Sivun näyttöjä yhteensä

25. toukokuuta 2011

Elokuvan aika




Tämä on vaikea kirjoitus. Viisaat ihmiset ovat neuvoneet minua olemaan kirjoittamatta kompleksiteetista ja varsinkin eksponenttifunktiosta, koska en ymmärrä niistä kissan hännän vertaa, he sanovat. Neuvon tarpeellisuuden näkee siitä, että en vain usko. Kompleksiteetista on hyvä, uusi kirja, Kari Enqvistin ”Monimutkaisuus: elävän olemassaolomme perusta”.

Siitä käy ilmi, että ikävän monet fysiikan syviä perusteita koskevat matemaattiset kaavat toimivat oikein sekä ajassa eteenpäin että taaksepäin.

Aika on kompleksinen ilmiö. Käytän sanaa kuvaamaan ilmiöitä, jotka ovat toiseen suuntaan helppoja ja toiseen suuntaan vaikeita. Siirtyminen ajassa takaperin ei liene onnistunut keneltäkään. Sen halun tyydyttämiseksi oli keksittävä elokuva, jolle ilmeni sitten muitakin käyttöjä. Joitakin vuosia sitten ihmiset olivat haltioissaan katsoessaan, miten presidentti heilutti hattuaan toissa viikolla. Elokuva tuntui niin todelta, mutta lumo alkoi hiukan haihtua niin että oli turvauduttava teatterista tunnettuihin tehoihin ja sitten varta vasten keksittyihin, kuten ristiin leikkaukseen (E. Porter: ”Suuri junaryöstö”).

Helppoja luentoesimerkkejä ovat vesisangollisen koukkaaminen Saimaasta. Ei ongelmia. Sangollisen kaataminen takaisin järveen ja yritys saada se sama annos, siis juuri samat molekyylit takaisin sankoon, vaikeaa. Faasin muutos on joskus kompleksinen. Pipari ei herättäne erikoisia pyhyyden tunteita kenessäkään. Tehtävä palauttaa piparkakku paistamista ja taikinan sekoittamista edeltäneeseen tilaan on vaikea. ”Et voi vatkata aineita erilleen”, sanoi näytelmähenkilö.  Karkkipussia saa ravistella aikansa ennen kuin sen sisältämät kaksi makeistyyppiä ovat asettuneet pussiin kahdeksi osioksi, pussin pohjalla vain sinisiä ja yläosassa vain punaisia.

Ilmiötä sanotaan myös informaatioteoriassa entropiaksi. Karkkien sekoittaminen ja piparkakkutaikinan vatkaaminen ovat epäjärjestyksen lisäämistä.

Järjestyksen lisääminen edellyttää informaatiota (karkkien väristä), ja se ei tule tyhjästä.

Edellä esitetty oli peruskoulun ala-asteen 1. luokan oppimäärää. Toisella luokalla varmaan opetetaan CPT-symmetria, jonka mukaan kaikella on, eräin määritellyin ehdoin, peilikuvansa. Materialla on antimateria, ja ajalla, joka kulkee eteenpäin, on aika joka kulkee taaksepäin.

Kommentoija oli luonnollisesti oikeassa. Elokuva kuvaa aikaa, ajan muuttumista. Sitä on vaikea muuten kuvatakaan.

Olen yrittänyt vikistä kohta kymmenen vuotta ”differentiaalioikeudesta”. Minua etevämmät teoreetikot kirjoittavat ”oikeusasemista” ja saavat aikaan paljon hyvää. Minusta oikeudellisen säännön vaikutus ei ole diskreetti, kuten teoreetikot opettavat kertoessaan staattisesta ja dynaamisesta oikeussuojasta. Ne ovat sama asia. Vain tarkastelukulma vaihtuu.

”Differentiaalioikeus” tarkoittaa oikeusaseman muuttumista, muutoksen nopeutta. Nimitys on lainattu differentiaalilaskennasta. Maa-alueen omistajan oikeudelliseen asemaan vaikuttaa myyjän ja velkojatahon lisäksi esimerkiksi kunta ja sen johtama muuttuva kaavoitustilanne, ja valtio, verottaja. Tämän ajattelutavan merkitykset ovat hyvinkin suuria tekijänoikeudessa ja patenttioikeudessa. Eikä tämä ole blogikirjoitukseen mahtuva asia.

Parikin tämän hetken etevimpiin lukemaani historiantutkijaa on esittänyt huomautuksen, jota pidän itsekin totena. Ranskan historiantutkimuksen  annalistit, joista nimekkäin oli Fernand Braudel, ovat parhaimmillaan selvittäessään ja kuvatessaan tilaa ja huonoimmillaan tutkiessaan muutosta.

Matematiikassa diskreettien suureiden manipulointi eli esimerkiksi rationaalilukujen yhteenlasku tuottaa selkeitä tuloksia. Yksinkertainenkaan funktio ei ole välttämättä diskreetti eikä differentiaalifunktio vallankaan. Koko laskenta kehitettiin mekaniikan liikelakeja varten. Tyypillisesti muutos ja muutoksen suuruus on sekä laskettavissa että kuvattavissa.

Muutos on historiantutkimuksen suuri ongelma. Melkein jokainen yleistajuinen opus – hyvä, uusi Suomen historia, kuten vaikkapa Meinanderin, kuvaa henkilöitä ja tapahtumia ja niiden lisäksi hyvin kömpelösti muutoksia. Mikä vei kansalaissotaan 1918? Täydet tenttipisteet saa kirjoista löytyvillä vastauksilla, jotka kuitenkaan eivät ole läheskään riittäviä eivätkä edes tosia. Tai ensimmäisen maailmansodan syyt. Itse aloittaisin 1873 alkaneesta pitkästä pulakaudesta, joka johtui Ranskan kultafrangeina maksamista sotakorvauksista ja keinotteluhuumasta. Mutta näin ei voi selittää esimerkiksi työväenaatteen romahtamista 1914. Miljoonat ihmiset unohtivat viikossa työväenluokan kansainvälisen solidaarisuuden ja lähtivät innostuneina tappamaan toisiaan.

Eilinen esimerkkielokuva, Bressonin ”Balthasar”, kuvaa erittäin monipuolisesti ja syvällisesti aikaa ja muutosta. Se alkaa aasin syntymällä. Ohjaaja-kertoja käyttää jopa planssia ”monta vuotta on kulunut”. Henkilöiden reaktiot liittyvät selvästi heidän menneisyyteensä ja tulevaisuuteensa. Maalari on väriensä vanki. Kun ne ovat kankaalla, asia on loppuun käsitelty. Bresson suosi hyvin kauan mustavalkoista elokuvaa, epäilemättä keskittääkseen ilmaisua. Henkilöt, liikkeet, rakennukset, maisemat muuttuvat siksi että ne ovat suhteessa toisiinsa. Tuloksena on ”puhdas elokuva” eli jokin, joka on toteutettavissa vain elokuvana, ei esimerkiksi romaanina eikä runona. Runossa muutoksen liike on pinnanalaista ja joskus vaikeaa havaita, koska huonon runon arvostus on niin suuri, vaikka sellainen teksti muistuttaa vain joulukuusta – korea kyhäelmä, joka seistä törröttää vailla mieltä jalassa, kunnes koittaa loppiainen.

P.S. "Balthasarin" alun musiikki on Schubertin pianosonaatti nro 20 A-duuri, Andante. Kauneimpia mitä on.

12 kommenttia:

  1. Tämä oli kyllä niin hyvä kirjoitus etten ymmärtänyt siitä mitään. (Ehkä onnekseni.) Panin kvanttikengät jalkaani ja lähdin lenkille. Appiukkoni väitti että olin käynyt vittuilemassa hänelle, samoin setäni, ja myös työnantajani, puhumattakaan autokauppiaastani; samaan aikaan olin mukamas kaatanut kaljaa tarjoilijan päähän Torniossa, ollut pidätettynä Boråsissa ja tanssinut ripaskaa Turun S-marketin vessassa? Sitä paitsi minua lyötiin pampulla päähän Naantalissa (siitä mulla on kuhmu) ja pidätettiin Vaalimaalla ihmisten tuuppimisesta (siitä mulla on leima) takaisin rajan taa...


    Ihme kengät nuo kvanttikengät!

    VastaaPoista
  2. Kuusikymmenluvun alussa tai niillä main luin Lumikurun ja sen
    jälkeen kaiken K.Kemppiseltä minkä käsiini sain. Kiitokseksi hänelle tällainen ajatus.

    Löysin jälkesi
    ...seurasin...
    ..teimme polun.

    VastaaPoista
  3. Psykoanalyysin tieteenfilosofia, epigenetiikka ja telomeeri tähän pohdintaan lisättyinä antavat sopalle vasta sen kaipaamaan pohjaanpalaneen lisämaun.

    Kävin kuitenkin katsomassa 3D-elokuvan, jossa 3-ulotteisuus perustuu oikean ja vasemman klasin nopeisiin "vaihtoihin" (keksinnöllä sai Cannes´in filmijuhla-redille suurimman laivan).

    Kaikki elämäni aamut ja Piano-elokuvan musiikki kruunaavat väitteeni:

    Psykoanalyysi, epigenetiikka ja telomeeri ovat pahinta, mikä ihmistä on kohdannut.
    Siitä huolimatta ne ovat.

    Jään odottamaan filmattua versiota 1964 syntyneen Jonathan Littellin tarinasta "Hyväntahtoiset".

    VastaaPoista
  4. USA:ssa kemistien vaikutuksesta oppikirjoista on alettu poistaa "entropia on epäjärjestystä" samaistukset harhaanjohtavina.

    Esimerkiksi. Kylläisessä lämpimässä kaliumkloridin vesiliuoksessa K+ ja Cl- ionit ovat sekaisin. Liuoksen jäähtyessä osa spontaanisti järjestäytyy kuutiollisiksi KCL-kiteiksi, jossa ne ovat järjestyksessä. Ulkoapäin ei kenenkään tarvitse tuoda energiaa eikä informaatiota kidehilajärjestyksen muodostamiseksi.
    (Liuoshan pikemminkin luovuttaa energiaa ympäristöönsä!)

    MrrKAT - nimim. Kemirallekin hommaillu

    VastaaPoista
  5. mikikselle:

    ei se nyt niin vaikeaa ole. Minulle välähti heti mieleen pari tosikertomusta 20 vuoden takaa.
    Differentiaalioikeus, maa-alue, piparkakut, elokuva ja ajan muutokset kuuluvat tähän tosikertomukseen.

    Kunnon miehellä oli kesämökkitontti, joka oli 5 hehtaaria plus iso lampi. Rakensi sinne talviasuttavan kesämökin vimpan päälle. Rannalle saunan. Rakennusvaiheessa antoi tulevalle ex-ämmälle rahaa, jotta kävisi käteisellä ostamassa talotarvikkeita ja rakennusaineita, koska itsellä ei ollut autoa.
    Eron tullessa ex-ämmäm lakimies kävi vaatimassa puolta ko. kesämökistä exälle.
    Tulivat sitten mittaamaan kesämökin omaksi tontikseen ja arvioivat tämän maa-alan ja talon yhteisen arvon ja tämä piti osittaa ex-ämmälle. Tapahtui differentaatio, ettei hermot menisi.
    Ex- ämmä vaati puolikasta itselleen, koska oli kertomansa mukaan osallitunut rakennuskustannuksiin!

    Eron aikaan Kunnon Mies perusti osakeyhtiön. Kun se tuli lainvoimakseksi, aloitti Kunnon Mies liiketoiminnan. Haastemies tuli kylään. Oli firman laskuun tilattu biljardipöytä, tietokoneita, toimistokalusteita, leasing-auto ja muuta pientä. Haastemies vaati Kunnon Mieheltä nimeä paperiin, koska kaikki oli maksamatta.
    Jaa. No, selvisi jonkun ämmän (eri kuin tuleva ex-ämmä) perustaneen saman nimisen osakeyhtiön kuukausi sen jälkeen kun Kunnon Mies oli lähettänyt perustamisasiakirjat PRH:lle. Ämmä oli siis tehnyt laskua perustettavan osakeyhtiön nimiin, eikä PRH:lta hylkäävän päätöksen saatuaan ollut muuttanut firmansa nimeä.
    Homma meni Turun käräjäoikeuteen ja eihän pers aukinen ämmä koskaan maksanut vahingonkorvauksia minulle, saati velkojien laskuja. Hirveä ruljanssi. Ja taas tapahtui differentaatio, ettei pinna palaisi.
    Tämäkin on vain korea kyhäelmä, joka seistä törröttää vailla mieltä, kunnes koittaa loppiainen.

    Ja sitten kolmas tapahtuma samoihin aikoihin.
    Em. yritys sai myytyä ensimmäisen tuotannon eräälle osakeyhtiölle. Laskutti, mutta ei saanut rahojaan. Kunnon Mies meni pankkiin ja laittoi tratan. Pankkineiti soitti myöhemmin ja kertoi puhelimessa, ettei YritysX Oy voi tätä laskua maksaa, koska YritysB on osanut YritysX:n kiinteän omaisuuden ja YritysX on myynyt nimensä YritysB:lle, joten YritysX iloittaa, vaikka sillä on sama toimitusjohtaja kuin ennenkin ja vaikka toimivat samoissa toimitiloissa ja vaikka Kunnon Miehen myyvät tavarat ovat siellä, niin YritysX ei ole mitään velkaa. Ja vastapuolen asianajaja oli vaaleatukkainen, punahuulinen, silmälasipäinen ämmä.

    VastaaPoista
  6. Uusi on tietenkin suhteellinen käsite, mutta Enqvistin kirjan ilmestymisestä on jo 4 vuotta.

    VastaaPoista
  7. "Siitä käy ilmi, että ikävän monet fysiikan syviä perusteita koskevat matemaattiset kaavat toimivat oikein sekä ajassa eteenpäin että taaksepäin."

    ja mitähän hra Kemppinen tällä mahtaa tarkoittaa?

    -Fyysikko

    VastaaPoista
  8. JarMom,

    jos minulle tapahtuisi jotain vastaavaa niin...

    varmaan vetäisin "kyykkykuivat"... Mutta mitä sitä todella sen jälkeen tekisi?

    VastaaPoista
  9. Ad Anonyymi: - hyvin menää kun oikein herraksi puhutellaan. No, CPT-transformaatio ja etenkin Feynmanin-Stueckelbergin tullkinta, mutta onhan tämä mukana jo Maxwellin yhtälöiden muotoiluissa.

    Oletko tyhmä?

    VastaaPoista
  10. "Oletko tyhmä?"

    Tuo on kyllä aika radikaali kysymys. Eihän siihen voi vasta kuin väärin. Eli,

    "... käsittääkseni, en ole.".

    VastaaPoista
  11. Pimeys on ikuista, aina kaikkialla
    mitään tekemättä se on.

    Mutta sitä minä vaan ihmettelen, että miten maailma on osannut tulla niin monimutkaiseksi kuin kaavat todistaa ilman ihmisälyn ohjailevaa vaikutusta.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  12. Blogivaeltajan älykkääseen kommenttiin totean vain, että oletko ajatellut ja jos, niin oletko havainnut, että maailma on helppo, vain kaavat ovat vaikeita.

    VastaaPoista