Sivun näyttöjä yhteensä

9. toukokuuta 2006

Käsikirjoitus

Mielisairas salapoliisi

12-osainen televisiosarja ja koko illan elokuva

Toistuva alkukuva: mies (niin Tauno Palon näköinen kuin mahdollista) tulee m/v kuvassa huoneeseen. Kuvasta havaitaan, että vaatteet ovat menneisyyden kuosia, koska pikkutakissakin on oudon leveät leikkaukset ja selässä tamppi. Hänellä on kädessä vaalea lierihattu.

Kuva edestä: suu aukeaa, silmät revähtävät. Lattialla ruumis – sama mies, samoissa vaatteissa, mutta luodinreikä päässä ja verta lattialla. Ääni: ovi käy. Sisään tule rikostarkastaja, jälleen sama mies, samoissa vaatteissa, ja hänen perässään poliisi vanhan ajan pussihousuissa, saappaissa ja koppalakissa, ja ojentaa käsirautoja. Vainaja vangitaan ja pannaan rautoihin.

Toistuva aloituskuva: Mauri Sariolan näköinen mies makaa sairaalan pyjamassa sairaalan sängyssä ja tupakoi tupakoimistaan. Kamera kääntyy. Ikkunassa on kalterit – Lapinlahden puistikko. Kamera kääntyy. Toivo Pihkasen näköinen tukeva, pukinpartainen, valkotakkinen lääkäri valmistautuu tekemään muistiinpanoja.

Kaikki jaksot ovat siis skitsofreniasta kärsivän kertomuksia. Kehyskertomus tarjoaa tilaisuuden minä-kerrontaan, jota esittävät potilas tai lääkäri. Missään vaiheessa ei kerrota, mikä on totta ja mikä sairaan mielen tuotetta. Ei tarvitse kertoa.

Jotkut kertomukset tapahtuvat nyt, jotkut lähimenneisyydessä, jotkut puoli vuosisataa sitten. On myös mahdollista ajaa yhdesä kuvassa valkoisella Mersulla suoraan 1950-luvulta 2000-luvulle ja käydä tankkaamassa 1970-luvun huoltoasemalla.

Tieto murhasta, epäily syyllisyydestä ja syylliseksi todistaminen ovat siis aina mielen tuotteita.

Toistuva loppukuva: mies, tämä Tauno Palon näköinen, viedään raudoissa vankilaan. Vanhanaikainen vangin puku, käsi- ja jalkaraudat, ruma lipaton päähine.

”Murhaajan nimi on sinun nimesi.” (Sofokles, Oidipus kuningas)

1 kommentti:

  1. Veikkaan, että ns "normalille" katsojalle voisi tulla pää kipeäksi tällaisesta elokuvakerronnasta.

    VastaaPoista