Sivun näyttöjä yhteensä

27. helmikuuta 2019

Polkuriippuvuus ja eduskunta



En kannata eduskuntaa. En ole valtiosääntöoppinut. En usko soteen.

Silti ärryn median tavasta puhua sotesta ja perustuslain vastaisuudesta.

Polkuriippuvuus on fysiikan ja monien muiden tieteiden hyödyllinen käsite. Kuvittele tulevasi Helsinkiin lännestä. Päätät menetkö Mannerheimintielle vai Mechelininkadulle. Matkalla et voi peruuttaa tehokkaasti päätöstäsi. Molemmissa tapasuksissa voit silti päätyä Pasilaan, jonne olit menossa.

Puheena on kompleksiteettiteoria, joka siis on myös selvää arkea. Kun haliltus tai eduskunta ovat tehneet ratkaisun A eli valinneet vasemman tai oikean risteyksen, kääntyuminen ja poikkeaminen on ehkä matemaattisesti ja fysikaalisesti mahdotonta. Jos ajat autoll moottoritien liittymän ohi, joudut miettimään, miten toimia. Halusit siis Kauklahteen? Joudut kiertämään Espoonlahden ja käyttämään pienempiä teitä.

Osoitettu perustuslain vastaisuus on lehdille ja televisiolle ”moka”. Näin ei välttämättä ole. Ristiriitaan perustuslain kanssa voidaan päätyä väistämättömästi. Lisäksi on tavallista, että uusi säännös on perustuslain vastainen, koska se on kahden perustuslain vastainen. Valitsemalla toisen rikkoo toista.

Esimerkki polkuriippuvuudesta on tietosuojalaki, joka tuli voimaan viime toukokuussa. Sen on säätänyt EU, mutta se on myös Suomessa laki. Siinä on noin 100 pakollista sääntöä, joita ainakaan minä en osannut enkä arvannut ottaa huomioon ja joita Suomessa rikotaan nyt yleisesti. Esimerkiksi yhtiön laillisesti säilyttämään henkilötietoon liittyvä ihmisen osoite pitäisi ilmoittaa muutoksesta ilmoittaneelle itselleen, ikään kuin kuittauksena…

Kun viimeksi luin läpi kymmenen pörssiyhtiön tietosuojailmoitukset verkosta, ainutkaan ei ollut likimainkaan lainmukainen.

Parantamalla tietosuojaa rikkoo kenties julkisuusperiaatetta, siis sitä, jonka mukaan kaikilla on suhteellisen laaja oikeus saada tietoja viranomaisilta. Perinteinen esimerkki on veroäyrit kunnallisverotuksessa. Ne ovat edelleen julkisia, mutta toisaalta ne kyllä loukkaavat pahastikin henkilötietojen suojaa.

Ahkerasti vihjailtu hallituksen ja eduskunnan viivyttely sote-asiassa on törkeää liioittelua. Kun lakia muutetaan, on yleensä muutettava samalla kymmentä tai kymmeniä muita lakeja. Tietosuojalaki (GDPR) vaati suurehkoja muutoksia rikoslakiin.

Hyppään kolmanteen asiaan. Eräiden törkeiden seksuaalirikosten vähin rangaistus halutaan nostaa kahteen vuoteen vankeutta.

Ovatko ehdottajat miettineet, mitä siitä joskus seuraa? Alaikäiset ovat sukupuoliyhteydessä. Tyttö on vielä kuukauden rikosoikeudellisesti lapsi mutta häntä pari kuukautta vanhempi poika on täyttänyt rajaksi määrätyn iän. Olen ollut tuomarina sellaisessakin asiassa. Ikäraja oli siihen aikaan 15 vuotta, ja poika oli siis 15 ja asiassa aktiivinen tyttö 14. Ja pojalle vähintään 2 vuotta vankeutta?

Sivuuttaen sen, mitä mieltä tuollaisesta varhaisseksistä on, en näe vankeusrangaistuksessa oikeudenmukaisuutta. (Sivuutan tuomioistuimen mahdollisuuden manipuloida lopputulosta, kuten silloin teimme.) 

36 kommenttia:

  1. Minua on pitkään hämmästyttänyt suomalaisten tapa koettaa legalisoida ja juridisoida kaikki yhteiskunnan ongelmat ja arkisemmatkin asiat. Miksi ihmeessä? Eikö vähempi lainsäädäntötyö riittäisi? Nyt on jo niin paljon lakeja voimassa joita kansalaisten, yritysten, kuntien ja valtion hallintojen itsensä on noudatettava, ettei siinä ole enää aikoihin ollut mitään tolkkua. Lisäksi tulevat EU-lainsäädäntö direktiiveineen sekä kansainväliset sopimukset jotka sitovat päättäjiä ja kansainvälisiä toimijoita, usein myös yrityksiä. Olen varma että tämä ei voi jatkua koska ei tällä ylipäänsä mitään ongelmia ratkaista. Eivät rikokset vähene uusia lakeja lisäämällä ja rangaistuksia koventamalla, päinvastoin. Arvelen että joku korjausliike on myöhemmin tulossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lainsäädännöstä sentään valtaosa on muuta kuin rikoksia ja rangaustuksia. Ja kun nykymaailma nyt vain on entiseen verrattuna tolkuttoman monimutkainen, lainsäädännönkin on vaan yritettävä jotenkin pysyä perässä. Muuten ollaan hukassa - tai jossain sellaisessa maassa, jota en tässä viitsi yksilöidä.

      Poista
    2. Olen joskus miettinyt, että milloinkahan vastaan tulee se piste, jossa esim. EU toteaa, että "nyt kaikkea on säännelty juuri sopivasti, enempää ei tarvita".

      Ja toisaalta: jos tuota pistettä ei koskaan tule, mitä sitä seuraa?

      Maailman kaikki muistipaikat täyttyvät pelkästä regulaatiosta?

      (Sitä riskiä, että vanhoja pykäliä purettaisiin edes sen verran kuin uusia tulee, ei taida olla edes teoriassa.)

      Poista
    3. Suomalainen virkamiehistö on sellaista, että se ei ilman lakeja ja säädöksiä osaa toimia. Tämä on tietysti johtanut siihen, että kaikesta pitää säätää säädöksellä.

      Jos säädettäisiin laki, missä määrättäisiin virkamies leikkaamaan lapsensa nenä ja korvat, niin epäilemättä Kemppinen ja kollegat näin tekisivät.

      Poista
    4. Joku aikaisempi kommentoija onkin jo huomanut, että lait ja asetukset eivät todellakaan ole vain rikollisia varten, vaan niillä määritellään kaikki, mitä yhteiskuntaan kuuluu. Ilman toimivaa lainsäädäntöä ja sen valvontaa et voisi luottaa siihen, että se mitä kaupassa myydään maitona on maitoa. Tai että asuntosi sähkölaitteet ovat turvallisia käyttää.

      Ei niitä säännöksiä tarvita virkamiehiä varten, vaan vaikkapa sitä käsistään kätevää reiskaa varten, joka osaisi kyllä rakentaa melkein hyvin toimivia sähkövirityksiä paitsi itselleen, myös halavalla naapurille.

      Tai sitä yritteliästä pikkuravintolanpitäjää varten, jolla kyllä on ruoanvalmistustaito, mutta keittiön hygienia- ja säilytystilat puutteellisia ja ilman valvontaa saisi aikaan ruokamyrkytyksen asiakkailleen.

      Se, että suomalaiset yleensä ovat lainkuuliaisia, on vain hyvä asia. Niin itsekin pyrin olemaan. Mutta ilman valvontaa toiminta alkaa lipsua, sen tiedän itsekin, kokemuksesta.

      Poista
  2. Minä kun yritän Mannerheimintielle tai Mechelininkadulle, ikinä en sinne pääse. Pasilan putkaan minä pääsen. Ja taas aamulla yritän Mechelininkadulle, mutta pääsenkö sinne, no en, herään putkasta Tampereella, Sorin piirissä. Ja sieltä aamulla kun yritän lähtee Mannerheimintielle... pääsenkö sinne? no en varmaan pääse. Taas kaikki jää näkemättä, esim. Kansallismuseo. Ja se hyvä ravintola joka siinä Mecheliininkadulla on. Ei! kerta kaikkiaan ei! Enää en edes yritä päästä Mannerheimintielle tai Mechelininkadulle. - Pitäkää tunkkinne!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä mihinkään putkaan joudu. Kunhan puhut.

      Poista
    2. Mechelininkadun ravinteliin olet kuitenkin joskus päässyt kun osaat laatuakin arvioida.

      Poista
    3. Meinaa Messeniusta, kovan luokan shakkimatseja...

      Poista
    4. Messenius ei ole lähelläkään Mechelininkatua. Pari sataa metriä sen pohjoispäästä Tullinpuomille päin. Messeniuksenkadun keskivaiheilla, kuinka ollakaan.

      Tarkoittanette Laiskaa Karhua, joka muuten lie autenttisin pieni Kneipe mitä Helsingistä löytyy.

      Poista
    5. " - ja se hyvä ravintola joka siinä on."

      Nyp pitäs joko:

      aa) mikis kisikseen että pääsee aamulla skurulla johki ihme raflaan

      be) aamulla kisiksestä taksilla keskustan kautta kiertäen johki ihme raflaan, vaiks porvoossa tai ivalossa

      cee) vähentää google mapsin ja päätäytteiden yhteiskäyttöä jossain ihme rafloissa

      dee) venaa et triplaan tulee rafla koska jos se on hyvä niin se on ihme koska pasila

      Poista
    6. Mechelininkadulla on perinteisesti ollut kaksi hyvää ravintolaa, Lehtovaara ja jo mainittu Laiska karhu. Ja kolmantena Perho, jossa ne vasta opettelevat.

      Ei kai sinne uusiakaan ole tullut. Jos Suomessa joku paikka on valmis eikä kaipaa muutoksia, niin Töölö.

      Poista
    7. Jaa kumpi? Takatöölöläiset pois etutöölöstä, muuten vielä asuntojen hinnat laskee.

      Ei Linnamäkikään ole valmis vaikkei sinne saa enää rakentaakaan. Linnulaulussa on Aulis Junes, väittäisin että valmis talohan se, vaikka itätöölössä onkin.

      Poista
    8. Lehtovaara! Sibiksen puisto on paras, narauttaa vähän korkkia niin ettei tuu suru puseroon ja jossei sen äijän naama näytä krapulaiselta niin sitten ei kenenkään. Siis sen Sibeliuksen, siinä pönttöhimmelin vieressä. Ei pahemmin inspiroi dokailemaan, ei.

      Leppäsuon essoakaan ei oo, Jätkäsaaresta ei saa flindaa, täyttä slummia koko se pää sitä katua, mettää tosin on harvennettu. Ne puut varmaan on jossain varikolla ja muutetaan Hämeentielle. En ihmettelis pätkääkään.

      Poista
  3. Polkuriippuvuus, öh,
    ensin yhdistin sen ihan muuhun.
    Vert. konteksti: sms "etkö ehdi polkemaan päiväaikaan?".

    VastaaPoista
  4. Aikuisen ja lapsen välinen seksi on ilmanmuuta rangaistava teko vaikka esimerkin (14/15) kaltaiset tilanteet ovat varmasti hankalia jos ne käräjäoikeuteen jostain syystä päätyvät.

    Seksi selkeästi alaikäisten kesken lienee sitten sosiaalipuolen selvittelyn alainen asia jos toteen kyetään näyttämään, että siitä jotain haittaa aiheutuu. Tai ylipäätään jos sen ikäiset seksinnauttijat tekemisistään kenellekään menevät kertomaan.

    Henkistä haittaa voi aiheutua vasta myöhemmällä iällä jos homma on mennyt kjokonaan "reisille" eikä sitä ole asianomainen voinut itselleen selvittää, mutta menepä siitä ketään syyttämään. Saatika että vahinkoa (paitsi raskaus) toteennäyttämään.

    Itse olen ollut eka kertoja alaikäisenä samanikäisen kanssa sukupuoliyhteydessä, mutta en voi mennä väittämään, että aikuisiän mahdolliset ongelmat millään tasolla johtuisivat niistä kokemuksista.

    Varhaisseksistä jäivät pelkästään hienot muistot. Ystävyys ei käsittääkseni kärsinyt vaurioita siitä, että oltiin "sisäkkäin lailla nisäkkäin". Vuosi oli 1971 ja ikämittari pyörähti maagiseen lukuun 13.

    Ah, saisinpa takaisin edes aromit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ansaitsee kyllä tykkäys-painamisen.

      Poista
  5. Ei riitä että poika vapautettiin. Tuo viettelijälumppu olisi pitänyt sen sijaan tuomita.

    VastaaPoista
  6. Olin aikoinaan koulutustilaisuudessa, jossa ihmeteltiin juuri voimaan tulleiden henkilötietolain ja julkisuuslain välisiä ristiriitaisuuksia. Me oppilaat kysyimme ohjeita tilanteeseen, jossa toimiminen tarkasti toisen lain mukaan aiheuttaisi väistämättä rangaistuksen toisen lain mukaan. Molemmat lait hyvin tunteva kouluttajamme mietti hetken ja vertasi tilannetta katon harjalla istumiseen ja sieltä putoamiseen. Ts. putoamissuunta kannattaa valita, mikäli mahdollista, sen puolen mukaan, jossa sattuu vähiten. Keskenään ristiriitaisia lakeja sovellettaessa kannattaa siis noudattaa sitä lakia, jonka rikkomisesta saa
    pienemmän tuomion. Tällaisilla lohdullisilla eväillä lähdimme sitten omiin hommiimme.

    VastaaPoista
  7. Professori Kemppisen teksti haiskahtaa taas kaksoisstandardilta.

    Ongelma on, että oikeussofismin takia tuomarit antavat seksi- ja väkivaltarikoksista liian alhaisia tuomioita. Kansalaisten luottamus oikeuslaitoksen kykyyn antaa järkeviä tuomioita on romahtanut.

    Siihen ei auta että viisastellaan lisää oikeussofismilla, kuten professori Kemppinen tässä tekee.

    Tietenkin ehdotuksessa minimirangaistuksesta on professorin mainitsema ongelma. Sen ongelman juurisyy ja mahdollisuus tehdä sille jotain on kuitenkin ollut oikeuslaitoksella.

    Jos annettu ehdotus minimirangaistuksesta ei toimi, professori voi ihan vapaasti esittää sellaisen vaihtoehdon jolla tuomarit saadaan toimimaan järkevästi.

    Itse ainakin toivoisin että tuomarit lopettaisivat oikeussofismin ja käyttäisivät itse järkeään tuomioita määrätessään, silloin heitä ei tarvitsisi pakottaa minimirangaistuksella toimimaan järkevästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missä se "romahdus" näkyy?

      Poista
    2. Se näkyy esimerkiksi siinä, että Kemppisen tarvitsee kirjoittaa kirjoitus jossa moititaan lainsäätäjiä siitä että he määräävät minimirangaistuksen. Ja jos pidät silmät auki turuilla ja toreilla, niin samaa kuulee laajalti. Lehdistä ei löydy kuin rivien välistä, koska media on samalla asialla kuin Kemppinenkin.

      Poista
    3. Mikäli en suuremmin erehdy olen ymmälläni ettei ole vielä selvinnyt se nimenomainen lahjomattomuuden laji jonka K. hyvin taiten ja tarkoin hallitsee. Toki yrittänemme olla avuksi, kommenttien puitteissa toimien.

      Poista
    4. Maahantulijakultturissa naimaikä on 6 vuotta. Sitä ennen saa jo gruumata.

      Poista
    5. Mikäli en suuremmin erehdy olen ymmälläni ettei ole vielä selvinnyt se nimenomainen lahjomattomuuden laji jonka K. hyvin taiten ja tarkoin hallitsee.

      Rehellisyys, totuus, suoraselkäisyys.

      Poista
    6. Sunnuntainen anonyymi; nyt on niin monta selittävää sivulausetta peräkkäin, että tuskin itsekään ymmärrätte mitä halusitte sanoa.

      Poista
    7. Pyhäpäivän nimenomainen anonyymikeskiviikkona, 06 maaliskuuta, 2019

      Epäoikeudenmukaisuuksiin puuttumatta jättäminen suorastaan tuottaa niitä.

      On lukuisia keinoja liata sievillä sanoilla mikä hyvänsä puhdas epäkohta. Eräs on valemyötätunto, juurikaan vaivannäköä vaatimaton lässytys johon vastaaminen on ajanhukkaa ja vie voimavaroja. Rutisuoraa puhetta arkailematon otsikoidaan ja nimetään tylyksi, tuomitsevaksi, rasistiksi, vihapuheen harjoittajaksi tai miksi milloinkin. Dementoidaan lausuja koska lausuman osoittama epäkohta on yleisvituttava ja ratkaisu ei löydy apteekin hyllyltä. Toiseen syyllistyvät asiantuntijat jotka kaiketi valitaan bingopalloilla vaihtuvuudesta päätellen. Viranomaisten 'saundi' on tavallinen sisällötön väistelylässytys jonka faktoja voi tarkistaa mutta kukaan ei tee niin paitsi esimies jonka työnä on mikroilmein luotu vastuunväistöliike, antiikkikauppiaan tauti.

      Yleisen tason ja yksilötason liudentuminen, näkökulma valitaan yleisen yläpuolelta jos kykyjä on, yksilön yläpuolelta ellei, ja kas - yksilökin voi kohota kuin paroni von Münchhausen suosta ratsuineen tai ainakin keppihevosineen.

      Kuluttajan ostokäyttäytymisen ennakointiin perustuva päivittäistavarakauppa käyttää keinoja joita saattaisi olla hyödyllistä soveltaa lainsäädäntötoimessa. Lakeja tulisi markkinoida vielä voimaperäisemmin, ennakoiva markkinointi ei vaikuta riittävän.

      Päivän tarjous: jättihöttö jumbokoko sotelaki (min. 2/as. Vain jälleenmyyjille)

      Selittäminen on maailmanlaajuinen tauti,
      yks' kommentti suussa ja apina oot

      Siis kuulkaa nyt nuoret,
      kuulkaa kokeneen ääntä...


      Dave Lindholmia mukaillen, polkuriippuvuuksista piittaamatta.

      Kyselkää! Penätkää nenäkkäästi lisää tietoja ja kun saatte vastauksen, nolatkaa vastaaja ja esittäkää tietävänne että hän ei kerro koko totuutta. Olkaa äärimmäisen huolellisia pohjatöiden suhteen. Syökää keskinkertaisuuksia aamiaiseksi. Halveksukaa julkisesti ja kohdelkaa rahakkaita moukkina joille ei huomiota suoda. Älkää osallistuko politiikkaan. Levätkää ja puntaroikaa asioiden arvoa koko ihmiskunnan kannalta. Ottakaa kaksi uutta harrastusta vuosittain.
      Luopukaa kaikesta luksuksesta, kaikista sidosryhmistä, kaikesta paitsi välttämättömien tarpeiden tyydyttämisestä vähimmällä vaivannäöllä. Älkää tunteko kiitollisuutta mikäli teitä kiitetään tai ihastellaan. Valmistakaa tietoisesti kaikkinaisen epävarmuuden ilmapiiri jolla voitte pyyhkiä julkisen minänne käytön jälkeen.

      Eiköhän näillä ja keinutuolilla pääse alkuun? Päättäväisilläkin etenemä on nolla mutta työ sujuu yhtäläilla päättämättömiltä kunhan se tehdään kuin oltaisiin päättäväisiä. Päättäväisillä on silti mukavampaa elleivät liiaksi nuku tai keiku.

      Poista
    8. Tuon viimeisimmän kirjoittaja lienee henkilö M, tällä kertaa incognito. On niin samaa vuodatusta maailman kaikinpuolisesta vääryydestä, ihan syvämmen pohjasta!

      Poista
    9. Eipä. Kukkaron pohjasta. Olen hyvin säästäväistä sorttia, en kerro läheskään kaikkea.

      Poista
  8. "Tämäkin taikatemppu voi onnistua vain sillä ehdolla, että tempun tekniikka pysyy riittävän visusti rahapolitiikan sumuverhon takana piilossa yleisöltä – ja erityisesti vaalein valittavilta talouspolitiikan päättäjiltä." Ja sitten päivänsanasta:(Sivuutan tuomioistuimen mahdollisuuden manipuloida lopputulosta, kuten silloin teimme.)

    Jälkimmäinen olisiko kuvernöörien pääjohtajien ja omarahaisten vuorineuvosten aikaa, ja edellinen tätä kirjoitetun lain käsirauta-aikaa.

    Ennen luotetut päättivät, nyt otetaan kirjoista. Ne on eri miehiä ja nyt naisiakin. Ensimmäinen sitaatti on IS 24.2. Jan Hurri. Se on aika järkyttävä, Hurri seuraa ihan establishment palkittuna €U:ta ja muutakin rahasälää. Tuo sitaatti päätti lyhkäsen jutun, jossa mies kertoi Fedin äskeisestä kokouksesta ja sen implikoimasta Suomenkin valtionlainojen haihtumisesta uustulkintoihin. On tilaa toteuttaa Bernerin junailut.

    Uudet Hornetit saadaan ilmaisiksi (eikä vastakauppana tarvihe myydä Valmetin Rautaruukin Kemiran Nesteen IVO:n siivuja kuten edellisten, ahtaamman rahaglobaalin aikautena. Onneksi W-Grippenit ovat samalla tavalla privilegisoituja. Ja ne siis tilataan, 120 kpl. Plus Wärtsilä ABB -ja Vaasan seudusta nouseekin Ylä-Suomi ja Hesa se toinen Ala-Suomi, ennen kuin juuri kukaan honaakaan. Että näin se maakunta-Suomi tulee, ei yliopisto/temmi-aluehallinto@virastoseutukunnalle vaan ihmisten keskelle, heistä ja heidän siemenelleen.

    Tuo Jan Hurrin tieto- ja tuntolähteiden ja viemäreiden ääreltä raportoima kulttuuritila taitaa olla tosi ja tosikamala.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  9. Sama väärinkäsitys toistuu jatkuvasti eliitin vasalleilla.

    Joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, ja kaikkia ihmisiä jonkun aikaa. Mutta kaikkia ei voi huijata kaiken aikaa.

    Ongelma on se, että eliitin vasallit jotka toimivat puskurina kansan ja elitiin välissä oikeasti uskovat näihin huijauksiin. Oikeuslaitoksessa tämä huijaus on oikeussofismi.

    Oikeuseliitti pitää kansaa tyhmänä, joka ei vaan ymmärrä oikeutta. Silloin kun oikeuslaitoksen oikeussofismi on karannut käsistä, se ei ratkea informoimalla kansaa siitä miten kansan pitäisi ajatella. Se ei toimi, koska sen taustalla on hybris.

    Kansa, jonka omia tyttäriä ja poikia raiskataan sillä aikaa kun vasallit asuvat suojassa kirkkonummilla, joutuvat kohtamaan tätä todellisuutta silmästä silmään, eivätkä he loputtomiin usko valheisiin, kun omat kokemukset kertovat muuta.

    Ja jossain vaiheessa kansalle valheet alkavat riittää. Se on jo tapahtunut. Ja ensiksi he kokeilevat vaikuttaa demokraattisesti äänestämällä. Sekin on jo tapahtunut. Ja jos demokraattisen vaikuttamisen tiet blokataan, keinot luultavasti kovenevat. Ja blokkaaminen on usein melko hienovaraista. Esimerkiksi tämä kirjoitus on pyrkimys blokata kansalaisten mahdollisuus viestiä eliitille, että nyt homma on mennyt pahasti metsään.

    Ja ei, tämä ei ole mikään uhkaus. Itse en ole osallistumassa mihinkään epädomokraattiseen, enkä kannata väkivaltaa. Yritän vain viestiä, että keinojen asteittainen koveneminen on aina täysin looginen ja ainoa mahdollinen seuraus siitä mitä tapahtuu kun yrittää huijata kaikkia liian pitkään.

    Ei ihme, että et ymmärrä Trumpia, Brexitiä jne. Kaikissa on kyse samasta ilmiöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummallista että suurin osa kansasta on vaaleissa kansan kanssa eri mieltä. Vai onko "kansa" vain olkinukke johon sen äänitorveksi itsensä nimenneet ripustavat omat harhaiset käsityksensä?

      Poista
  10. Sota on miesten työtä ja raiskaus miesten kulttuurityötä.

    VastaaPoista