Sivun näyttöjä yhteensä

22. maaliskuuta 2017

Juonen käänne




Ihmisellä ei ole tekijänoikeutta elämäänsä.

Tätä asiaa on erittäin vaikea selittää.

Heti kun joku on kirjoittanut tarinan, jossa kirkkoherra juo omia aikojaa ehtoollisviinit ja kavaltaa kolehtiin annetuista rahoista, lukija tai arvostelija yrittää selvittää, mihin tarina perustuu.

Joskus, aika harvoin kuitenkin, joku tulee tahtomaan rahaa elämäntarinansa ottamisesta kirjaan tai käsikirjoitukseen.

Oikeudellinen perustelu on ollut sama sata vuotta ja aina yhtä vaikea ymmärtää. Tekijänoikeus ei suojaa sisältöä, vaan sitä muotoa, joka sisällölle on teoksessa annettu.

Ettei asia vain tuntuisi selvältä, etenkin saksankielisessä oikeudellisessa kirjastossa selostetaan, että teoksella on erikseen sisäinen muoto ja ulkoinen muoto. Mikä ero näillä on, siitä ei ole toistaiseksi saatu selvää.

Yritin selvitä tästä luennoilla sanomalla, että jos Shakespeare olisi hengissä, hänellä ei olisi mitään sanomista lukemattomiin myöhempiin Hamlet-versioihin, ja jatkamalla, ettei tuokaan tarina ollut Shakespearen oma. Hulluutta teeskentelevästä pojasta, joka väijyy hänen isänsä surmanneen sedän henkeä, oli Lontoossa esitetty näytelmää muutamia vuosia aikaisemmin, ja itse tarina on hyvin ilmeisesti saanut väriä – ja sijoitettu Tanskaan – tanskalaisen Saxo Grammaticuksen kertomuksesta Amleth-prinssistä, ja taustalla on islantilainen saga. Toisaalta samoja juonenkäänteitä tunnetaan Ranskasta, Roomasta, Kreikasta, Persiasta ja Egyptistä.

Sigmund Freud antoi ymmärtää, että kreikkalaisella Oidipus-tarinalla miehestä, joka tulee kolauttaneeksi itse isänsä hengiltä ja menee sitten asian taustoja selvittämättä naimisiin äitinsä kanssa, olisi laajempaakin selitysvoimaa.

Lukijat tai katsojat hyväksyvät erilaiset teokset kuvauksina todellisuudesta. He ehkä kiittelevät, että juuri noin se meni ja tuollaista se oli. Toiset sanovat, että noin se ei ollut. Tätä keskustelua käytiin Suomessa ”Tuntemattomasta sotilaasta”.

Sukupolvi toisensa jälkeen kömpii esiin ja julistaa jostain kirjasta, että tämä ei ole se kansa, jonka minä tunnen. Noin sanoi Agathon Meurman Kiven ”Seitsemästä veljeksestä”. Ennen pitkää tuli framille Viljo Tarkiainen, joka kirjoitti väitöskirjankin aiheesta ja todisti, että juuri noin se oli.

Mistä me tiedämme, kumpi oli oikeassa, tai oikeammassa? Kumpi oli suurempi Venäjän tuntija, Tolstoi vai Dostojevski? Tiedämme, että Tolstoilla ja Dostojevskilla oli eri vastaukset tuohon kysymykseen, mutta kumpikaan vastaus ei näytä johtavan millään käsitettävällä tavalla siihen, mitä maassa tapahtui seuraavalla vuosisadalla (tai Tolstoi siis kuoli 1900-luvun puolella tiettävästi lähdettyään karkuun aivan viatonta vaimoaan ja värjöteltyään jollain rautatieasemalla aikansa.

Kansankuvaaja Salama sai kerran tuomion jumalanpilkasta, vaikka hän kuvasi romaanissaan etenkin Suomen kansaa, erityisesti eräitä sen edustajia. Muistelen, että tuo näkökohta tuotiin kyllä oikeudenkäynnissä esiin, mutta se ei herättänyt mielenkiintoa. Miten tuomio on perusteltu, ei ole tässä tapauksessa mielenkiintoista, koska kirjailijan tunnettu tunnustus tietenkin vaikutti asiaan ja nosti tuomareiden ratkaistavaksi toisen ongelman, miten vapauttaa syytteestä henkilö joka on ilmoittanut olevansa syyllinen. Kirjailija jätti selvittämättä sen loogisen ongelman, miten henkilö, joka ilmoituksensa mukaan ei usko Jumalaan, voi pilkata Jumalaa, jota hänelle ei siis ole olemassa.

Tämä on vain näennäisesti kaukana aiheesta. Jumalanpilkasta on nytkin säännös muutaman länsimaan laissa, esimerkiksi Saksassa. Rangaistavuuden edellytyksenä on yleisen järjestyksen vaarantaminen, eikä sitä juuri käytetä.

Jäin miettimään, mitä suomalainen tuomioistuin tekisi, kun lakimme selvästikin kieltää mm. Allahin pilkkaamisen ja siten häpäisevien pilapiirrosten julkaisemisen. Suomalainen tuomioistuin käyttäisi luovia kykyjä ja osoittaisi, ettei kysymyksessä ollut kuitenkaan pilkka, vaan uskontokritiikki, joten sananvapaus salli syytteessä tarkoitetun esityksen, joka ei siten voi olla rikoskaan. Johtopäätös on tosin väärä, mutta vakuuttava.

Entä jos riita vaikkapa moskeijasta saisi asianomaiset villiintymään ja puhumaan suunsa puhtaaksi. Tiettävästi erään suuren islamilaisen ryhmän edustajat pitävät erään toisen suuren islamilaisen suuntauksen edustajia vääräuskoisina ja loukkaavat toisiaan sanoin ja teoin, ja tappavatkin.

Miten asiaan olisi suhtauduttava meillä voimassa olevan ihmisoikeussopimuksen nojalla?

Oikeudenkäynti on kaupankäynnin jatkamista toisin keinoin. Ja sota on oikeudenkäynnin jatkamista.

Ajattelin kirjoittaa näin pitkälle päästäkseni huomauttamaan painokkaasti unioneista ja federaatioista. EU:lla ei ole poliisia. Eikä ulosottomiehiä. Se on pahaenteistä. Rahoihin on ollut hyvin kauan tapana painaa miekan tai miekankäyttäjän kuva.

Tuo kirjoituksen alun tekninen huomautus tekijänoikeudesta elämään, jota e siis ole olemassa, jatkuu tietenkin kysymyksenä oikeudesta elämään.

Rauhanomainen ase on raha. Ei rauhanomainen keino on välineistö ja organisaatio viedä rahat niiltä, jotka pitäisivät mielellään ne itse.

Rooman keisari Vespasianus ehkä sanoi, että raha ei haise. Hän oli keksinyt panna julkiset käymälät verolle. Koska mikrobiologiaa ei ollut keksitty, hän ei voinut tietää, että siitä huolimatta raha mätänee. Pieneliöt ovat vauhdissa.

Se on odottamaton juonenkäänne.



22 kommenttia:

  1. Kun koraani kieltää kuvien ja patsaiden tekemisen jumalastaan ja profeetta Mohammedista. Niin ei kellään voi olla tietoa heidän ulkomuodoistaan. Joku voisi siis provosoida mellakoita julkaisemalla vaikka minun kuvani ja pilkkaamalla sitä profeetta Mohammedina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eräitä tarkentavia seikkoja on perusteltua syytä ottaa lukuun:

      a) oletko nainen?
      b) oletko parrakas tai vähintään viiksekäs?
      c) oletko toisinaan itsetuhoinen, onko sinulla itsemurha-ajatuksia?
      d) pidätkö vihan tunteesta, vihaisena olemisesta?
      e) kannatatko perusteellista sotaa ja vihollisen alistamista uskon nimissä ratkaisuna kansan yhdistämisessä poliittisesti?
      f) oletko jonkin sortin ruoan suhteen nirsoilija?

      Mikäli kaikki vastaukset ovat kyllä saattaa olla että provokaattorina löytyy pätevyyttä vastaavia töitä kotoisasta Suomestamme. Useat puolueet ovat hyvän propagandan puutteessa ja reipas riehunta on näivettynyt.

      Poista
    2. Kautta islamin maailman on toisinaan mellakoita siksi, että on tulkittu ihmisen ääriviivaisen tussipiiroksen kuvaavan ja pilkkaavan Profeetta Mohammedia. Mohammedin ulkomuodosta ei kuitenkaan ole tietoa. Ei edes parrasta.

      Poista
  2. JK: "Jäin miettimään, mitä suomalainen tuomioistuin tekisi, kun lakimme selvästikin kieltää mm. Allahin pilkkaamisen..."

    Mitä sitä turhaan miettii, selvää asiaa, sillä onhan meillä jo montakin ennakkotapausta Allahin pilkkaamisen seurauksista, esim. Halla-ahon tuomio. Sitä vain kutsutaan uskonrauhan rikkomiseksi, jottei se näyttäisi niin typerän keskiaikaiselta kuin se on.

    Sama pätee Salamaan, uskoi hän Jumalan olemassaoloon tai ei, sillä hänhän loukkasi uskovien pyhänä pitämää asiaa. Tuomio siitä pätkähtäisi nytkin, jos kohde olisi Allah ja hänen profeettansa.

    Ei se semantiikalla muuksi muutu: Salama ja Halla-aho ovat kapinallisia, jotka tarjoutuivat takapajuisen lainsäädännön uhreiksi sananvapauden puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi Halla-ahoa saa vielä pilkata luvan kanssa.

      Poista
    2. "...onhan meillä jo montakin ennakkotapausta Allahin pilkkaamisen seurauksista, esim. Halla-ahon tuomio."

      Täsmälleen noin. Mutta tuota ei saa sanoa ääneen, tietenkään.

      Miksikö? No, "yleiset syyt", tiedättehän... Kahdet standardit myös oikeuden käytössä. Sharia ryömii systeemiin.

      Poista
    3. Evankelis-muhamettilainen statskyrka. Koska jeesuksenusko ei tarjoa eliitille enää kansankurituskeinoja, tuodaan kurkunleikkaajatuomiokirkko lähi-idästä.

      Poista
    4. On vieläkin pelottavampaa jumalanpilkkaa. Sellaista mitä edes Halla-aho ei itse uskalla tehdä:
      Halventava pornopilapiirros Jeesuksesta.

      Poista
    5. Matias K.

      Harmi, että äitisi erehtyi niissä lääkepurkeissa. Ehkäisypillerin kun piti ottaa, ottikin vahingossa B-12-vitamiinia. Ja palan sitruunaa sen päälle. Ja nyt me kaikki, The Phantomit muualta, saamme ystävällisyydestäsi iloita.

      Ps. Tämä ei ole oma mielipiteeni. Tuskin Sinunkaan. Olkoon vaikka kompromissi.

      tuus mikis

      Poista
    6. Kyllä uskomattomampiakin tabuja on? J. Joycen mielestä isän insesti poikaansa kohtaan on kova juttu. No, miksei. Sen vuoksi ajatelkaapa että Jahve panisi Jeesusta, tai miksei myös samantein Allahia, aanusaukkoon... Varmaan siitä jossain piireissä syntyisi älämölyä? - Tai en tiedä, syntyisikö. (Vanha kansa sanoo että "ei tullut lasta eikä paskaakaan". Mutta vanha kansa on aina vanhanaikaista. Mitä nyt iltaisin puutarhakeinuissa keinuvat. Ja toisiaan pitävät kädestä. Ja heukkapensaiden välitse katselevat lintuja, jotka lentelevät. SUR SUR, SUR SUR.)

      Poista
  3. Tästä on ollut aikaisemminkin puhetta, mutta sanottakoon vielä: Suomenkielisissä yhteyksissä ei pitäisi puhua Allahista. Allah on arabiaa, ja se on suomeksi Jumala. Esimerkiksi persiaksi Jumala on Hoda (خدا), ja toisaalta Jumala on arabiankielisten kristittyjen puheessa Allah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja joka käskee älä turhaan lausu jne.?

      Poista
    2. Allah on suomeksi jumala, jos tarkoitetaan muslimien jumalaa, Jumala silloin, kun kyseessä todellakin on kristittyjen Jumala. Jos muslimien jumalan haluaa kirjoitta isolla alkukirjaimella, voidaan käyttää vierasperäistä lainasanaa "Allah" muslimien jumalan erisnimenä Suomessa.

      Poista
    3. Voi olla, että joku kristitty on ison alkukirjaimen käytöstä tuollaista väittänyt, mutta ei se noin mene. Jumala kirjoitetaan (loogisesti) isolla alkukirjaimella, kun se on erisnimi, eli monoteistisissä uskonnoissa.

      On teologinen kysymys – eikä ehkä mahdollista lopullisesti ratkaista – onko muslimeilla sama Jumala kuin kristityillä. Sanoisin, että sama se on (lähes määritelmällisesti). Näkökulmaeroja on, mutta niin on tunnetusti myös VT:n ja UT:n välillä ja niiden sisälläkin. Yhtäläisyydet ovat suuria, ja islamhan aloitti reformoituna kristinuskona ja juutalaisuutena kuten kristinusko aloitti reformoituna juutalaisuutena.

      Poista
  4. Siis sananvapaus olisi siis niin että kaikkea herjaa saa suustaan sylkeä.
    Kyllä jotkut rajat pitää olla. Tuollaisia "sananvapauden" puolustajia media suojelee ja ylistää. Hyi olkoon. Mokomat "puolustajat" vietiin ennen sontatunkiolle häpeämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne rajat on, ja meillä aika tiukatkin, mutta vain diktatuureissa ne asetetaan etukäteen ja jopa ennakoivasti. Demokratiassa sanoistaan ja teoistaan vastataan vasta ja vain jälkikäteen.

      Tässä on se Iso Ero, jota valitettavasti kaltaisesi pikkuiset moraalinvartijat eivät käsitä.

      Poista
  5. "Ihmisellä ei ole tekijänoikeutta elämäänsä."
    Eikä monesti vapauttakaan. Teemaan liittyen esitän seuraavat väittämät, joita pidän tärkeänä kiteytyksenä some-aikakauden ihmisille:
    https://ketovuori.blogspot.fi/2017/03/kymmenen-teesia.html

    VastaaPoista
  6. Mitä mahtaisi kunnianarvoisa keisari Vespasianus tuumia jos tietäisi, että Italiassa julkiset käymälät vieläkin kulkevat nimellä vespasiano.

    VastaaPoista
  7. Miksei Halla-aho ottanut pätevää juristia asiamiehekseen?

    Ei tuomioistuimeen voi mennä maallikko yksikseen tyhjin käsin kuin hieroja keikalleen.

    VastaaPoista
  8. "Kirjailija jätti selvittämättä sen loogisen ongelman, miten henkilö, joka ilmoituksensa mukaan ei usko Jumalaan, voi pilkata Jumalaa, jota hänelle ei siis ole olemassa."
    Saatan muistaa väärin, mutta mielestäni Salama ilmaisi oikeussalissa nimenomaisena tarkoituksenaan olleen pilkata Jumalaan uskovia ihmisiä (tai jotain sinne päin), ei Jumalaa.

    VastaaPoista
  9. Tätä keskustelua käytiin Suomessa ”Tuntemattomasta sotilaasta”.
    Olin kerran kuuntelemassa Jörkkaa; penkistä pomppas vanha ukku, ja alkoi uhota Linnan ko. romaanista, että siinä oli jotain valetta, ja sitt se naama punottaen siirtyi ruotimaan vasemmistoa.
    Jörkka kuunteli. Kun äijä lopetti: "Ensin puhuttiin Linnasta, sitten pantiin linnaan. Seuraava puheenvuoro sinne, naiselle."
    vittu, että silloli karismaa.

    VastaaPoista
  10. Eräissä utopioissa on resurssipulaongelmien tultua ratkaistuksi kuvattu hyvin suoraviivaisia meritokratioita ja hierarkioita. Jos kaikille riittää ruokaa, suojaa ja terveyttä ei ole muuta millä hallita, vielä. Ahneus on mainio motivaattori mutta se vaatii uskottavuudekseen harhanäyn, vision siitä että onni ja menestys ovat kaikkien ulottuvilla, vaikkeivät olekaan. Tämän yllyttämisen kolhijoihin on aina suhtauduttu nurjasti, Piru pitää maalata seinälle mutta se ei saa olla liian pelottava.

    Tavallinen tapa on

    - pelottelu
    - sovittelu
    - neuvotteluja (nimellisiä)
    - kauppahinnan määrääminen yksipuolisesti

    Nyt meille ollaan myymässä omaa omaisuuttamme, meillä ei kuuleman mukaan ole siihen varoja. Kansanterveyttä, asuntomarkkinoiden pankkikytkyjä, eläkesäätiöitä ja kaiken kattavaa turvallisuutta. Nämä tulisi työllä ansaita. Sen työn omistaa kuka hyvänsä, sen hinta määräytyy työmarkkinoilla. Siellä jylläävät markkinavoimat, kuin el Niño, tai Golf-virta.

    EUssa meillä on uusi tilaisuus hävitä sota ja joutua korvausten maksajaksi.

    Kansalaisten korkea tietoisuusaste omasta yhteiskunnasta ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista, anyone?

    VastaaPoista