Sivun näyttöjä yhteensä

20. elokuuta 2018

Perustuslaki



Puhe on tasavallan presidentistä ja professoreista.

Olen käsittänyt, että Sauli Niinistön on arveltu rullaluistelleen perustuslain korostaman parlamentarismin reunoilla esimerkiksi osoittamalla mieleniintoa sisäpoliittisiin kysymyksiin.

On erittäin hyvä että professorit kertovat uutislähteille tulkintojaan lainsäädännöstä. Esimerkiksi rikosoikeudessa on paljonkin asioita, joita ei kerta kaikkiaan tiedä, elleivät ne ole asianomaisen työnä ja toimena. 

Uutislähteitä seuratessa sitä kuitenkin joskus miettii, tietävätkö toimittajat ja kuulijat, että professoreilla on keppihevosia ja jopa sokeita pisteitä. Lisäksi osa joukosta suostuu haastatteluihin, osa ei.

Pysyäkseni turvallisilla vesillä – varsin kauan sitten eli opiskellessani oli muuankin professori, joka julkaisi ahkerasti kommentteja oikeustapauksista, ja niistä sai sellaisen käsityksen, ettei esimerkiksi korkein oikeus tiedä oikeastaan mistään mitään, ei varsinkaan oikeista ratkaisuista. Jossain vaiheessa hänet pyydettiin – kierosti – ylimääräiseksi jäseneksi samaiseen tuomioistuimeen. Siellä jo muutamien kuukausien kuluttua hänelle valkeni itselleenkin, etteivät tuomarin tehtävät onnistuneet häneltä oikeastaan lainkaan. Hän palasi yliopistolle ja kuoli aika pian.

Sanon varmuuden vuoksi, etten tarkoita Y.J. Hakulista, joka oli harvinaisen pätevä lakimies, mutta sangen usein omilla urillaan. 

Suomessa on perinteisesti rikottu perustuslain henkeä. Tuomioistuimet esimerkiksi eivät käytännössä koskaan viitanneet kansalaisten erityisesti turvattuihin oikeuksiin, eikä kukaan tiennyt, mitä tarkoitti hallitusmuodon lausuma, että kansalaisten työvoima on valtion erityisessä suojelussa.

Toisaalta parlamentarismi on kestänyt hyvin kovatkin ajat.

Mielestäni virkamies ei saa ottaa kovin selvästi kantaa asiaan, joka ei kuulu hänen hoidettaviinsa. Presidentti ei saa ottaa rajuja kantoja sote-uudistukseen (vaikka syytä voisi olla) eikä kertoa mielipidettään maitokauppojen aukioloajoista. 

Lain henkeen vetoaminen on usein henkinen varattomuusilmoitus. Laki on ihmisenkieltä eli siis epäselvä ja vaikeaselkoinen. Mutta mitä opettaja vastaa koululaiselle, joka sano suorittaneensa laskutehtävät matematiikan hengen mukaisesti, vaikka lopputulokset ovatkin vääriä?

Todellisuudessa tämä on vaikea kysymys, koska kaikkia tilanteita ei mitenkään voi ennakoida, ja usein on turvauduttava perusjärkeen.

Niinistö toimii hyvin. Nykyisen lain kehys on hyvä. Jos kuvitellaan sellainen tilanne, että presidentti menisi vähän yli äyräittensä, sellaisen saa jättää huomiotta tai kuita yleisellä ynseydellä. Eduskunta päättää. Hallitus valmistelee ja myös päättää. 

Jos presidentti lupaisi panna maan asiat kuntoon, hän ylittäisi toimivaltansa. Jos hän toimii kansalaisten, järjestöjen ja yritysten ”kotimaisena suurlähettiläänä” kuten Niinistö, linja on täsmälleen oikea. Perustuslakimme muuten säädettiin oloissa ja odotuksissa, jotka poikkeavat suuresti nykyisistä.

11 kommenttia:

  1. Voi kun tulisikin tuollaisia oppilaita! Hyvä opettaja näkee kyllä, onko oppilaan laskutehtävä suoritettu matematiikan hengen mukaisesti, ja osaa suhtautua oppilaan suoritukseen sen mukaan. Ei vähänkään vaativampien matemaattisten ongelmien ratkaisuissa katsota pelkästään lopputulosta, vaan todellakin myös sitä, miten lopputulos on saavutettu. Väärälläkin vastauksella saa pisteitä jos ongelma on ymmärretty ja osaratkaisut ovat oikeita.

    VastaaPoista
  2. Todellakin esim. uskonnonvapauslaki ja uskontoon liittyvät perustuslain pykälät säädettiin semmoisena aikana, kun ei ollut tiedossa islamin uskon harjoittajien massiivista vyörymistä Eurooppaan ja lopulta kohti Suomea.

    Islamin uskon alkukantaisuus, väkivaltaisuus, naisten ja lasten alistaminen ja moni muu "kivikautinen" piirre on torjuttava ajoissa tavalla taikka toisella. Pitäisi ainakin harkita islamin uskon harjoittamisen kieltämistä Suomessa jopa rikoslain voimalla. Ruotsi on jo kaltevalla pinnalla islamisaation liiallisen vaikutuksen takia.

    Ruotsin vaalit ovat vajaan kolmen viikon kuluttua. Tulevissa vaaleissa Ruotsilla on mahdollisuus suureen muutokseen, jos äänestäjät ymmärtävät oman etunsa ja turvallisuutensa päälle mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyhmien puolue yrittää täyttää kaikki kanavat jankutuksellaan

      Poista
    2. Lässyn, lässyn, lue vähemmän pakkoenglantia.

      Poista
  3. Tällainen kaltaiseni tavallinen kansalainen ei ymmärrä perustuslain tulkintaerimielisyyksien hienouksista yhtään mitään. Suhteellisuudentajun säilymistä sentään edesauttaa se, että aiheesta korkeasti oppineetkin näyttävät välillä olevan erimielisiä. Maallikon silmin, ilman erityistä poliittista tarkoitusperää, en koe tiedossani olevan perusteella Niinistön toimineen nyt esillä olevissa asioissa mitenkään väärin.

    Samahan on talousasioissa. Viisaat asiantuntijat ovat välillä keskenään eri mieltä niin että raikaa. Hölmömpikin ymmärtää, että talousoppien lisäksi tulkintaan vaikuttavat ideologiat.

    VastaaPoista
  4. Erään suuren kaupungin valtuuston puheenjohtajana toimi joitakin vuosia sitten henkilö, jota olen itsekin äänestänyt pari kertaa. Muutamaankin otteeseen hän vaati julkisesti "kaupungilta" tietoa jostakin "kaupungin" päätöksestä tai linjauksesta. Ilmaus oli hänen omansa.

    Kannatan kyllä sellaista virkamiesvalmistelun avoimuuden lisäämistä, joka takaisi luottamushenkilöille paremmat edellytykset tehdä päätöksiä. Mutta kaupungin asioista päättää valtuusto ja maan asioista eduskunta. Niillä on valta ja vastuu, eikä minkään valtakunnan oikeutta räksyttää "eliiteistä".

    VastaaPoista
  5. Hitlerillä oli oikeus puuttua kaikkien maitten ulko-, sisä- ym. politiikkaan. Mannerheimilla oli oikeus lahdata mielin määrin sortamiaan suomalaisia. Blogistilla on oikeus jytkyttää päivä päivältä sitä ihteään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sinulla taitaa olla mahanpuruja ja pipo tiukalla?
      Relaa och ta det lugnt.

      Poista
  6. JK: "Perustuslakimme muuten säädettiin oloissa ja odotuksissa, jotka poikkeavat suuresti nykyisistä."

    Eikös nykyinen perustuslakimme säädetty 1999 ja astunut voimaan vuonna 2000... Olin kai jo silloin niin paatunut ja maailmaa nähnyt, etten osaa vieläkään nähdä sen aikaisia oloja & odotuksia kovin kauheasti näistä nykyisistä poikkeavina.

    Oikeastaan mikään sen jälkeinen tapahtuma ei ole yllättänyt.


    VastaaPoista
  7. Tuo Hallitusmuodon pykälä työvoimasta, joka on valtiovallan erityisessä suojeluksessa on suoraan sama kuin Weimarin tasavallan perustuslain 157. pykälä:

    Die Arbeitskraft steht unter dem besonderen Schutz des Reichs.

    Ehkä tätä yleislauseketta pitäisi ajatella, että se parhaiten olisi ymmärrettävissä tämän samaan aikaan Saksassa säädetyn perustuslain talouselämää koskevan yleisen tarkoituspykälän 151 selityksenä:

    Die Ordnung des Wirtschaftslebens muß den Grundsätzen der Gerechtigkeit mit dem Ziele der Gewährleistung eines menschenwürdigen Daseins für alle entsprechen. In diesen Grenzen ist die wirtschaftliche Freiheit des Einzelnen zu sichern.
    Gesetzlicher Zwang ist nur zulässig zur Verwirklichung bedrohter Rechte oder im Dienst überragender Forderungen des Gemeinwohls.

    Tuossa pykälässä nimenomaan vaaditaan talouselämän rakentamista sellaiseksi, että kaikille taataan samanaikaisesti ihmisarvoinen olemassaolo ja yksilöllinen taloudellinen vapaus. Erikseen vielä kielletään taloudellisen vapauden rajoittaminen, jolleivät ihmisten lailliset oikeudet tai yleinen hyvinvointi vaadi tätä. Tuo työvoiman suojelua koskeva lause on aivan selkeästi tämän pykälän selvennys, jolla tehdään selväksi, että työntekijöiden suojelu on perustuslain tarkoittamaa oikeutettua taloudellisen vapauden rajoittamista. Sitä en kyllä ymmärrä, mitä käytännön merkitystä näillä tavoitepykälillä kuviteltiin olevan, sillä ne eivät Saksassakaan olleet suoraan sovellettavaa oikeutta sen enempää kuin suomalaisetkaan kansalaisoikeudet. Saksan vuoden 1949 perustuslaissa ne ovat, samoin kuin meillä perusoikeusuudistuksesta lähtien.

    Kyse on siis vähän samasta kuin nykyisen perustuslakimme lauseessa "Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille", jolla perustellaan oikeuskäytännössä sitä, ettei omaisuudensuoja tai elinkeinovapaus mene ympäristölainsäädännön edelle.

    Sen voi kyllä sanoa, että Hallitusmuodossa, jonka ilmaisu on paljon niukempaa kuin Weimarin perustuslain, tuo työvoiman suojelusta koskeva lause on ihan irrallaan eikä ole millään lailla ymmärrettävissä.

    VastaaPoista
  8. Eikös työvoiman suojelusta koskeva lause tullut Hallitusmuodon tekstiin lehmänkaupassa, jossa vastapainona kuningasseikkailussa epäonnistunut oikeisto sai ritarikuntalaitoksen ja oikeuden jakaa kunniamerkkejä.

    VastaaPoista