Koetin hahmotella kerrottavaksi joitakin asioita, jotka tiedän. Ei onnistunut.
Ajattelin yhdistää ”Ateenalaisten laulun” mielettömän sotaurhoollisuuden, joka ei heilauttanut Suomessa mittareita juuri mihinkään suuntaan sodan päätyttyäkään, ja käytin siltana runoa, jossa 2700 vuotta sitten avautui ammattilaisen asenne, raadollisuus raatojen keskellä.
En osaa yhdistää kokemaani ja näkemääni isompiin asioihin. Jos saisin kirjoittaakseni jonkin yleisesityksen Suomen historiasta näiden sadan vuoden aikana, sommittelisin asiat muualta poimitusta ja tulos olisi tuskin kelvollinen. Jos ottaisin laatiakseni historian itsestäni, voisin antaa etukäteenkirjallisen vakuutuksen, että tulos on oleva epäonnistunut.
Luin jotain stalinisteista eli eräistä oman sukupolveni ihmisistä, joita en oikein ymmärtänyt silloin enkä nyt. Aavistelen, että kaiken takana oli öljyn hinta, oikeastaan öljykriisi. Suurvaltapolitiikka lähti silloinkin suurvalloilta lapasesta, ja Yhdysvallat oli mennyt Vietnamiin, vaikka Hanoi oli sille kauempana kuin kuu, ja ennen pitkää Neuvostoliitto meni Afganistaniin, tunnetuin seurauksin. Khyber-solasta tuli kyber-sola ja siitä kybersota. Sellaista on oikeinkirjoitus. Ja oikeastaan sola on suomea kirjoitettaessa Khaibersola.
Juuri kun kaikki pelkäsivät kylmän sodan muuttumista ydinsodaksi, vihollinen löytyikin Lähi-Idästä. Yom-Kippur-sodan jälkeen öljyn hinta oli ennen pitkää yhdeksänkertaistunut, joka merkitsi kahdelle suurvallalle ja Kiinalle aivan uudenlaista tilannetta.
Ettehän unohda, että Donald Trump on Vietnamin sodan kasvatti. Hän on vanhempi kuin stallareista esimerkiksi Jakke Laakso ja saman ikäinen kuin demareista esimerkiksi Erkki Tuomioja.
Yhdistän tähän öljyn hinnat, koska en ole koskaan kuullutkaan, ettei myös Neuvostoliitto olisi ajanut omia etujaan, joille annettiin sitten erilaisia kielellisiä ilmaisuja.
Öljy tuli kirjoituksen aiheeksi siksi, ettei kukaan ole tietääkseni yhdistänyt hometalo-ongelmaa öljykriisiin. Myös Kirkkonummella opittiin rakentamaan kiireellä ja väärällä tavalla tiiviisti.
Meillä oli oman kodin rakentaminen valmistumassa ja öljypoltin asennettuna, kun hinnannousu alkoi tuntua asumiskustannuksissa toden teolla.
Talomme muuten olivat etevästi suunniteltuja puu-modulitaloja, mutta niissä oli tasakatot. Kyllä alkoi syntyä vinokattoja, kun kävi ilmi, ettei tasakatto pidä Suomessa lämmintä eikä vettä. Tasakatto… niitähän rakennettiin kustannussyistä myös betoni- ja betonielementtitaloihin.
Tapa, jota Alvar Aalto ja osuuskauppaliike suosivat, oli Keski-Euroopasta, jossa katoilla ei ole talvella kahta metriä lunta.
Muistiini on palanut joitakin 70-luvun keskusteluja stalininuskoisten rakentajien kanssa. Eiväthän ne muuhun johtaneet kuin sellaisten keskustelujen lopettamiseen.
Olen edelleen sillä kannalla, että marxismi-leninismi-stalinismi oli eräänlaista henkistä ja ajatuksellista tasakattoisuutta.
"Koetin hahmotella kerrottavaksi joitakin asioita, jotka tiedän. Ei onnistunut."
VastaaPoista"Älkää säätäkö päätänne - vika on lähetyksessä" (kuten niin usein muulloinkin).
" Olen edelleen sillä kannalla, että marxismi-leninismi-stalinismi oli eräänlaista henkistä ja ajatuksellista tasakattoisuutta."
VastaaPoistaKukahan tämän "tasakattoisuuden" vaikutukset yliopistojen tenttikirjallisuuteen ja graduihin tutkisi? Se olisi työläämpää kuin Laura Huhtasaaren gradun jynssääminen Jyväskylän yliopistossa mutta myös valtavan paljon tärkeämpää.
marxismi-leninismi-stalinismia ei ole olemassa -helppo kumota joku sellainen, jonk'on ihan itse keksinyt.
VastaaPoistaEhkä tarkoitus oli vain ahtaa Marx johonkin väheksyntäkehykseen, koskei se ole muuten lain mahdollista.
Marxilais-leniniläisen filosofian perusteet, Moskova, 1980.
PoistaTeos sisältää Stalinin vahvistaman selityksen, joka siis poikkeaa käsitteestä "marxilaisuus". Etenkin lisäarvoteoria korostuu.
Joo, mutta tuo kumma ko. käsitehirviö on ihan omasi. Tämä sinänsä ansiokas po. Stalinin ajatuslinja on asia erikseen.
Poista"Öljy tuli kirjoituksen aiheeksi siksi, ettei kukaan ole tietääkseni yhdistänyt hometalo-ongelmaa öljykriisiin. "
VastaaPoistaKyllä on. Kosteusvauriohin keskittyvässä ammattikirjallisuudessa asia oli esillä jo 90-luvulla. Sen jälkeen asiaan ei ole juuri tarvinnut palata, koska pahimmat aikakauden "energiansäästötalot" ovat jo aikaa sitten homehtuneet purkukuntoon.
Asiaa on sivuttu ja käytetty esimerkkeinä myös rakennusfysiikan oppikirjoissa.
Kyllä yleisesti hometalot yhdistetään energian kulutukseen ja etenkin sen energian säästöön.
VastaaPoistaEhkä syynä on vääränlainen tai huonosti toteutettu tiiveys, mutta myös käyttäjät.
Käyttäjän vaikutus on suuri, kun koneellinen ilmanvaihto, eli käytännössä usein huippuimuri, on varustettu katkaisijalla. Nuuka ihminen kuuntelee, kuinka lämpö imetään pihalle ja sammuttaa imurin. Sama "säästön" innoittama sammutusvimma pysäyttää koulujen yms. ilmanvaihdon illoiksi ja öiksi, pistää saunojan sammuttamaan sähkökiukaan ennen viimeisiä löylyjä ja sulkemaan kaikki kylmää ilmaa sisään tuuppaavat räppänät.
Oman talon koneellisessa ilmanvaihdossa, jossa kone sekä tuo, että vie ilman, ei ole katkaisijaa, vain nopeussäätö. Ei ole ollut ongelmia 30 käyttövuoden aikana. Suodattimet vaihdetaan tarvittaessa ja lämmönvaihtokenno pestään kerran vuodessa.
Kerrostalossa tasakatto voi toimiakin, ainakin jos se tehdään kunnolla. Niissä ei kerry lehtiä ja neulasia ihan samaan tahtiin tukkimaan vedenpoistoja eikä yleensä tarvita lumiesteitä.
Tasakatto on stalinismin kanssa samanaikainen ilmiö, mutta epäilisin, että muoti ei ollut peräisin suoraan Keski-Euroopasta. Veikkaisin vahvasti, että erityisesti omakotitalojen tasakatot tulivat Yhdysvaltojen kautta kiertämällä. Kun käy Kaliforniassa, näkee oikein hyvin, että erityisesti 1970-luvun yksikerroksinen omakotitalo on suora kopio amerikkalaisesta ranch-talosta. Tasakatto kuuluu nimenomaan sikäläiseen rakennuskulttuuriin, koska se kopioi espanjalaistyylistä arkkitehtuuria. Suomeen tämä mission revival -tyyli tuotiin vielä vahvemmin 1980-luvulla. Kellanrusehtava tai valkeaksi rapattu tiili ja holvikaaret ovat lajin tunnusmerkkejä.
VastaaPoistaVäittäisin, että päävastuussa nimenomaan omakotitalojen tasakatoista oli 1950-luvulla tiivistynyt kulttuurivaihto (esim. ASLA-stipendit) USA:n kanssa.
Mielenkiintoista on kuitenkin myös se, että 1990-luvun lopulta lähtien kotimainen omakotiarkkitehtuurimme on ihan tosissaan eriytynyt amerikkalaisista virtauksista. Meikäläinen eklektinen omakotityyli ammentaa suomalaisesta kansallisesta rakennusperinteestä ja kopioi pääasiassa 1900-luvun alun esikuvia (arkkitehtien ammattikunnan raivoksi) ja eroaa amerikkalaisten nykyisistä muotityyleistä selvästi. Yhtenä syynä tähän voi olla vähentynyt vaihto-opiskelu rapakon takana. Vaihto-opiskelijapaikat jäävät usein nykyään täyttämättä eikä niihin aina saada kaikkein laadukkainta opiskelija-ainesta.
Enpä tunne ketään kollegaa, joka raivoaisi omakotitalojen muotipiirteistä. Kommentoija taitaa muistella jotain sodanjälkeisiä vuosikymmeniä. Viimeistään 1980-luvulle tuollainen yleinen samanmielisyyden vaatimus jäi.
PoistaMiksi jenkkejä tulisi kopioida? Pakkoenglanninko vuoksi?
PoistaEn mielestäni esittänyt, että jenkkien, tai minkään muunkaan ulkomaan kopiointi olisi erityisen toivottavaa. Päinvastoin, sieltä tuotiin 1900-luvun puolivälin jälkeen todella huonojakin ideoita, kuten autokeskeisen liikennesuunnittelun periaatteita. Nykyisellään maa on yhteiskunnallisesti niin erilainen kuin omamme ja useissa suhteissa niin paljon jäljessä, että sieltä ei paljoa voi mallia ottaa.
PoistaSen sijaan yleisemmin katsoen on toivottavaa, että ihmiset kävisivät ulkomailla opintojensa aikana keräämässä kokemusta vieraissa maissa ja kulttuureissa asumisesta. Tällä hetkellä vaihto-opiskelutilastojen kärjessä on Saksa, joka on meille paljon USA:ta sopivampi viitemaa. Kyse on siis siitä, että vaihtomahdollisuudet ovat laajentuneet niin valtavasti, ettei Yhdysvalloilla enää ole aiemmankaltaista vetovoimaa.
Lapissa, jossa lunta (vielä) talvella riittää, sanovat parhaat kattomaakarit, että tasakatto on paras. Siitä sentään tietää.
VastaaPoistaSiksi, että siinä toki on sivuvaikutuksia, mutta ei haittavaikutuksia.
Haitat ovat haittoja, mutta sivuvaikutuksista mainitaan esimerkkinä verenpaine- ja verenkiertolääkkeeksi tarkoitetun sildenafiilin sivu-vaikutus.
Se on ehkä eniten valmistajalleen koskaan tuottanut "lääke", josta ei KELA-korvausta saa.
Viagra.
Tasakatto on juuri sellainen.
Ja taistolaisuus.
Sivuvaikutuksena oli Suomen 1980-luku, haittana 1991.
Sama juttu Viagralla: miesten maailma loppui siihen.
Tilalle tuli "Housut pois" eli "The Full Monty".
Nyt se sivu- ja haittavaikutus kulkee nimellä #metoo
Jäämme odottamaan, mikä on seuraava porras.
Ja onko se ylös vai alas.
Älkää nyt kaikki vanhat äijät alkako sekoileen. Siinä Sjöstedissäkin on jo yli tarpeen tajunnanvirtaa, ja nyt nää muutkin nimellä kirjoittelevat, mikis ja liikkanen, alkavat huru-ukkoileen.
PoistaJos teillä on jotain oikeaa sanottavaa, kirjoittakaa selkeästi, kun niinkin osaatte. Erityisemmin ei kiinnosta yrittää tulkita kryptisiä lauseitanne, eikä mennä päänne sisään ihmettelemään mistä noita käsittämättömiä ajatuskulkuja ja vertauksia kaivatte!
Kiva graafi. Sisältää latentisti ja kuin tiivisteenä aikajaksonsa monialaisen historian. Viimeisenä Petteri Orvon valtionvelan kutistamiskäänteen.
VastaaPoistaÖljyn ylihinta rent oli sarjaa polttovero viikingeillä tai muu kiristys, vaikkapa tekijänoikeusoikeudessa. Ja niiden viimeisin käänne finanssioitumis prosesseissaan. Mikä prosessi taas selittää nykyoutoudet ja tulevaisuuden oudon normaalin, sen joka otetaan itsestäänselvänä, realiteettina.
Suomihan pääsi öljykriiseistä kuin koira veräjästä -ja muistetaanko Kalevi Sorsaa muusta. No siitä kuinka joku vieraileva demari pääministeri ja kai kaveri Sosialistisesta internationaalista, missä Sorsa noteerattiin komeasti puheenjohtajaksi saakka tai vastaavaa, kummasteli. Korkea vieras kommasteli ääneen kuinka pääministeri asuu tällaisessa ahtaassa kolmen huoneen asunnossa betonislummissa, Merihaassa.
Olihan Kale piippumiehiä kuten Kemppinenkin, vanhaa älykkörotua. Itsekin leikin sellaista, koulupoikana kunnes Nikorette tai ne laastarit oikeastaan, pelastivat. Oli muuten se nikotiini lääkäreiltä sellaista VW päästösalausta. Älä usko asiainsa ajajiin, falskiekspertteihin. Hyvä Trump.
Orvosta vielä. Valtionvelkahan oli ihme jota ei tarvitse lyhentää. Se tuli kullan jatkoksi aikoinaan ja varsinkin kun Keskuspankit kätkivät kullan uudelleen maahan kuten Fort Knoxiin ja vissiin Kirkkokadun ja Rauhankadun ja Snellmaninkadun ja Unioninkadun neliön alle.
Suomessa tänään -muuten- valionvelan hoitokulut ovat jokseenkin olemattomat, koko kannasta siis. Ei vaan innosta ketään asiantuntijaa sanomaan mitään, ilmaherruus jäätetään meikälle!
Sanonpa sydämeni kyllyydestä kun mopo kiihtyy. Joo kun 80-luvulla vaihtokauppa öljyä murtajista / voimapaperista / Turopuvuista / Renton kengistä ei riittänyt tämän pohjoisen Dubainme lisäkerroksiin, niin otettiin vielä välitysöljy. Se muuttui dollareiksi mutta kotiuttaminen -ja kelle ei istunut IMF pirtaan. Dollarit jäivät länteen yhdeksi pikkuriikkiseksi lajiaan vapaahkosti liikkuvia eurodollareita.
Niihin Suomi pääsi kiinni rupeamalla arvoparistamaan KopSypVarmaIlmari velkojaan. Yksityiset bondimarkkinat syntyivät London Cityyn, Suomellekin siis. Valtoinyhtiöiden ja kuntien ja muiden velkoja noille KopSyp--- muokattiin paketeiksi ja silputtiin siirtovapaiksi eli maksuvälineiksi. Kullberg sentään älysi vaatia niiden vekslaamiselle takaisin markoiksi viiden vuoden varmuusaikaa. No, sehän ei pitänyt vaan Lassila alkoi tuoda KOPin velkasaamisista taiottuja ikiomia dollareitaan takaisin Suomeen ja Pohjolan Paperiksi. (Tuli Uruguain sellua.)
Orvosta vielä. Häntäkin ohjestetaan ulkoa IIF:stä ja S&Pstä ja Moodyístä ja Eduskunnan etupanssarista KPMG EY ja salpalinjalta Ruoholahden eläketunareitten naapurilta PwC ja Deloitte --että valtioiden velat pitää vetää alas. Miksi? jotta tulisi tilaa astua puhtain pussein hätiin kun seuraava finanssiylimystön pelastuspäivä koittaa. Valtion asia on korjata sotkut päättivät jo Greenspan ja Gordon Brown ja pitivät sanansa.
Suomessa lienee hölmöä olla pääministeri kun kukaan ei kysy. Joutuu itse kysymään että miten nyt oikeesti se Institute for International Finance miehen puhe pitäisisi ymmärtää, Hetemäki.Jukka Sjöstedt
Tasakaton suurin ongelma aikoinaan oli niin huonot materiaalit kuin osaamattomuus. Materiaalit kun oli mitä oli, eikä katontekijöitä oikein ollut edes koulutettu tuohon kattomalliin, niin lopputuloksen kaikki tiedämme.
VastaaPoistaNykyään materiaalit ovat aivan toista. Esim silloin 60-70 -luvuilla, kun tasakattoihin villiinnyttiin, niin kattohuovan kanssa sai olla varovainen ettei se repeytynyt käsittelyssä. Nykyaikaista kattohuopaa ei saa rikki oikein millään. Ja toki ammattitaitokin on ihan toista luokkaa tehdä niitä tasakattoja, joten nykyisistä tasakatoista tulee ihan käypiä kattoja.
Tai tulisi, jos joku niitä tekisi. Kerrostaloihin toki niitä tehdään, ja silloin toki on muutama haaste vähemmän kuten mainittiin (korkealla oleva katto roskaantuu vähemmän). Omakotitaloihin ei oikein ollenkaan, niin huono maine tasakatoille tuli.
Tasakatto on talomaailman opel.
Tasakattoisuutta hyvinkin, yläpohjan onteloa ei ollut.
VastaaPoistaMikä ihme sai omakotirakentajat uskomaan että tasakatto on parempi kuin rintamamiestaloissa testattu ja hyväksi havaittu harjakatto? Oliko rintamamiestalosta tullut jo vanhanaikainen ja sodan jälkeisen pulan sympoooli josta haluttiin kiivaasti eroon. Piti saada tiililättänä jonka huoneet sijoitetaan ällän muotoon ja järkyttävän suuresta olohuoneen ikkunasta näkee siihen suuntaan jossa naapuria ei tarvitse tuijotella. Eli puskaan.
VastaaPoistaEräänkin kerran x-appiukon tasakatolta lunta kolanneena tiedän millaisen A-maksuluokkaan kuuluvan tonniston se talvisin kerää puolivälinsuomen lumisateisilla alueilla. Saman kujan varrella harjakattotaloissa nauraa hykerreltiin. Lumi ei kussut sisään, mutta tasakaton tukkeutuneet ja kaadottomat rännit kusivat. Kevään, kesän ja syksyn sateet. Vuosikausia. Puoli taloa purettiin. No jäi sentään tiiliseinä, sisuskalut uusittiin kaik tyynni.
Kehitys kehittyy arkkitehtuurissakin ja jokaisen sukupolven pitää purkaa se vanha ja terveenä seisova ja pykätä tilalle omia kotkotuksiaan. Näin ovat kadonneet Helsingin hienot vanhat Jugend rakennukset, kirkonkylien keskustat ja latomeret. Onneksi rintamamiestaloja rakennettiin niin helvetin paljon että ne eivät ihan hetkessä katoa. Se talo on suomalaisen rakennustaidon helmi.
Haro