Sivun näyttöjä yhteensä

18. elokuuta 2011

Puhelinpatenteista




Näinä päivinä on yleisissä uutisissa mainittu ja luultavasti mennyt melkein kaikilta sivu korvien asia, joka vastaa minulle tärkeään kysymykseen: mitä pelleilyä on juristien makuuttaminen teknillisellä korkeakoululla / Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla / Aalto ylipistossa, ja miksi ei Kemppiselle annettu potkuja hyvän sään aikana.

Jotkut ovat kysyneet suoraan, useimmat eivät.

Nokian patenttiasioiden johtaja Ilkka Rahnasto väitteli aikoinaan patenteista ”as leverage” eli neuvottelutukena. Väitöskirja on hyvä. Siihen aikaan Nokian patenttiasioista vastasi Urho Ilmonen, joka oli ja tietenkin myös on alan arvostetuimpia ammattimiehiä Euroopassa ja puolessa Amerikassa. Hän hoiti suuret perimyssodat Qualcomia vastaan.

Teknillinen korkeakoulu ei ollut hallinnollisesti mikään helppo paikka. Niinpä vein juristi-oppilaani myös muodollisesti HIITiin, joka siis on Helsingin yliopiston ja nykyisen Aalto-yliopiston yhteinen erillislaitos. Sijaitsimme pitkään Helsingin Ruoholahdessa. Aloimme tarmokkaasti selvittää etenkin mobiiliratkaisujen tekijänoikeutta ja patentointia.

Jossain vaiheessa otin hoitaakseni Lappeenrannasta professuurin, joka oli minulle räätälöity. Avointa hakua ei järjestetty, vaan sain nimityksen kutsusta, kutsuttujen asiantuntijoiden suositettua tätä lausunnoissaan.

Sekä HIITissä että Lappeenrannassa yksi keskeinen toimemme oli tuo näinä päivinä puhuttu asia, patenttiportfolioiden pitävyyden ja kartuttamisen tutkiminen. Asiakokonaisuudesta syntyi useita väitöskirjoja. Yksi väittelijöistä on nyt Nokian patenttihommissa, ja kaikki ovat voinee viettää pitkähköjä aikoja maailmalla selvittämässä nimenomaan mobiilitoiminnan innovaatioiden suojaamista.

UC Berkeley ei ole ainoa yhteistoimintakumppanimme. Cambridge (Lionel Bently) on yksi. Erinomainen yhteistyö vallitsee myös Turun yliopiston kanssa. Nyt on meneillään iso akatemiatutkimus yhteistyössä etenkin ruotsalaisen kauppakorkeakoulun eli Hankenin väen kanssa (Norrgård).

Suomessa on alle 10 tämän alan tuntijaa. Näitä asioita osaavia asianajotoimistoja on kaksi ja puoli. Selkeästi homman todella hallitsevia ovat Roschier ja Borenius.

Tieto- ja tietoliikennetoiminnan patenttioikeutta ei voi opiskella. Siinä ei olisi mitään järkeä. On aloitettava sirkkeleistä ja uittokalustosta ja opeteltava aikanaan ICT, nanoteknologia, bioteknologia ja farmakologia patenttioikeuden kannalta.

Ala ei ole älyllisesti vaativa mutta hyvin työläs. Yhdysvaltain alan muutoksenhakutuomioistuimessa (Federal Court of Appeals) kaikilla jäsenillä on tohtorin arvo myös jostain luonnontieteellisestä aineesta. HIITin tiloissa tehtiin maan ensimmäiset opinnäytteet tietokoneohjelmien patentoinnista. Opiskelin softan salaisuuksia ja pidin kahdelle oppilaalle yksityisseminaaria suomentamalla Knophia (norja) ja Koktvedgaardia (tanska). Tällä hetkellä seuraan eniten saksan- ja ranskankielisiä oikeustapauksia ja kirjallisuutta, jota on todella paljon. Monikohan mahtaa Suomessa edes tietää, että Ranska on merkittävä maa tietotekniikassa? Saksa on merkittävä patenttioikeudessa.

Patenttioikeuden terminologia ja kielenkäyttö on kauhistuttavaa. Toisin kuin tekijänoikeudessa joskus, yleisfiksu liihotteleminen ei johda yhtään mihinkään. Kaikki perustuu sopimuskäytäntöön, prejudikaatteihin, virallisiin standardeihin, teollisuuden tosiasiallisiin standardeihin, vakiintuneisiin termeihin.

Panokset liittyvät standardeihin ja yhteentoimivuuden ongelmiin. Kaikki pelkäävät, että kilpailijalla on avainpatentti. Kaikki toimivat, että jokin heidän patenteistaan osallistuisi uuden standardin toiminnassa sellaiseksi, että kaikkien mukaan tulijoiden olisi pakko maksaa siitä.

Analyytikkojen keskustelu alustoista (Symbian, Android, OS) on joko asiantuntemattomuutta tai sumutusta. Tärkeintä on patentoida käyttöjärjestelmässä jotain olennaista, joka viehättää ohjelmistojen kehittäjiä. Siksi Nokia+ Microsoft ei taida toimia. Molempien peruspatentit alkavat vanhentua (suoja-aika on enintään 20 vuotta), ja lisäksi Mikkisoftan käyttis on täynnä arpikoodia.

30 kommenttia:

  1. En tunne asiaa enkä ole edes Nokia + Microsoft yhteistyön hymistelijä. Kyselen silti perustuuko Kemppisen arvio 'Mikkisoftan käyttis on täynnä arpikoodia' todelliseen tietoon?

    VastaaPoista
  2. Näin TV-sarjan Kruppin perheen vaiheista. 1. maailmansodan jälkeen suvun päämies lähetti Vickersille kirjeen, jossa totesi näiden käyttäneen monta sataa tuhatta kertaa heidän sytytin/nalli patenttiaan tykistönammuksissa. Pyysi näistä nalleista asiallista korvausta. TV-sarja ei kertonut, mikä vastaus oli.

    Kylmäsi. Vitutti.

    VastaaPoista
  3. Isältäni perityt kirjat haisevat kymmenen vuoden jälkeen häneltä.

    VastaaPoista
  4. Nyt en kyllä osaa tulkita viimeistä kappaletta juuri ollenkaan. Analyytikkojen keskustelu alustoista on hyvin olennaista myös patenttipelin kannalta. Kuten it-maailmassa muutenkin, verkostoulkoisvaikutukset ovat mittavat. Täytyy huomata myös, että kolmesta pelissä olevasta isosta alustasta vain Applen on tukevan vertikaalisesti integroitunut. Google ja MS kilpailevat valmistajien suosiosta. Tällöin patenttirojaltien osuus käytettävän alustan hinnasta voi olla merkittävä kriteeri OEM:lle, joka arpoo panostustaan eri "ekosysteemeihin".

    Valmistajat kilpailevat verisesti myös ekosysteemin sisällä, ja Google ilmeisesti pyrki nyt muun ohessa estämään Android-valmistajien keskinäisen patenttikisailun.

    Patenttisalkuissa on tuhansia patentteja, eikä niiden arvostaminen ole kovin tarkkaa puuhaa. Esimerkiksi näyttäisi siltä, että Google on käyttänyt samaa dollarimäärää per patentti sekä aiemmassa Novell-kisan tarjouksessaan että nyt Motorolan tapauksessa (toisaalta jälkimmäisessä kokonaishinnan muodosti Moton koko bisnes).

    On totta, että Nokian monet patentit liittyvät verrattain vanhanaikaiseen mobiiliteknologiaan. Niin muuten liittyvät Motorolankin. Mutta mistä MS:n käyttiksestä Kemppinen oikein puhuu? Mobiilimaailman käyttis Windows Phone on ainakin rakennettu melko "skrätsistä". Se on toistaiseksi ainoa olennainen käyttis Nokian kannalta. Ja hyvä käyttis muuten onkin.

    VastaaPoista
  5. Oletko seurannut groklawta? Onko sen pitäjien jutuissa järkeä?

    Kysyn tätä kahdesta syystä:

    - Groklaw alkoi SCO:n ja IBM:n UNIX-riidan analysoinnista ja dokumentoinnista. Se oli ainoa organisoitu järjen ääni useimpien muiden ollessa ilmeisesti MS:n ja isojen pelureiden käsikassaroita. Silloinkin suomalaisissa alan lehdissä kirjoitettiin aiheesta ihan ohi faktojen.
    - Nyt näkee samaa Apple/Android ja Oracle/Android riidoissa. Kun lukee Kauppalehteä, Tietoviikkoa jne, parahtaa toistuvasti kun asiat on sotkettu perusteellisesti tai esitetään täysin selvinä asioita, jotka ovat täysin kesken.

    Uskaltaako Groklawta suositella vai peräti kannattaisiko sitä suositella?

    VastaaPoista
  6. linuxiakin voi uutisen mukaan loukata:
    http://www.legitreviews.com/news/10539/
    http://www.patentstorm.us/patents/5893120.html

    VastaaPoista
  7. Olipa taas kovin pollea ja narsistinen omakehu!

    VastaaPoista
  8. Ad Omnia: - analyytikot eivät ole selvillä patenttisalkkujen sisällöstä. Niiden omistajillakin on hiukan viitteellinen käsitys asiasta. Siksi pelataan usein pelkällä patenttien lukumäärällä, joka ei tietenkään kerro paljon niiden arvosta. Jo muutaman kymmenen patentin arviointi on valtava tehtävä. Humattavan tärkeä kysymys on patentin tukevuuden arviointi: kestäisikö mitättömyyskanteen.

    VastaaPoista
  9. Ad Alo: - aika hyvä on IPKat
    ipkitten.blogspot.com

    VastaaPoista
  10. Ja Kiina kunnioittaa länsimaista patenttioikeutta eri variaatioineen?

    VastaaPoista
  11. Ad Anonyymi: - ihme kyllä Kiina kunnioittaa kovastikin patentteja strategisilla aloilla (en viittaa sotilasstrategiaan). Uutiset kulutustavaroista antavat aivan toisen kuvan.

    Useita vuosia on ollut käynnissä kova kamppailu. Jenkit yrittävät Beijingissä "myydä" omaa patenttijärjestelmäänsä ja eurooppalaiset etenkin Shanghaista käsin omaansa.

    Panettelemme amerikkalaista järjestelmää sen minkä ehdimme - patenttioikeudenkäynnit ovat USA:ssa lopputulokseltaan täysin arvaamattomia, Euroopassa taas yleensä arvattavia.

    Britit ovat kouluttaneet jo kauan Intiassa IPR-tuomareita. Viimeksi minulle väitettiin, että Bangaloren seudulla on 2 000 brittitason patenttituomaria alioikeuksissa ja muutoksenhakuasteissa.

    Maailman dynaamisin maa patenttipolitiikan kannalta on Etelä-Korea. Tiedämme jotain sikäläisistä asioista, koska olemme työskennelleet pitkään mielestäni hyvin etevän Nari Leen kanssa - korealaissyntyinen nuori naishenkilö, jolla on mies Suomesta ja tohtoraatti Japanista ja USA:sta.

    VastaaPoista
  12. Onhan se hyvä, että Kemppinen on tutustunut perusteellisesti käyttöjärjestelmienkin detaljeihin (niin kuin modernin fysiikan uusiin ajatuksiin). Ilmeisesti oikeustieteellinen tiedekunta antaakin parhaat eväät arvioida esim. patenttien sisältämiä teknisiä ratkaisuja. Ainakin Kemppisen kirjoituksista saa sen käsityksen, että ainoat merkittävät toimijat patenttialalla ovat patenttilakimiehet.

    Mitähän tarkoittaa lause: "Tärkeintä on patentoida käyttöjärjestelmässä jotain olennaista, joka viehättää ohjelmistojen kehittäjiä". Kannattaako blogisti siis amerikkalaista patenttikäytäntöä, jossa tietokoneohjelmiakin ("pelkästään") voidaan patentoida? Tosin amerikkalaisten sääntöjen mukaan täytyy pelata ainakin Yhdysvalloissa.

    Ei kai puhelinpatenttiriidoissa ole suoraan kysymys käyttöjärjetelmien ohjelmien koodeista tai mahdollisesti ohjelmien kehitystyökaluista, vaan mobiiliverkkojen ja päätelaitteiden teknisistä ratkaisuista ja palvelutuotteista, joita niillä saadaan aikaan? Kun puhelinvalmistaja liittyy johonkin käyttöjärjestelmäleiriin, se saa käyttöönsä muutakin kuin käyttöjärjestelmän käyttöoikeuden.

    VastaaPoista
  13. Patentit kiinnostavat minua kovasti.
    Minulla on seitsemän oman alani innovaatiota, joita en voi julkaista, koska en kykene nykyisellä patentoimaan tai hyödyntämää niitä, varojen puutteessa.

    VastaaPoista
  14. Mitä on arpikoodi?

    Onko se se välttämätön koodilisä, joka pitää alkuperäisen idean mukaisen koodimassan toiminnassa hw, mw ja 3rd-party-sw -viidakossa? (kts. Spolsky ja re-write:n järkevyys)

    Windows Phonen arkkitehtuuri ei ole vanha ja se ottaa huomioon platan ja kehittäjien jatkuvan ja väistämättömän synkronin puutteen. Saattaa olla jopa hyvä, jää toki nähtäväksi.

    VastaaPoista
  15. Alo: minusta Groklaw on asiallinen ja se on ollut oikeassa kaiken aikaa: SCO:n väitteet, että IBM on pistänyt Linuxiin suoraan Unix-koodia, eivät ole pitäneet oikeudessa. On siellä Novell ja Red Hatkin olleet syytettyinä, mutta sitten on todettu, ettei SCO edes omista UNIXia. Mutta mistä ihmeestä se firma on saanut rahaa oikeudenkäynteihinsä, vielä konkurssissakin se jatkaa vain. Se ei tunnu uskovan millään.
    Käsittääkseni Groklawta pitää nainen, joka on "paralegal".

    VastaaPoista
  16. Kyllähän tässä välillä suorastaan hengästyy, kun lukee näitä Kemppisen juttuja.

    Tuo yksi anonyymi vain se jaksaa väärämielisesti kadehtia.

    VastaaPoista
  17. Orjallinen kopiointi;

    Apple näyttää hiillostavan Samsungin Galaxia 'orjallisen kopioinnin' väitteellä.
    Onkohan se niin, että orjalliseen kopiointiin ei tarvita yhdenkään patentin loukkausta? Edelleen, että kopioida saa, mutta orjallinen kopiointi on tuomittavaa?

    VastaaPoista
  18. Ad Omnia: - patenttiasioissa yleensä jo alioikeudesa patenttiasiamies (aina insinööri) ja juristi työskentelevät yhdessä.

    Alan tutkimuksessa vihjaisin, että Helsingin yliopiston oikeustieteellinen on voinut hiukan jäädä varjoon teknisen osaamisen puuttuessa. HIITin käytäntö on yhteistyö, joka muuten on vaikeaa. Se edellyttää pitkää harjoittelemista, jotta tekniikan tohtorit ja juristit ymmärtävät, mistä toiset puhuvat.

    Joku kysyi omaa tietotekniikan osaamistani, joka on tietenkin hyvin vaatimaton. Hankkeita on kuitenkin viety eteenpäin T-osaston eri professorien kanssa. Martti Mäntylä on tietenkin näistä mainittavin.

    Kun patenttijärjestelmä on kuitenkin oikeudellinen, niitä ratkaisevat juristit - insinööritaustaisten asiantuntijoiden avulla.

    VastaaPoista
  19. Ad Omnia: - esimerkki patenttiasioiden tutkimuksesta on esimerkiksi:
    http://www.law.ed.ac.uk/ahrc/script-ed/issue8-2.asp

    Siinä mietitään algoritmien samanlaisuutta, ja kirjoittajista yksi on algoritmiikan professori ja toinen, Cessu Oksanen, alaa kauan TKK:lla opettanut. Tuon kirjoituksen erikoisuus on patentoitavuuden lähestyminen juuri algoritmien suunnasta. Liian moni sanoo, ettei algoritmeja voi patentoida. Ei se nyt niinkään ole.

    VastaaPoista
  20. Ad Omnia: - vaikka Euroopassa on kuuluisa "as such"- määre tietokoneohjelmien patentoinnin yhteydessä (voidaan patentoida vain ilmoitetun teknologian osana), todellisuudessa tietokoneohjelmia on patentoitu ainakin 20 vuotta myös täällä.

    Eroja USA:n käytäntöön on, mutta pääsäntö on selvä: USA:ssa patentoitu softa patentoidaan myös Euroopan patenttivirastossa ja siis myös Suomessa.

    Eroja on sitten mm. liiketoimintamenetelmäpatenteissa.

    VastaaPoista
  21. Toipila on tarkkasilmainen havainnoitsija. Kannatan!

    VastaaPoista
  22. "Liian moni sanoo, ettei algoritmeja voi patentoida. Ei se nyt niinkään ole."

    Näin maallikkona olin tätä mieltä. No, pitää joskus lukea Kemppisen uusin kirja.

    http://www.erwes.com/miinanraivaajakilta/miinamuisto.htm

    Nokia siis seilaa miinakentässä, huonolta näyttää.

    VastaaPoista
  23. JK kaiketi tarkoitti tuolla Mikkisoftan arpikoodilla sitä, että vanhan päälle on tehty jotakin uutta. Macissa lienee kernelin takia helpompi kirjoittaa suurempiakin osioita uusiksi, mutta jos MS käytti Vistaan 6 miljardia, niin ei kai ne sitä kaikkea rodeen heitä sen seiskan takia - ja vain siksi ettei olis niin arpista hommelia - ja muuten onko muka joku siellä HIITissä päässyt kurkistamaan sen MS:n käyttiksen sisälle, ja siis tarkistamaan sen arpisuuden ;)

    Tätä kun naputtelen MacBook Prolla, niin jos vilkaisen vaikkapa mitä tuolla Chromen puolella on naputeltu täältä - kun on kätsempää katella sinne selaimen koodin sisälle ja varsinkin kun on avointa koodia

    http://build.chromium.org/f/chromium/snapshots/Mac/

    niin vanhan päällehän sitä sielläkin rakennetaan.

    Mutta se iTunes taitaa olla se tärkein pointti tässä jutussa ainakin vielä pitkään… siis mitä siihen kommentoituun Windows-puhelimeen tulee ja vaikea uskoa että Nokia sille enää mitään voi hyvälläkään käyttiksellä.

    Esim JK voisi jos… no joo, mutta esim joku tämän kaltainen ohjelma vois ehkä olla kiva suomalaisena versiona - tämä ei maksa mitään...

    http://itunes.apple.com/us/app/geist-built-by-appmakr.com/id349347758?mt=8

    VastaaPoista
  24. Ad Anonyymi: - kyllä koodin sisälle pääsi. Jo valmis Tekes-ohjelmamme InnoGuard tähtäsi softapatenttien ajonaikaiseen vertailuun esimerkiksi patentin loukkauksen toteamiseksi. Menetelmä oli tunnistaa algoritmeja sen jälkeen kun löydösä (sampling) oli pilkottu tilastomatemaattisesti. Tietokoneohjelman tunnettu redundanssi vaikuttaa eri suuntaan kuin jälkien suunnaton määrä (luokkaa 10 potenssiin 12). Ajatus on aika hurja mutta toimiva. Tekniset paperit ovat nyt osittain julkisia.

    VastaaPoista
  25. Mitä mieltä Kemppinen tai vaikka joku muu on Nolo:n patenttikirjoista:

    http://www.nolo.com/products/nolos-inventors-bundle-INVBUN.html

    Minusta ne eivät näytä huonoilta.

    Pystyykö fiksu teknologiahenkilö kirjoittamana noiden avulla järkevän patentin (jenkkilään)?

    Minulle syntyi lyhyen tutustumisen perusteella vaikutelma, että patentin kirjoittaminen on sukua ohjelmoinnille, varatut sanat mukaan lukien.

    Kaikki reiät tulee nähdä ja ne tulee olla tukossa, kuten hyvässä ohjelmissakin.

    Minulla on vahva käsitys, että jos teknologian patentoija ei ole itse selvillä patentin kirjoittamisesta, ei voi syntyä kovin hyvää
    patenttia edes yhteistyössä, jos on pikkasenkin monimutkaisempi alue.

    Patenttihan tosiaan näyttää tavalliselle ihmiselle mielipuolen kirjoittamalta.

    VastaaPoista
  26. Ad Omnia: lähemmin ja tarkemmin:
    http://dl.acm.org/citation.cfm?id=2002953

    VastaaPoista
  27. Onko Kemppinen nyt sekoittanut eri Windows-käyttöjärjestelmät toisiinsa? Auts.

    VastaaPoista
  28. Ad Anonyymi: - mielestäni en. CE-kernel CE:t, Mobile ja Phone, viimeksi Windows Phone 7; NT-kernel NT 3.1 - - - 7, DOS Windows 1.0 - Me.

    Katsoin nyt uudestaan Wikipedia Comparison of Microsoft Windows versions

    VastaaPoista
  29. Viikko meni hukkaan ryypätessä. Onneks on tää blogi, pitää ajan tasalla. täytyy ottaa ja lukea ne vanhat.

    VastaaPoista
  30. Tällaiset "infographicit" voivat olla mainioita. Tämä ei parhaasta päästä mutta taustoittaa postausta:

    http://blog.thomsonreuters.com/index.php/mobile-patent-suits-graphic-of-the-day/

    VastaaPoista