville tai koti-) henkilöille. Tämän tematiikan ympärillä tapahtuu nyös ikoninen "1984"-tv-mainos.

    Jos olen oikein ymmärtänyt, syntyi internet yksilöiden verkkona -- eri labrojen ja instanssien tutkijat linkkasivat yhteen paikkojensa tietokoneita, lähinnä Unixeja, viestiäkseen nopeammin ja käyttäen olemassa olevaa verkkotekniikkaa. Tarina on sama kuin yllä -- suuri yhteisö ja hallinto ovat valtavirta mutta se mahdollistaa sellaisten kanavien syntymisen jota alunperin ei olla ajateltukaan.

    Kuvittelen, että tällaisten ilmiöiden yhteinen nimittäjä noista asioista aina arabikevääseen asti on teknologian avustama yksilöllinen omaehtoisuus. Sitä on ilmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä kokonaan uuden viestinnän genren syntymisessä oli pitkään melkein huumaava vaikutus, pääosissa kaikki tektstuaalisen julkaisun siihen astiset hierarkiat ohittava läpäisy (mitä ei ollut tapahtunut koskaan aikaisemmin) ja vapaan vuorovaikutuksen reaaliaikaisuus - tämähän toimi vielä hyvinkin graafisen internetin ja sen yhteisöjen alkuaikoina, aikana, kun möykkäävät massat eivät olleet löytäneet tänne.

      Poista
    2. Commodore (64) - Computers for the masses, not for the classes.

      Poista
  2. Vuoteen 1918 matkaajalle penisilliiniä tärkeämpi olisi ehkä Tamiflu.

    Internet on (kommunistisen?) tasa-arvon vastakohta: Barabasilais-Talebilaiseen potenssilakien tapaan tietyillä linkeillä on hirmuinen ylivalta ja yliedustus.

    MrrKAT

    VastaaPoista
  3. Mihin siemenet kylvetään kun kulttuurin kyntöaura on kaatunut, minne suuntaa sisällissodan dementoima kulttuurikäsitys?

    VastaaPoista
  4. "Voi olla, että viestintävälineet TV, radio, puhelin, DVD sekä tietokone integroidaan yhdeksi ja samaksi laitteeksi, jossa kaikki palvelut ovat helposti käytettävissä" tämä teksti on lainattu Suomen internet-opas nimisiltä sivuilta tänään, osiosta nykyisyys ja tulevaisuus. Näin nopeasti muutaman vuoden takainen ennuste muuttuu todeksi ja sivustojen tiedot ajastaan jälkeen jääneeksi historiaksi. Itse törmäsin sähköpostiin ensimmäistä kertaa 80-luvulla. Pelkkä demo räjäytti tajunnan.Sähköpostia esitellyt N... firman näyteikkunaosaston johtaja hoiti silmiemme edessä aamuiset työtehtävänsä sähköpostitse, luki viestit ja vastasi niihin, ilman kokouksia, palavereja, papereita ja ymmärsimme, että viestit menivät perille sekunneissa, vastaanottajia oli kymmeniä ja jokainen sai saman tiedon heti istuipa koneensa äärellä missä tahansa. Siinä se oli, maailmanlaajuinen verkko, silmiemme edessä. Kesti vielä vuosia ennen kuin kaikki tuo tuli jokaiseen kotiin.
    t. Haro

    VastaaPoista
  5. Nyt meni blogistilla asiat tunkion pöllyttämiseksi. Sama täällä, minunkin pitäisi komposti tonkia ja levittää se marjapensaiden alle. Oikein hyvää äitienpäivä puuhaa.
    Kommunismi on kestosuosittu aihe tällä saitilla. Ehkä se johtuu siitä, että Suomen kautta se Lenin lipsahti itään parantamaan maailmaa.
    NMT kännykän, josta sittemmin kehittyi kaiken-maailman luuri, on pojoismainen keksintö. Ollila ja Pojat taivuttivat koko maailman seuraamaan itseään. Ja se kelpasi. Näin mailma sai ilokseen: Connecting People. Ja puhetta riittää. Olisiko tässä aihetta uuteen Nobelliin ?

    Toinen suomalainen maailman-ihme on Linux. Ilman sitäkään ei tälläkään saitilla raakuttaisi näin ponnekkaasti ja halvalla. Lisää Nobellia ?

    Taidan kuitenkin mennä komposti hommiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme niin tottuneet omaan näkökulmaamme matkapuhelimen historiasta, että oli virkistävä kuunnella oheinen (saatavilla downloadina esim www.audible.co.uk): "Stephen Fry On the Phone" - 5 x 15 min on the history of the mobile phone.

      Poista
  6. Internet on myös esimerkki teknologiasta, joka on alunperin kehitetty sotilastarkoitukseen. Tarvittiin kommunikointiteknologia, joka selviytyy ydinsodasta toimintakykyisenä.

    Toinen esimerkki sotaisasta tekniikasta on nykyiset mobiilikarttasovellukset: senkin tekniikka on kehitetty sodankäyntiä varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa taitaa olla harvoja tekniikoita, siis sellaisia joiden kehittäminen ei olisi kovin halpaa, joiden alkusyynä ei olisi sotatekniikka ja vasta niiden kypsyttyä siellä me näemme ne orastavina yleisinä asioina. Itse epäilen Nokiaa vastaavasta pelistä.

      Poista
  7. Back to the Future I on eräs lempielokuviani monella tasolla. Mutta kun ajattelen 1950-lukua, minulle ovat tärkeimpiä värit ja tuoksut. Eurooppa oli silloin nuhruinen, hiki tuoksui, ainakin Savossa kaikki oli kulunutta, elettiin melkein kuin kehitysmaassa.

    Olin vaihto-oppilaana Amerikassa 1956-1957 ja kun kuvasin sikäläistä elämää kirjeissäni, eräs suomalaisista luokkatovereistani kirjoitti minulle: Älä kirjoita enää, kaikki sanovat, että sinä valehtelet.

    Koulutytöt vaihtoivat Amerikassa vaatteita joka päivä, värit olivat raikkaita ja kirkkaita, keittiössä tuoksui silitetty puuvillakangas, kun perheen viisi tyttöä ja minä silitimme jatkuvasti pastellinsävyisiä vaatteitamme. Huoneessani oli valkoinen kokolattiamatto, jossa oli pehmeä nukka, kukalliset tapetit ja ikkunaverhot samaa kuosia. Perheessä oli monta autoa, pesukone ja kuivailmakuivaaja, astianpesukone.

    TV-huone oli pieni ja siellä oli epämukavat kokoontaitettavat tuolit. Joissakin perheissä oli jo väritelevisio - kuva oli tosin karmea, ihmisen iho kuin lihatiskiltä. Lapset ja nuoret soittivat pitkiä puheluita, Suomessahan piti esittää asia lyhyesti. Lukiossa toimi sekä bändi että orkesteri, soittimet olivat koulusta ja opetus koulussa yhtenä valinnaisena aineena. Kouluissa järjestettin iltapukutanssiaisia, joissa tanssien varaamiset kirjoitettiin pieniin kirjoihin ja seinävierustoilla istui aikuisia esiliinoina.

    Amerikkalaiset olivat siihen aikaan kohteliaita ja käyttäytyivät hyvin. AFS-perheessäni oli paljon kirjoja - ja kaksi flyygeliä olohuoneessa. Chicago ja New York olivat arvokkaita ja rauhallisia (Aamiainen Tiffanyllä New York !). Etelävallat olivat takapajula, jossa oli rasisteja. Heitä kauhistelliin pohjoisvalloissa. Vaihto-oppilaat kutsuttiin Valkoiseen taloon ja pihanurmikolla istuen kuuntelimme presidentin puheen. Minullakin oli pitkään I like Ike - rintamerkki. New York Times -lehdessä oli kahteen otteeseen meistä ryhmäkuva. Kun palasi Suomeen, oli kuin ufojen luona käynyt, piti olla hiljaa kokemuksistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi! Mieleen tulevat setäni USA-kaitafilmit 60-luvun alusta.

      ( http://www.flickr.com/photos/eero_raunio/3505667538/in/photostream )

      Se oli aikaa jolloin Valittuja Paloja luettiin ja arvotettiin maailmaa senkin kautta. Mä pidin silloinkin sen seutukunnan tietyistä piirteistä ja pidän edelleen.

      Poista
    2. Tama kommentti oli niin mielenkiintoinen etta piti lukea se monta kertaa (toki blog-artikkelikin oli). Olen usein mietiskellyt milta USA naytti suomalaisen silmin 50-l. Erityisesti kun luin Bill Brysonin kirjan Thunderbolt Kid jossa han kertoi 50-l lapsuuden maisemistaan. Samoin .. vaikka Euroopassa ei nyt mene kovin hyvin.. vaihto-opiskelijalla USAssa on varmaan aika erilaisia mietteita nyt kuin 50-l.
      Mahtaakohan Mad Men TV-sarjan kuvaus vuoden 1960 New Yorkista olla uskottava?

      Poista
  8. ...Internet on kuin vapaus...

    Totta! Mietin tassa eraana iltana, etta Putin voisi olla seuraava Stalin kaikkine kauheuksineen. Ei muuten voi! Nama internetit ja massamediat ovat tehneet sen, etta jopa maat kuin Myanmar alkavat vapautus eli avautua. Putininkin on kunneltava ainakin osaa kansastaan. Niin myos Kiinan kommusnistipuolueen! Hyva nain!

    VastaaPoista
  9. Parhaimpia SciFi elokuvia ovat olleet sellaiset, joissa kuvitellaan tulevaisuutta jossa me nyt elämme, tai olemme jo eläneet. On todella hauskaa katsella esim. 50-luvun elokuvia, joissa yritetään kuvitella minkälainen maailma on vuosituhannen vaihtuessa. Todella mielenkiintoista.

    Oma lukunsa on sitten erilaiset SciFi genret. Joissakin paneudutaan vain ja ainoastaan yhteiskunnan sosiaalisen kehityksen tulevaisuuteen, ja eipä voi paljoa enempää metsään mennä. Näissä tulevaisuus kuvitellaan aina ja säännöllisesti synkäksi ja ahdistavaksi paikaksi. Onko nykymaailma sellainen, on kai kuitenkin jonkinlainen omantunnon kysymys, mutta omasta mielestäni metsään on menty että rytisee.

    Toista äärilaitaa edustavat tietenkin esim. 30-luvun tulevaisuudenkuvat, joissa teknologialla on ylivertainen asema kaikessa. Muistan yhdenkin elokuvan, jossa muutaman ihmisen voimin päätettiin, suunniteltiin ja vieläpä rakennettiin tunneli Euroopan ja Amerikan välille. Samaan kategoriaan kuuluvat tietenkin kaikki avaruusfantasiat, kuten Flash Gordon ja kotimaisen Outsiderin Atorox -hahmo.

    Mitä tulee Internetin kehitykseen, niin siinäkin on menty metsään. On kauan ollut tiedossa, että pitkän aikavälin ennusteita yliarvioidaan ja lyhyen aikavälin ennusteita aliarvioidaan. Meillä ei edelleenkään ole käytössä täysin automatisoituja maanteitä, ei turbiini- tai ydinkäyttöisiä autoja eikä kaupunkiensisäisiä tai -välisiä liikkuvia jalkakäytäviä. Mutta Internet on kehittynyt paljon nopeammin kuin olemme kyenneet ennustamaan, kuten blogistikin alkuperäisessä tekstissään kirjoitti. Samoin kävi matkapuhelimille. Olemme saaneet muutaman vuosikymmenen aikana käyttöömme enemmän kuin täydellisen mukana kuljetettavan ääniaktivoitavan kommunikaatiovälineen, vaikka emme vieläkään ole matkustaneet kuuta pidemmälle.

    Internet in ihmeellinen asia, ja vaikka maailmanlaajuista tietoverkkoa on hahmoteltu jo kauan, emme ole vielä lähelläkään Arthur C. Clarken novellin maailmaa, jossa eräänä päivänä mekaanisen puhelinverkon kytkentöjen määrä ylitti kynnyksen, jolloin tuosta puhelinverkosta tuli itsenäisesti ajatteleva ja "elävä"...

    VastaaPoista
  10. Kala vedessä,
    vapaana kuin ajatus
    - vai verkon vanki ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Vai verkon vanki", hyvä havainto,tuota sietää tuumiskella.

      Poista
  11. Paikallisessa kirjastossa myytiin poistettuja kirjoja 20 centtiä kappale. Mukaani sattui mm Eino Jutikkalan kirjoittama kirja "Kuolemalla on aina syynsä, Maailman väestöhistorina ääriviivoja".

    Onpa havainnollinen kirja.

    Alkeellisissa pyyntikulttuureissa oli rajut meiningit. Saaliin ehtyessä pyyntiin kyvyttömät vanhukset ja sairaat jätettiin heiteelle tai suorastaan surmattiin.

    Lapsenmurha oli hyvin tavanomaista, kun lapsi syntyi sopimattomaan aikaan.

    Lapsenmurhien perinne ei edes maatalouskulttuurissa katkennut vaan siirtyi edelleen korkeakulttuuriin kuten antiikkiin.

    Vasta kristinusko pystyi vaivoin lapsenmurhat lopettamaan hyväksyttynä tapana.

    Näin siis Jutikkala kirjoittaa.

    Huh huh sentään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Jutikkalan kirja - tosin kooste eurooppalaisesta tutkimuuksesta - on ilman muuta sodanjälkeisen ajan historiateosten 10 kärjessä -luokkaa. Se vaikutti minuun ilmestyessään tavalla, jota nyt kuvaat. Muistelisin kirjoittaneeni siitä Helsingin Sanomiin erittäin innostuneen arvostelun. Ettei vain olisi kansipaperissa sitaatttia?

      Kuoleman historian tutkimuksen olivat panneet alulle Ranskassa Philippe Ariès ja Michel Vovelle. Ensin mainitun tutkimusten yhdistelmä Time of Our Death on ollut vuosikymmeniä Penguinissä.

      Ja mainitaan samaan hengenvetoon Jutikkalan opastaman Oiva Turpeisen väitöskirja "Kuolemalla on aina syynsä", jossa hän selvittää, mikä osa suurten nälkävuosien 1867-1868 kuolleista oli taudin, mikä nälän tappamia. Lähtökohta oli neerokas: tautiin kuoltiin kotiin, nälkään maantielle.

      Poista
    2. Myös minuun Jutikkalan Kuolemalla on aina syynsä teki "makaaberin" vaikutelman: me ihmiset emme todellakaan ole aina olleet ihmisiä samalla tavalla, tai ajatelleet samalla tavalla. Onkohan Lloyd deMausen psykohistoria (onko tuo oikea käännös? Psychohistory) ollut Jutikkalan tiedossa. deMausehan julkaisi ajatuksiaan jo 1970-luvulla. Psykohistorian ajatuksia on mm. että luonnonkansojen lastenkasvatusmenetelmät ovat lähestulkoon kautta linjan lähempänä sitä mitä me sanoisimme lapsenrääkkäykseksi kuin -kasvatukseksi; ja että useimmat menneet korkeakulttuuritkaan eivät ole olleet sen parempia.

      Poista
  12. Muurahaisilla on internet, jonka avulla ne pystyvät monimutkaisen koordinoidusti vaikka siirtämään koko pesänsä tarkkaan ilmansuuntien ja mikroilmaston mukaan valittuun paikkaan. Aivoissa on internet, pääkopassa on vain soluja, jotka yhdessä toimien ovat ajatteleva organismi. Nostaako internet ihmiskunnan uudenlaiseksi globaaliksi organismiksi? Yksilö olisi suuremman organismin osa kuin muurahainen pesässään, johtajia ei tarvita vaan internetistä tulevat signaalit ohjaavat organismia. Yksilöllä ei olisi tarvetta omaan ajatteluun muuten kuin käytännn ongelmien ratkaisussa, koska koko organismin viisaus olisi ylivoimaisella tasolla yksilöön verrattuna, kuin muurahaispesässä.

    VastaaPoista
  13. Eikö mitään sanomaa äideille?

    VastaaPoista
  14. "Se vuoden 1985 maailma, jossa emme huomanneet mitään erikoista, oli editoitu maailma. Tarkoitan sensurointia, lyhentelyä, muuttelemista eli saksien, liiman ja punakynän käyttämistä. Sakset, liima ja punakynä ovatkin melkein kadonneet maailmastamme, ainakin näkyvistä."

    Kullekin sukupolvelle ja aikakaudelle on omat sakset, liimat ja sensurointikynät -- kun teipin jäljet alkavat liiaksi näkyä, pitää keksiä näkymättömämpi liitos. Joten "ainakin näkyvistä" lienee sovelias ilmaisu. Mutta ei se editointi ole mihinkään kadonnut. Meille tarjoiltu kansanpainos siitä kuinka Usamaa bin Laden ovelasti piileskeli ihan pakistanilaisen sotakoulun naapurissa on mun arvatakseni eräs moderni legenda. Mun arvatakseni se vain kävi tarpeettomaksi.

    Ja toinen asia on sitten kuinka verkosta sekä äly- että älyttömistä taskupuhelimista on tullut verraton kontrollin toteuttamistapa. Mutta tämä onkin Ihan toinen asia.

    VastaaPoista
  15. Ad Omnia: - pieni kertaus - Internetin edeltäjä Arpanet oli siis armeijan tilaus. Tehtävä oli keksiä viestiyhteysjärjestelmä ydiniskun aiheuttamaa megapulssia vastaan. Hajauttaminen on siis tätä perua.

    Kun hanke valmistui, sotiliaat olivat menettäneet mielenkiintonsa ja jättivät systeemin yliopistoille, joista viisi (Berkeley, Stanford, Ucla, Ohio State ja joku jota en nyt muista) keksivät "handshaken" eli protokollan, jota käyttäen koneet pantin keskustelemaan keskenään.

    Netissä on todella paljon sotilasteknologiaa. Ensimmäinen hyvä www-selain Netscape ainakin oli käytössä stealth-pinta-aluksissa, ja ohjuksia ohjattiin hiirellä. Se oli 90-luvun alkua.

    Kirjoitin noin vuosi - puolitoista sitten laajasti tietotekniikan ja sotilasteknologian runsaista yhtymäkohdista.

    VastaaPoista
  16. Muistan kuin Huygens-luotain lähetti kuvia Titanista. Se tuntui vähemmän ällistyttävältä kuin se, että heti asiasta kuultuani saatoin käynnistää koneeni ja katsoa netistä, millaiset kelit Titanissa on tänään.

    VastaaPoista
  17. Postauksen ja sen kommenttien kiinnostavin ristiajatus minulle on, kuinka sekä tulevaisuutta kuvitteleva "sci-fi" että menneisyyttä kuvittava "historiallinen draama" (en nyt yletä yleistämään ajatusta tieteeseen eli futurologiaan ja historiatieteeseen) kuvaavat kummatkin tekoaikaansa. Kumpi kuvaa sitä enemmän? Menneestä meillä on olemassa paljonkin faktaa ja aatehstoriaa, eli tavallaan virheet ovat tietoisempia kuin tulevan kuvitelussa, jossa tietenkin erehdymme, koska pystymme vain ekstrapoloimaan. Molemmissa voidaan erehtyä viattomasti, mutta varmasti myös usein tarkoituksella, jotta voitaisiin ohjata nykyistä. Menneisyyden vääristäminen sokaisee ja tulevaisuuden tendenssimäinen kuvaus harhauttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rienzi iskee naulankantaan: sekä scifi että historiantutkimus kuvaa usein paremmin omaa aikaansa kuin kuvattavaa kohdetta. Yksi syy tähän on ehkä se, että kuvittelemme tulevaisuuden lineaarisena ts nyt vallitseva suunta jatkuu tulevaisuudessa samansuuntaisena. Todellisuudessa tulee usein käännekohta, esim. uusi keksintö, joka muuttaa kehityskulun tavalla, jota ennen sen ilmestymistä ei ole voitu aavistaakaan.

      Poista
  18. Miksi me olemme niin huonoja ennustamaan tulevaisuuden kehitystä, kun Jules Verne pystyi kuvittelemaan monta tulevaa keksintöä? Vai onko kaikki tarpeellinen jo keksitty?

    VastaaPoista