Sivun näyttöjä yhteensä

16. toukokuuta 2011

Niallin saaga II [jatkoa…]



Ferguson kirjaa Nobelin palkinnot ja patenttien lukumäärät eri maissa eikä jätä mainitsematta juutalaisten ja saksalaisten rajua yliedustusta ennen sotia.

Omistusoikeus on tässä yhteydessä melkein sama kuin ”rule of law” eli oikeusvaltio. Termi on niin tuttu, että monet ovat unohtaneet sen merkityksen. Laki koskee korkeimpiakin, myös hallitsijoita. Ellei teko, esimerkiksi vangitseminen, perustu lakiin, se on mielivaltaa. Vapauden lisäksi laki suojaa omaisuutta, myös valtiota vastaan. Verotus on rajattu tarkasti lainsäädännössä.

Ajatuksen nerokkuus on sen yksinkertaisuus. Mikään laki ei voi suojata varallisuusasemaa eli varakkuutta eikä kieltää köyhyyttä. Sen sijaan se suojaa omistusta, jolla on jokin täsmällinen kohde, talo, tontti, osake, kottikärryt.

Lain turva on se jokin, joka puuttuu Venäjältä ja Kiinasta. Pitää paikkansa, että ajatustapa kehittyi Britanniassa. John Locken muotoilu on peittynyt mm. sosialististen aatteiden alle. Tekijänoikeudenkaan tuntijat eivät muista, että Lockelle ”intellectual property” eli henkinen omistusoikeus oli vähäinen osa kokonaisuutta. Adam Smith perusteli sitten erittäin pontevasti, miksi kauppiaalta ei saa viedä mielivaltaisesti rahoja eikä keneltäkään lain suojaamien henkisten ponnistusten tuloksia. Laki ei suojaa kaikkia henkisiä ponnistuksia, esimerkiksi sellaisia, jotka on kestettävä, jotta omaksuisi tietoja ja pääsisi läpi kokeista tai tentistä.

Tämä kuulostaa pelkästään söpöltä, mutta kirjoittaja lisää mukaan Churchillin muotoilun, ja tämä onkin ensimmäinen oikeudellisten rakenteiden puolustus pitkästä aikaa: sivilisaatio tarkoittaa, että johtava luokka alistuu toisten ihmisten tapoihin ja tahtoon sellaisina kuin ne ilmenevät laissa.

Imperialismi ja kaikki siirtomaavalta oli vielä Eric Hobsbawmille, jonka kirjoja tentittiin yliopistoissa, aika epämiellyttävä ja epäilyttävä ilmiö. Ferguson huomauttaa, kuten hyvin monet historiantutkijat nykyisin, ettei siirtomaavalta ollut pelkkää sortoa. Yhtenä esimerkkinä hän kuvailee lääketiedettä. Ruton, koleran, isorokon ja sitten myös malarian asteittainen lannistaminen merkitsi toisenlaista elämää kymmenille miljoonille afrikkalaisille. Taistelu ebola- ja HIV-tyyppisiä tauteja vastaan jatkuu.

Kirjoittaessaan kulutusyhteiskunnasta hän aloittaa asiasta, joka on tuttu myös Suomesta. Rahaa tuli köyhien ihmisten käsiin, kun varhaisten puuvillatehtaitten tytöt saivat palkkansa rahana ja säästivät siitä itselleen hamekankaan.  Hän kertoo pitkään ja hauskasti farmarihousuista, joista kasvoi neuvostovallalle ylivoimainen houkutus. Moni meistä on ollut mukana toteamassa, että korkeatkin neuvostovieraat oli käytettävä Stockmannilla, eikä muu kelvannut, kun piti olla Levi Straussit. Olen itsekin miettinyt, miten kullankaivajille suunnitellut työhousut sopivatkin yhteen erittäin kalliin bleiserin kanssa.

Ferguson arvelee, että japanilaisten tavoin kiinalaiset ovat ottaneet urakalla selvittääkseen Lännen menestyksen arvoituksen. Kiinassa oli 1949 noin puoli miljoonaa kristittyä. Nykyisin ei tarvitse kysyä, mikä on nopeimmin kasvava uskonto. Kiinassa lienee tällä hetkellä 60 – 80 miljoonaa kristittyä protestanttia ja 20 miljoonaa katolisen kirkon tunnustajaa. Kristinusko tuntuu tarttuvan parhaiten niihin, joilla on jo paljon tai erittäin paljon rahaa ja niihin, jotka ovat lukeneet Weberin protestantismin etiikasta.

En tiedä, menestyykö islam Kiinassa. En ole kuullut sen suuntaisi tietoja. Maon ja muiden mullistusten jälkeen aidosti ja syvästi tunnettu kommunismi / sosialismi ei ole tiettävästi oikein muodissa. Vajaat sata vuotta sitten Sun-ja Tsen ja Tshiang-kai Tshek (anteeksi oikeinkirjoitus) olivat kristittyjä, ainakin omasta mielestään.

Kirjan loppuosa osoittaa, että käsillä on hyvä hartauskirja. Työn etiikkaa ehkä mittaavat tunnusluvut eivät ole Euroopalle suotuisia. Kirjoittaja ei puhu Skandinaviasta, mutta täällä ne ovat erittäin epäsuotuisia – jos siis oletetaan, että määrätietoinen työnteko on hyvä asia. Amerikkalaiset tekevät enemmän työtä kuin eurooppalaiset, mutta eivät kykene alkuunkaan kilpailemaan monien aasialaisten kanssa.

Asiasta voi väitellä, mutta en uskoisi Kiinan korkeiden työtuntimäärien johtuvan pelkästään tai edes merkittävästi orjuutta hipovasta pakkotahtisuudesta. Kiina on jo siirtynyt korkeaan teknologiaan ja tuottaa enemmän autoja kuin USA.  Kyllä siellä on jo käyty moneen kertaan läpi tuottavuuden nostaminen ja palkitsemisjärjestelmät. Samaa sanovat siellä päin enemmän aikaansa viettäneet tuttavat. – Kirjasta riemastuneena löysin hauskan verkkopaikan, jossa sopii verrytellä:
http://www.usdebtclock.org/index.html  - Löytyy monia maita ja paljon tunnuslukuja. Katsokaapa.

15 kommenttia:

  1. III: Poika on Iso JYT-KY!!!

    VastaaPoista
  2. Jukka kirjoitti:"Lain turva on se jokin, joka puuttuu Venäjältä ja Kiinasta. Pitää paikkansa, että ajatustapa kehittyi Britanniassa. John Locken muotoilu on peittynyt mm. sosialististen aatteiden alle. Tekijänoikeudenkaan tuntijat eivät muista, että Lockelle ”intellectual property” eli henkinen omistusoikeus oli vähäinen osa kokonaisuutta."

    Osannet Jukka kertoa, miksi tekijänoikeuden perusteluissa yhä vedotaan Locken argumentaatioon omistusoikeudesta. Yleensähän jonkin väitteen perusteluiksi kannattaa valita väittämiä, jotka ovat totta. Locken argumentaatio

    "The materials of nature that remain untouched by human effort belong to no one and are not [private] property. It follows that a thing can be someone's private property only if he works on it. From this I conclude that what ever a man improves by labor belongs to him."

    on oppikirjaesimerkki päättelyvirheestä, eli kyseessä on epätotuus. Tämän päättelyvirheen lisäksi ajatusta sopii kritisoida muutenkin: jos vuodatan lusikallisen vettä [vrt. työ] järveen, muuttuuko tuo järvi minun omaisuudekseni.

    VastaaPoista
  3. Chiang Kaishek oli ainakin Taiwanin presidenttinä hyvin harras kristitty, joka luki joka aamu Raamattua tunnin, rakennutti lomapaikkakunnilleen kauniita kirkkoja palkaten niihin papit, piti joka jouluna ja pääsiäisenä seurakunnassaan hengellisen puheen jne. Hänestä ja "maan isästä" Sun Yat-senista kertovia kristillisiä traktaatteja levitettiin runsaasti. Chiangin kirjallista kehoitusta taiwanilaisille uskoa Jeesukseen ja lukea Raamattua painettiin hyvin runsaasti. Chiangin kristillisissä hautajaisissa hänen pappinsa kulki myös hautajaiskulkueen edessä. Chiangin hautajaisista tuli uusi malli käyttää arkun kuljetukseen runsaasti kukilla koristettua hautajaisautoa, joka rakennettiin muistotalon muotoiseksi. Hautajaisista tehty filmi pyöri televisiossa lukemattomia kertoja. Tutustuin Chiangin vuoristoon Sun Moon Lakelle rakennuttaman kauniin kappelin pappiin, joka vuosien palvelun jälkeen väsähti seurakunnattoman kirkon palveluksessa. Erottuaan palveluksesta hän jonkun ajan kuluttua palasi tehtävään, koska olihan itse presidentti sen hänelle uskonut. Matti Welling

    VastaaPoista
  4. Jaa. Taas uusi kirja hankittava ja kommentoida pitäisi lukematta.

    Tuskin lääketiede on koskaan siirtomaiden auttamiseksi mitään tehnyt. Tuskin Rooman suot kuivattiin, ettei malaria levittyisi Italian siirtomaihin. Siirtomaalaiset saavat avun sillä siivellä, etteivät taudit leviäisi valkoisen miehen taakaksi. Ja jos sadat miljoonat pelastuvat länsimaisen terveydenhuollon avulla, niin onko jatkohoito turvattu näille pelastuneille, vai aiheuttaako "pelastuminen" vain lisää tuhoa ja kurjuutta.

    Laki ei siis suojaa varakkuutta, vaan omaisuutta? Hupsista keikkaa. Lakimiesten jorinoita.
    Tilastoidaan tänään kaikki Suomen halvat yksiöt. Tilastoidaan niistä maksetut perintöverot, myyntivoitot jne... seuraavan kymmenen sukupolven ajalta. Katsellaan silloin kuka on omaisuudella tienannut ja miksi ja minne omaisuudet, tässä tapauksessa yksiöt, ovat siirtyneet. Tämä vain pienenä esimerkkinä. Verottaja ja Valtio vieneet kaiken.

    Onko Ferguson etsinyt pienintä yhteistä nimittäjää niille maille, joissa köyhyys, kurjuus ja sodat ovat vielä tänään jokapäiväistä?
    Se on klaanijärjestelmä, jota hevin ei saada tuhotuksi. Eikä ole tarpeenkaan.

    Tietenkin Kiina menestyy, mutta millä hinnalla? Jos Kiinalla olisi sosiaaliturva- ja terveysjärjestelmämme, ei se menestyisi. Tästä syystä on imperialistista riistoa edelleenkin ostaa Kiinan tuotteita. Monet kiinalaiset pakkotekevät liikaa töitä, että voisivat säästää rahaa perheensä ja sukulaistensa sairaala- ja lääkekustannuksiin. Vähän niin kuin pienten kätösten solmunnyplääjät. Yksi kaupungin työntekijä elättää 5 maalaissukulaistaan.

    Tietenkin Kiinassa riisikuppikristityt menestyvät. Perverssin homoseksuaalisessa Roomassa kristittyjen ei tarvinnut maksaa veroja.

    "Rule of law". Mit vit. Kenen laki, kenen oikeudenmukaisuus?
    Itä-Saksan laki? Sharia-laki? Valko-Venäjän laki?
    Kenen eduskunta päättää missäkin maassa laeista, joiden seurauksena tapahtuu oikeudenmukaisuus?

    VastaaPoista
  5. Lehtien sivut täyttävät kiekkofanien känniset lärvit.
    Kaunista, kaunista ....

    VastaaPoista
  6. Tama on hyva blogikirjoitus! Kiitos!

    Kiinan osalta patee se vanha ajatus, etta eurooppalainen tai amerikkalainen kirjoittaja, joka ei ole elanyt Kiinassa, kirjoittelee melko
    lailla huuhaata noin omista lahtokohdistaan.
    --Tottakai joltain osin iskee oikeaankin, mutta se syvempi ymmarrys puuttuu--
    Tietysti voi ajatella, etta tuoltahan asia nayttaa henkilosta, joka ei ole asunut Kiinassa!!
    Kiina on niin iso juttu, etta siihen kannattaa tutustua kunnolla ja tutkailla myos niiden kirjoituksia, jotka ovat siella asuneet kymmenia vuosia. Tasta joukosta loytyy myos eurooppalaisia ja jenkkeja, jos valttamatta taytyy niita olla.

    VastaaPoista
  7. Rule of law näyttäisi olevan myös syyttäjien toimiminen tuomioistuimena ja tuomareina. Ei ole yksi kerta kun Jore Kalske antaa tuomion tiedotusvälineissä julkistaessaan esim. valtiopäivämies Hakkaraiselle tuomion, jossa toteaa objektin syyllistyneen raskainpaan rikokseen ylinopeuden jälkeen eli kansantyhmän vastaiseen kiihottamiseen, mutta sanoen samalla teon olevan niin vähäinen että diiba-daaba. Eikös tuomioistumen tehtävä ole jakaa tuomioita?

    VastaaPoista
  8. Ad Anonyymi: - tuossa olet väärässä. Sama menettely on käytössä kaikissa tuntemissani länsimaissa. Tulet väittäneeksi, että tuomioistuimen olisi päätettävä syytteen nostamisesta!

    Hauskaa että olet sinut Kalskeen kanssa. Itse en häntä tunne.

    VastaaPoista
  9. Kristinusko tuntuu tarttuvan parhaiten niihin, joilla on jo paljon tai erittäin paljon rahaa ja niihin, jotka ovat lukeneet Weberin protestantismin etiikasta.

    Epäilemättä, mutta entä sitten kun ei lasketa tätä kourallista ihmisiä?

    Farkuista: nimetkääpä jokin toinen vaatekangas, josta tehdyissä housuissa voidaan korostaa myös maskuliinisia piirteitä.

    Levi'sin 501-housujen leikkauksella saadaan esille esimerkiksi matalan vyötärön ansiosta se osa miehestä, joka saattaa jäädä suht littanaksi pienen kaljamahan kanssakin (vatsan jäädessä vyölinjan ylle), takapuolesta saadaan terhakka ja suora lahkeiden leikkaus ja pituus korostavat sellaista lännenmiesmäistä jämäkkyyttä.

    Toki nykyisessä kommando- ja maastohousutyylissä saavutetaan melkein samanlainen vaikutelma melkein kankaalla kuin kankaalla, mutta farkuissa muoto muuttuu eli veltostuu paljon hitaammin

    ---

    Bloggerin taannoin hylättyä kommenttini käyttökatkoksen takia haluaisin uusia kysymykseni liittyen armeijoihin: missä vaiheessa ja minkä armeijan toimesta ruvettiin taistelutilanteessa maastoutumaan sen sijaan, että edettäisiin pystyrivissä?

    VastaaPoista
  10. Länsimaissa tunnetaan sellainenkin asia, että syytön kunnes toisin todistettu. Ja annettu tuomio.

    Mitä tuo "sinut Kalskeen kanssa" tarkoittaa?
    Ei palvelusväkeä kuten virkamiehiä yms böbeliä tule koskaa muuta kuin sinutella. Jotain rajaa.

    VastaaPoista
  11. JarMom. Mihin suuntaan menossa? Kaikki hyvin?

    Homo Garrulus sai jokunen aika sitten huomiota ja inkarnoitui sisäsiistimpänä. En sano että oli tarpeen tai että näin on parempi, puhun vain kollektiivin reaktiosta ja kommentoijan reaktiosta.

    JarMom. Mihin suuntaan menossa? Kaikki hyvin?

    VastaaPoista
  12. Ei se niin vaikeaa olelle:

    Että mikä olisi mihin suuntaan menossa?
    Hieman perusteluja, niin puhutaan asia halki ja poikki.
    Kaikki hyvin. Syön vain vitamiineja.

    VastaaPoista
  13. "ei se niin vaikeaa ole kirjoitti...

    JarMom. Mihin suuntaan menossa? Kaikki hyvin?"

    Puoltopisteet JarMomille. Älä muuta tyyliäsi. On ollut ilo seurata kirjoituksiasi näiden vuosien aikana, vaikka vastaankin olen väittänyt.
    Parasta kommnentoijien laatua!

    VastaaPoista
  14. "Lain turva on se jokin, joka puuttuu Venäjältä ja Kiinasta." Voisiko tähän olla syynä Euroopan keskiajan feodalismi, joka loi uuden ajatuksen: nimittäin alemman oikeudesta suhteessa ylempään: feodaaliherra oli oikeutettu tiettyyn palvelukseen, mutta ei saanut ylittää oikeuksiaan. Ymmärtääkseni niin antikiin Roomassa kuin Idässä tämä ajattelu puuttui: valtio ja sen ylin käyttäjä olivat absoluuteja, jolla ei ollut mitään rajoituksia eikä velvollisuuksia suhteessa alempiin.
    Joku englantilainen on ilmaissut asian siten, että ihmisoikeudet ovat pelkkä 1200-luvun Magna Chartan laajennus kaikkiin alamaisiin.

    VastaaPoista
  15. "Kirjoittaja ei puhu Skandinaviasta, mutta täällä ne ovat erittäin epäsuotuisia – jos siis oletetaan, että määrätietoinen työnteko on hyvä asia. Amerikkalaiset tekevät enemmän työtä kuin eurooppalaiset."
    Olisiko tämän synä se, että amerikkalaiset ovat Weberin todella tarkoittamia kalvinisteja kun taas eurooppalaiset katolisia tai erityisesti skandinaviassa luterilaisia, joiden suhde työhön on monimutkaisempi.

    VastaaPoista