Sivun näyttöjä yhteensä

2. toukokuuta 2011

Täi




F. Fukuyamaa en ole osannut arvostaa; nyt hänen uusi iso kirjansa näyttää rakentuvan oivallukselle, jota on opetettu historiassa vuosikymmeniä. Katolisen kirkon selibaatti oli loistava oivallus valtarakenteita pystytettäessä. Tuon kiellon johdosta papilla ei voinut olla laillisia perillisiä. Heidän sukupuolielämänsä tuskin jaksoi kiinnostaa kirkkoa silloinkaan.

Paljon mielenkiintoisempi tutkimuksen kohde on joki pieni ja todellinen, kuten täi.
Alan jo vanha perusteos on William H. McNeillin ”Plagues and Peoples” (1975). ”Plague” kännetään usein rutoksi. Sekä yksikössä että monikossa, kuten tämän kirjan nimessä, se tarkoittaa oikeastaan vitsausta tai tauteja. Jopa se kysymys, missä määrin 1300-luvun musta surma oli pelkästään paiserutto, on hiukan epäselvä. Se on selvä, että ruton katoaminen Euroopasta lähes kokonaan Lontoon suuren palon aikoihin 1600-luvulla on merkillinen ilmiö.

Mutta suuri tappaja oli joka tapauksessa pilkkukuume, tyfus. Vähän aikaa sitten tämän blogin yhteydessä mainittiin, että Napoleonin hyökkäyksen Venäjälle teki tyhjäksi tauti, tietysti yhdessä pakkasen kanssa. Matkaan lähti voittamaton armeija. Jo Puolassa vaatetäi eli pilkkukuume oli lohkaissut siitä suuren osan. Sotaretki oli tuhoisa. Armeijassa oli aluksi 600 000 miestä. Vuotta Moskovasta perääntymisen jälkeen heitä oli Ranskassa hengissä 3 000.

Vaatetäi selviää sattuneesta syystä talvesta ja leviää juuri talvella. Se ei kuole kylmään ennen vaatteiden käyttäjää.

30-vuotiseessa sodassa sotatoimissa kuoli nykyisen arvioin mukaan 350 000 ihmistä. Kokonaistappiot eli ennenaikaiset kuolemantapaukset olivat yhteensä 10 miljoonaa kuollutta. Jokseenkin varmasti pilkkukuume oli keskeinen tekijä (Conlon, The Historic Impact of Epidemic Typhus).

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa ei saanut tehtyään rauhan Venäjän kanssa joukkojaan irti idästä pilkkukuumeen takia. Niinpä suuri hyökkäys merelle epäonnistui hyvästä alusta huolimatta. Siinä vaiheessa amerikkalaiset olivat mukana sodassa. Se ajatus kiinnostaa, että keisarillinen Saksa olisi päässyt tavoitteisiinsa syksyllä 1918. Olisiko samalla vältetty toinen maailmansota?

Mielestäni tuollaisiin kysymyksiin ei ole vastausta, koska historia on kirjaimellisesti Haarautuvien polkujen puutarha. Sattuma eli kuten ennen sanottiin kohtalo rakentaa niin monta haaraa, bifurkaatiokohtaa, että myös puhe suurenmoisista tai tuhoisista päätöksistä on päätöntä.

Samaan maan rakoon tahdon tallata determinismin eli sen ajattelutavan, että jokin historiallinen tapahtumasarja toteutui välttämättömästi. En kykene näkemään sellaista välttämättömyyttä.

Vaatetäi ei ole välttämätön. Luulen etten ole sellaista nähnyt. Päätäi tuli kyllä tutuksi. Niitä näki maalla kansakoulussa kaverien hiuksissa, kun katsoi tarkkaan. Muistan mustan, kaksipuolisen täikamman, jolla saivareet eli täinmunat tiputeltiin pöydälle asetetulle paperille. Ja epidemian luonteisesti niitä on esiintynyt myöhemminkin.

Pilkkukuumetta aiheuttava vaatetäi oli joka miehen tuttu myös Suomen rintamilla, mutta hoitokeinoja oli. Lomille mentiin täisaunan kautta. Amerikkalaisilla oli rokote, ja muun muassa Italiassa vaivalloisesti  edetessään he käyttivät kuorma-autolasteitta DDT:tä myös siviileihin.  Muistan suomalaisen vastineen, pahvipurkin, jossa oli täin kuva ja nimi ”Täystuho”.

Silmiini ei ole sattunut yhteenvetoa Suomen sotatapahtumista ja taudeista, enkä osaa itse sanoa, minkä verran vaikutusta tartuntataudeilla oli vuoden 1918 vankileireillä. Olen tietävinäni, että ainakin elokuussa 1944 punatauti riehui molemmin puolin rintamalinjaa. Sitä vastoin 1860-luvun suurten nälkävuosien mekanismin selvitti Oiva Turpeinen tutkimuksellaan ” Nälkä vai tauti tappoi? : kauhunvuodet 1866-1868” (1986). Yhä paras yhteenveto on Eino Jutikkalan ”Kuolemalla on aina syynsä” (1994).

Turpeinen selvitti, mikä määrä kuolleista oli sortunut kotiin ja kuinka suuri osa maantielle. Logiikka on yksinkertainen. Nälkää lähdetään pakoon. Tautia pakoon ei pääse.

14 kommenttia:

  1. Suuri täisota-
    Pilkkukuumeen torjunta Suomessa jatkosodan aikana 1941–1944.

    ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/pg/laurent/suuritai.pdf

    Tutkimus käsittelee asiaa laajemmaltikin.

    VastaaPoista
  2. USA:n lipusta tiputettiin yöllä täi, samoin kommunistit kuin natsit tekivät vallassa olleessaan.

    Puhdasta pitää olla. Mutta onko samasta kyse kun lehti työntää kameran maalaisten edustajan eteen? Tai kutsutaanko sitä ristiinnaulitsemiseksi?

    VastaaPoista
  3. Ad Omnia: - myös valtalehden valokuvista on kovin helppo lukea kannanottoja. Kenen tahansa ihmisen kuvaaminen mielenvikaisen näköisenä onnistuu käden käänteessä.

    VastaaPoista
  4. Kaksi ajankohtaista teeveesarjaa, Kevin Kostnerin ja se pre-komlumbiaanista Amerikkaa esittelevä, kertovat miten tehokas oli intiaanikysymyksen loppuratkaisu, jätettiin intiaanikaupunkiin pilkkukuumeinen mies, ja saatiin puolityhjä maakunta. Kun muita lähteitä on vähän ja nekin vaihtelevasti yksipuolisia, Meksikon espanjalaisvalloituksen lyhyt historia kertoo tämän väkevän juonteen koko maailman historiassa: tauti> viina> kauppias> käännyttäjä> siwistäjä> maanmittari> kanuunalähetys.

    Täi ja isorotta o(li)vat kristinuskoon rinnastettavia vientituotteita. Mikä niistä aiheutti suurimmat tuhot, en osaa laskea. Nykyaikaista oli laskea tuotteen koko elinkaaren vaikutukset.

    P.S. Sovitaan, että puhuin 1500-luvusta oikein kaukana ulkomailla!

    VastaaPoista
  5. Sota-aikana kansakoulunopettajat velvoitettiin paikoin pitämään täitarkastuksia ilmeisesti jonkinlaisen täisodan päätteeksi koulupiirissään. Tehtävä oli hankala ja oma opettajani kertoi vaihtaneensa naapurikylän kollegan kanssa reviiriä helpottaakseen kohtaamisia. Syynättävät olivat näitä maalaistollojen lapsia.

    Ei mitään eksoottista historiaa: hakiessani lapsenlastani tarhasta tässä jokunen viikko sitten vastaan tuli ulko-ovella ilmoitus, että ryhmässä on täitä. Päiväkoti ei sijaitse Maunulassa eikä Suvelassa eikä muussakaan leimallisessa kaupunginosassa, vaan keskiluokkaisten lapsiperheiden miehittämällä viihtyisällä asuinalueella, siellä kehäkolmosen paremmalla puolella.

    Täisota, maalaisten syyni ja leimaaminen etenee toisilla rintamilla. Surku ihmistä.

    VastaaPoista
  6. Lena Huldén: Kuusijalkainen vihollinen, niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin, Schildt, 2008

    VastaaPoista
  7. Vaatetäitä tutkimalla on päätelty, että ihminen on käyttänyt vaatteita ainakin 100 000 vuotta. Se pystytään laskemaan dnan mutaatioista.

    Samaisten tutkimusten mukaan ihmisen täi on eriytynyt simpanssin täistä 770 000 vuotta sitten. Se on outoa, sillä ihmisen ja simpanssin kehityslinjat erkanivat jo 6 miljoonaan vuotta sitten.

    Mutta täit eivät sitä huomanneet?

    VastaaPoista
  8. Museoviraston julkaisussa(museovirasto/rakennushistorian osasto , julkaisu nro 14 , 2/1983)
    tehdyn Suomenlinnan sotavankileiriä 1918-19 koskevassa selvityksessä olleeseen taulukkoon perustuen tartunta-ja loistauteihin kuoli suomenlinnassa 50 % vangeista

    VastaaPoista
  9. "Puhdasta pitää olla. Mutta onko samasta kyse kun lehti työntää kameran maalaisten edustajan eteen? Tai kutsutaanko sitä ristiinnaulitsemiseksi?"

    Ja nyt Hakkarainen on jo Jeesus?

    VastaaPoista
  10. Päätäi ja kihomato ovat yhä parin vuoden välein toistuva vitsaus mm. Espoon rannikoalueiden kouluissa. Kyse ei varmasti ole perushygienian tai hyvinvoinnin puutteista. Runsas matkailu saattaa vaikuttaa.

    VastaaPoista
  11. "Ja nyt Hakkarainen on jo Jeesus? "


    No puuntyöstöalan miehiä molemmat.

    VastaaPoista
  12. En ole täi, mutta silti olen
    3.000.735:des tämän saitin vieras!
    Perskele, tasaluku tuli missattua :(

    Pelästyin jo, että Soinista tulee Suomen Pääministeri ennen kuin Kemppiseltä 3Megaa menee rikki.
    Meni rikki, Soini jäi toiseksi.

    Onneksi olkoon Blogistille.

    Ei mikään polittinen puoluekkaan yllä tähän saavutukseen, ja yhden miehen voimin!
    Vois sanoa coolia.

    Paljon kunnioitusta.

    VastaaPoista
  13. Mustasurma meni ehkä niin päin, että ensin tuli huono sää, sitten nälkä, sitten kerjäläiset, sitten joukkokuolema. En muista, kuka tai ketkä tästä kirjoittivat kirjan äskettäin. Idea kuitenkin on väittää, että Yersinia pestis oli vain yksi, vaikkakin tuhoisa muuttuja ikiaikaisessa kuviossa.

    Ps. Fukuyama on poikkeuksellisen skarppi tyyppi vaikka vähän, hmmm, sosiaalisesti tyhmä.

    VastaaPoista
  14. Lainaus Kevätpörriäisestä (tai jostain):

    Kysymys: "Mitä täi sanoi toiselle täille?"

    Vastaus: "Tuu tänne kattoon kattoon, kun toi täi tapettiin tapettiin!"

    VastaaPoista