Sivun näyttöjä yhteensä

13. lokakuuta 2008

Oikeassa olemisesta



Tekee mieli esittää ennustuksia. Luulen, että talouskriisi ei laannu ja arvaan, että Yhdysvallat kaatuu, ei kuitenkaan diktatuurin kautta.

Toisaalta ennustuksillani ei ole mitään merkitystä, koska ne eivät kokemuksen mukaan osu oikeaan, enkä myöskään tunne tarvetta olla oikeassa.

Olen juristi – tosin alan unohdella sitäkin, mutta kun siivosin eilen laatikkoani, sieltä löytyivät paperit. Juristin ei tarvitse olla oikeassa. Kaikkien juristien ei tarvitse olla edes oikealla asialla. Älkäämme hetkeksikään unohtako, että Lenin (1891-1895) ja Robespierre (1781-1788) olivat asianajajia mutta päätyivät muihin hommiin, kun joutuivat itsekin myöntämään, että adovoseeraus ei suju eikä elätä.

”Oikeus” on suomeen asianmukaisesti käännetty termi (rätt, Recht, right, droit, diritto, derecho, rectus etc.). Ius, just etc. on varhaisindoeurooppalainen *yewes eli rituaalisesti puhdas.

Tuo sana, oikeus, tuli muotiin jossain välissä (osaisin kyllä selittää milloin). Kantasana on oikaiseminen – oikaista kurvissa, vetää mutkat suoriksi.

Sitähän helposti luulisi, etenkin entisenä hovioikeudenneuvoksena (sellainenkin paperi löytyi), että oikeuden vastakohta on vääryys, vaikka se on vasemmuus.

Tuomarina varmistuin siitä, ettei tuomarin tehtävä ole parantaa maailmaa, edes omalta osaltaan, vaan soveltaa lakia. Kantin kategorinen imperatiivi on aivan hyvä ajatus tuomarille: ratkaisun tulee olla sellaisia, että tuomarin mielestä samanlaisessa tilanteessa olisi yleisestikin tehtävä tuo ratkaisu.

Tämä ajatus rajoittaa sääliä ja estää lähtemästä seikkailemaan ”asianhaarojen” punninnalle.

Toisten haarat ja haarovälit on muutenkin parempi jättää rauhaan.

Lisäksi haara on eräissä matemaattisissa tilanteissa bifurkaatio, jolloin ollaan äkisti tekemisissä kompleksisten suureiden kanssa.

Käsillä olevan tilanteen ennustelu ei ole omaperäistä. Viimeistään sunnuntaina julkisten henkilöiden julkisista lausunnoista alkoi kuulla, että nyt on hätä kädessä.

Sain vedoksina Kuisman ynnä muiden metsäteollisuuden historian uusimman osan, joka ilmestyy pian. Se on lohdullista luettavaa. Silloinkin kun raha tuli oikeasta tuotannosta, kasvu otettiin palkansaajien selkänahasta, ja metsänomistajat ja ”puutavarakapitalistit”, kuten siihen aikaan sanottiin, saivat kaikessa rauhassa tehdä virheen toisensa jälkeen, ja Suomen Pankki pani paremmaksi.

Olen edelleen sillä kannalla, että syvällisin taloustieteellinen traktaatti on Barksin Aku-tarina ”Kun taivaalta satoi rahaa”. Tornado vei Roopen rahat, mutta eipä aikaakaan, kun Roope oli taas rikkain.

Vahinko että amerikkalaiset eivät yleensäkään tunne Barksin Akuja. Nyt niihin perehtyminen on myöhäistä.

Höpömarkkinoiden kaatumista on vaikea surra vakavissaan. Kovin moni kuvitteli, että rahaa olisi määräänsä enemmän. Ei sitä ole. Kyllä se pohjaltaan on saanta saannissa.

38 kommenttia:

  1. Luulen, että talouskiriisi [sic] ei laannu ja arvaan, että Yhdysvallat kaatuu, ei kuitenkaan diktatuurin kautta.

    Ohhoh. Diktatuurista on paha sanoa (vaikka suunta onkin sinne) enkä taloudesta mitään tiedä. Yhdysvallat ei kuitenkaan kaadu. Syy on selvä: Yhdysvalloissa ei kukaan halua maan kaatuvan.
    Ei kukaan maailmallakaan sitä pahemmin kaipaa. Maalla on liikaa ydinaseita ja hulluja niitä käyttämään.

    Sama pätee myös talouskriisiin: Kukaan ei sitäkään kaipaa.

    Lisäksi haara on eräissä matemaattisissa tilanteissa bifurkaatio, jolloin ollaan äkisti tekemisissä kompleksisten suureiden kanssa

    ... tai sitten kaikki mielenkiintoiset markkerit katoavat ja ollaan hukassa.

    VastaaPoista
  2. Kenellehän ne aikovat antaa Taloustieteen palkinnon tänä vuonna? Valinta on varmaan tehty jo, mutta Ruotsin akatemiaa nolottaa antaa palkintoa jollekin romahduksen arkkitehdille Chicagon koulukunnasta.

    Tai jotain.

    VastaaPoista
  3. Amerikka on esimerkki säätelemättömän ahneuden ideologian murskaamasta sivilisaatiosta. Pohjimmiltaan on kysymys eliitin välinpitämättömyydestä yhteiskuntaa koossapitäviä voimia kohtaan.

    Vanhat opit olivat tulleet vanhoiksi ja vastavoimia ei enää ollut, pääteltiin. Oli syntynyt uusia innovaatioita, joita pidättelevät esteet piti raivata. Innovaatioissa oli hyvääkin, mutta niiden vaikutuksia ei syvällisesti ymmärretty ja harvat kriitikot leimattiin vanhanaikaisiksi. Ajan henki ja eliitin vaikutusvalta ei suonut kritiikille mahdollisuuksia.

    Amerikan talous on kuin valtavalla ylinopeudella liikkuva moninkerroin ylilastattu juna vailla kuljettajaa, vailla jarruja matkalla kohti hyvin loivaa ja ongelmatonta kaarretta junan normaalilla reitillä. Koska lastia ei voi heittää tarpeeksi nopeasti ulos radan varteen ja nopeutta vähentää riittävästi, viimeisetkin matkustajat tajuavat junan suistuvan kiskoilta hetkenä minä hyvänsä. Suistumisen seuraukset ovat vakavia ja vain jälkijunassa matkaaminen voi pitää vahingot siedettävinä.

    Muutoksen poliittisina taustoina voi pitää Reaganin menestystä muuttaa maansa oikeiston asennetta vitkaisesta varovaisuudesta reippaan radikaaliksi. Voiton sinetöi Kongressissa uusoikeistolainen Newt Gingrich. Clinton oli oikeiston poliittinen panttivanki eikä suuremmin suuntaa heilauttanut. Talouden virkamiehistä ylivoimaisesti tärkein oli keskuspankin pitkäaikainen johtaja Alan Greenspan. Uusoikeiston ja talousliberaalien liitossa purettiin paljon 30-luvun laman seurauksena syntynyttä liike-elämän säätelyä ja tarkoituksena oli yksityistää myöhemmin myös koko sosiaaliturva.

    Kun keitään muita ei tarvinnut enää vakuuttaa omasta paremmuudesta Neuvostoliiton kaaduttua, ei oman erinomaisuuden varmistaminen ollut enää tärkeää. Itsepetos riitti.

    Kirjanpidon saattoi väärentää, tuloslaskelman tulkita, taseen siirtää Karibianmerelle, luottovakuutuksen ostaa luottotappioiden varalta varattomilta luottovakuuttajilta.
    Hankkia luottoluokituksia papereita tutkimatta, muokata käsityksiä eksoottisten arvopapereiden ja johdannaisten markkina-arvoista.

    Ohjata keskuspankin ohjauskorkoa, aliarvioida inflaatiota uusilla mittausmenetelmillä, uusia työttömyystilastojen menetelmiä, todeta kaikenlaisten vajeiden olevan merkityksettömiä, manipuloida maata ja maailmaa.

    Junaa ei olisi voitu ylilastata eikä junan vauhtia korottaa ilman uskovaisten globalisoitunutta tukijoukkoa. Ilman Kiinaa, joka sijoitti Pentagonin sotaretkiin. Ilman arabeja, jotka veivät öljyä ja toivat inflaatiota. Ilman Japania, jonka eläkeläiset näkivät tulevaisuuden olevan ylipainoisia pummeja kartanoihin kuljettavissa kaupunkimaastureissa.

    Amerikkalaiset eivät olisi kertakaikkiaan pystyneet siihen yksin ja ilman suosiollista apua.

    T.



    "Yhdysvallat on ainoa maa, jossa voit nostaa 100 miljoonan dollarin lainan ennenkuin olet ostanut ensimmäisen pukusi!"

    Yhdysvaltain apulaisvaltiovarainministeri Summers Lontoon pörssissä 2001

    VastaaPoista
  4. JK: "Lisäksi haara on eräissä matemaattisissa tilanteissa bifurkaatio, jolloin ollaan äkisti tekemisissä kompleksisten suureiden kanssa."

    Valitettavan moni ei tiedä (tai ymmärrä), että bifurkaatiokuvat liittyvät faasiavaruuteen eikä siis vaaka-akselina ole aika. Väikkäreissäkin tuossa sekoilla. Suomessa tuo sekoilun aloitti Pirjo Ståhle lubenterin väikkärissään ja ja eräät ns. tulevaisuudentutkijat.

    Myös ns. perhosefekti on todellisuuden kannalta vain kehno metafora vailla totuuden häivää. Lisäksi ns. kaaosteoria ei ole mikään teoria, kuten ei myöskään peliteoria tai musiikinteoria.

    VastaaPoista
  5. "Kenellehän ne aikovat antaa Taloustieteen palkinnon tänä vuonna? Valinta on varmaan tehty jo, mutta Ruotsin akatemiaa nolottaa antaa palkintoa jollekin romahduksen arkkitehdille Chicagon koulukunnasta. "

    Suhteessa ns. taloustieteen merkitykseen verrattuna muihin palkittaviin tieteisiin, palkinto pitäisi jakaa korkeintaan kerran 10-vuodessa.

    VastaaPoista
  6. Lauri Grohn: Miksi olet sitä mieltä, ettei kaos-, peli- ja musiikinteoria ole teorioita? Mikä on teorian määritelmä? Katto, joka kattaa sen minkä induktion osalta on todettavissa; samalla suurempi kuin sen käyttökompetenssi ja samalla pienempi kuin sen käyttökompetenssi (koska teoria on kiinnitetty ymmärrykseen ja siksi ei ole jaettavissa muuta kuin ajattelun symbolikan kautta ja se tekee siitä epävarman eli "suuremman" koska eri ihmiset käsittävät saman teorian hiukan omilla marginaaleilla - ja pienempi siksi, että induktion tai pragmatismin kautta tulee uutta tietoa, jonka takia teoria saattaa kumoutua. Näin kävi mm Maslowin hierarkialle; tarpeet eivät rakennu järjestyksessä, se tiedetään nykyään vaan sekin tapahtuu tietyssä bifurkaatiossa; avautuu kuin kukka jostain ja leviää jonnekin eli pitää myös nähdä sfärina eikä lineäärisenä tapahtumana.

    Mutta minulle kaos-, peli- ja musiikinteoriat ovat silti teorioita, joiden kautta voi ymmärtää fenomeenejä mutta se ei siis tarkoita, että ovat laskettavissa matemaaattisesti (mikäli se on sinulle ehto). Mutta ellei ole myös fysikaalisia malleja tai hahmoja, joista on yhdessä sovittu ei voi punnita näitä ylläolevia teoriota yhteisellä nimittäjällä. Siitä on puute maailmankuvan ja evoluution ymmärtämisen erilaisuuden takia ja vaikuttaa loppupäähän.

    Ks. myös
    http://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_everything

    VastaaPoista
  7. Eikö tuossa kriisissä ole kyse eräänlaisesta jättimäisestä pyramidihuijauksesta, jolle lepsu lainsäädäntö antoi tilaisuuden. Ei voi kun ihmetellä "vapaan kapitalismin" toimintaa, jossa valtiota itketään apuun kun tiukka paikka tulee eteen.

    VastaaPoista
  8. Vanhanen ja Katainen sössöttävät, ettei pankkikriisi koske meitä suomalaisia.

    Haavikkolaisittain, Propagandan Suurvallassa kaikki hyvin:

    http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/16409/index.htx


    T.


    "Nukku-Matti, Nukku-Matti lasten,
    kulkee illoin, heittää unihiekkaa..."
    (DDR:n kansankulttuuria)

    Ja nyt nukkumaan!

    VastaaPoista
  9. Kaksoistornit sortuvat - kommunismi meni jo, nyt on kapitalismi henkitoreissaan.

    VastaaPoista
  10. Aika mukava barksilainen talouspolitiikan oppitunti on myös tarina "Maailman rikkain mies" (Statuesque Spendthrifts, 1952), jossa Roope kilpailee Junttapurin maharadzan kanssa maailman rikkaimman miehen tittelistä. Prosessin seurauksena Ankkalinnaan kertyy aika monta Julle Ankanpään patsasta ja maharadza sortuu kerjuulle.

    VastaaPoista
  11. Oikean vastakohta voi olla myös nurja. Ja ehkä se sopisi 'oikeastaan' paremmin, oikeus ja nurjuus.

    VastaaPoista
  12. Onkohan nimellä Jeeves jotain yhteyttä sanan yewes kanssa ?

    VastaaPoista
  13. Nyt kun isoäitini pikkuserkku Ahtisaari sai väärennetyn Nobelin, pitäisi taloustieteen Nobel myös Ahdille suoda otsikolla "Kuinka kusetan Namibiaa ja käytän kavaltaen kehitysapurahoja omaksi hyödykseni".
    Aikoinaan Väyrysellä olisi ollut kuningaspaikka käräyttää Ahtisaari ennen presidentinvaalia.

    MIhin lainalaisuudet säästämisestä ovat unohtuneet?
    Kansa liisaa autoja, kytkykännyjä, ostaa velaksi asuntoja.
    Ja taas valitetaan että pahat ja ahneet pankit tekevät pahojaan.

    Kansalaisille pitäisi jakaa oikeudessa ns. tyhmyyspisteitä. Pisteet jaettaisiin Käräjäjusteriassa ja jakajana toimisi pukkuri. Näin saatujen pisteiden mukaan tuomittaisiin ja jaettaisiin lainoja.

    Samalla pitäisi perustaa valtiojuristin virka. Viranhaltijan velvollisuus olisi levittää tietoutta tyhmyyspisteitä kerryttäneille, eli että älä nyt sinä osta autoa tai muutakaan velaksi, kun rahasi eivät riitä edes lastenvaippoihin ja osaatko edes laskea korkoja. Ja että työpaikkakaan ei ole varma...

    Elämme loistavaa aikaa. Onneksi talous on kohta sekaisin. Vielä piskuinen sota tähän päälle.

    VastaaPoista
  14. Onko tällä usein toistetulla "vanhalla tuomarin ohjeella", että "mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan" minkään valtakunnan merkitystä missään oikeusasteessa?

    VastaaPoista
  15. No olis ton taloustieteen Nobelin turhemmallekin kaverille voinut antaa.

    http://krugman.blogs.nytimes.com/

    VastaaPoista
  16. "..oikeuden vastakohta... on vasemmuus."
    Ai, jassoo.
    Yleisesti käsitetään että oikeuden vastakohta on oikeudettomuus. Oikeuden puute.
    Turha näin objektiivisiin ilmauksiin mitään politiikkaa sotkea, edes hupimielessä. Aikamoinen sammakko, etenkin kun ottaa huomioon, kuka lausui.
    Olen oppinut arvostamaan JK:tä viisaana ja muutenkin hienona miehenä.
    Veikko-setä

    VastaaPoista
  17. Ad Anonymous: - puhe oli sanasta "oikeus". "Vasen" (left) tarkoitti puolestaan väärää tai kömpelöä.

    Sanat saivat poliittista sisältöä vasta Ranskan kansalliskokouksen istumajärjestyksestä 1789.

    Käsite "oikeus" on sitten eri asia. Olen siitä aika paljon kirjoittanut, myös tässä blogissa.

    VastaaPoista
  18. Ennustettavuuden tai ehkä pikemmin ennustamattomuuden ongelmaa olet viime viikkoina tuonut monella tapaa esiin, radiossakin. En nyt uskalla sanoa mitään kaaosteoriasta enkä edes funktioiden kuvaajista, kun Lauri G. kuitenkin osoittaisi termini ja lähtöoletukseni vääriksi. (Vapisen Pirjo Ståhlen, tuon lubenter-ihmisen, puolesta.) Ja olisi epäilemättä oikeassa.

    Kristallipallo voisi olla yhtä tarkka väline kuin moni muukin ennustin. Eikö Aku Ankallakin ollut joskus sellainen? Ja kiva turbaani kaiken lisäksi. Utuun kurkkaamalla tulevaisuus valkenisi.

    Mutta juristit, nuo rituaalisesti puhtaat, jotka vetävät mutkat suoriksi, ovat varmaan ennustajien vastakohta. Ennustaja katsoo tulevaan, juristi menneeseen. Ennustajan tehtävä on ymmärtää miljoonaa muuttujaa, mikä on mahdotonta. Juristin tehtävä on poimia avaruudesta noin kaksi ja puoli seikkaa (no, ehkä kaksitoista?) ja ratkaista tapaus siten kuin tapana on ollut. Ja mitä hän ratkaiseekin, mahdollisten lopputulosten joukko on rajallinen. Oi juristi, pieni turvamme keskellä ennustamattomuutta.

    VastaaPoista
  19. "Miksi olet sitä mieltä, ettei kaos-, peli- ja musiikinteoria ole teorioita?"

    Koska ne ovat vain hyödyllisiä työkalupakkeja.

    VastaaPoista
  20. Ad Omnia - siltä varalta että joku ottaisi esitetyn kritiikin todesta, sanalla "teoria" on useita luvallisia mutta keskenään ristiriitaisia merkityksiä.

    Tämä koskee myös luonnontieteitä.

    Nähdäkseni yleinen ja erityinen suhteellisuusteoria eivät ole "teorioita" tiukassa mielessä. "Suhteellisuusteoria" liene ollut Max Planckin käyttöön ottama kielikuva.

    Etenkin sana "teoria" tarkoittaa moissa tieteissä toistaiseksi testaamatonta tai kokeellista varmistusta vailla olevaa hypoteesia.

    Insinööritieteissä - esimerkiksi lujuusopissa - on koko joukko teorioita ja teoreettisia laskelmia, jotka ovat vähemmän tärkeitä kuin käytännön laskentatavat, koska "teorian" mukainen tulos (esimerkiksi jonkin aineen lujuus) kaatuu esimerkiksi tuon aineen auttamattomiin epäpuhtauksiin.

    Siis "teräslaadun X teoreettinen vetolujuus on..." on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää kieltä, vaikka puhe on itse asiassa laskennallisesta.

    VastaaPoista
  21. JK: "Etenkin sana "teoria" tarkoittaa moissa tieteissä toistaiseksi testaamatonta tai kokeellista varmistusta vailla olevaa hypoteesia."

    Suuri yleisö käyttää sanaa teoria hypoteesin korvikkeena. Mutta hieman opiskelleet tietävät, että kaikki teoriat ovat hypoteettisia, eivät välttämättä lopullisia. Mutta teoria nimenomaan on varmistettu hypoteesien avulla.

    VastaaPoista
  22. MAATALOUSKOSMETOLOGI: No, isäntä, miltäs se Valmetti tuntui ajella?
    ISÄNTÄ: Kyllähän se käytännössä, mutta mitenkä lienee teoriassa?

    VastaaPoista
  23. W. Diltheyn teoriaa on yhdistetty politiikkaan ja siinä mietitään bifurkaation merkitystä. Luin tänään yliopiston kirjastossa pientä lisensiaattiraporttia Tampereen yliopistosta 1991 (Ahonen A-M).

    Olisin halunnut ymmärtää lisää; se mitä nappasin, oli siitä, miten voidaan siirtää hermeneutikkaa sillä lailla, että tulkintaa ohjataan. Tuntuu tavallaan typerältä, etten osannut sitä itsekin ajatella koska ehdotin tätä samaa HLaxille jossain vaiheessa n. 5 vuotta sitten ja sen jälkeen rupesi elämään tulemaan vaikeuksia. Nyt ymmärrän enemmän; oli tietysti jo täydessä vauhdissa ja kukaan ei halunnut sinne mitään sotkijaa: minunlaista itseajattelevaa hörhöä miettimään rikki heidän (!) upeat sotaisat ristiretket ja kuka tulisi olla sotilaana kenelle. Sainpa senkin selitettyä itselleni. Mutta hyvä, että asiat etenevät rajua vauhtia; koen tuon MA:n palkinnon olevan osa sitä. Luin myös SvD ja DN (viime lauantain lehdet) ja mietin miten svenskit nyt ylistävät meidän suomalaista presidenttiä sitkeäksi, suomalaisen sisun kantajana. Mietin miten monta (itse asiassa yli 1000 e-mailia) mitä lähetin näissä asioissa mm heidän avustajilleen vuodesta 2001 lähtöisin. Sain siis olla non grata, jota en anna anteeksi; meinasin seota koska kukaan ei aikonut minulle sanoa mitään. Olen siitä todella vihainen; sain kovat traumat ja koin ihmiset lähinnä sairaiksi (ja he minut) mutta se johtui siitä täysin älyvapaasta kohtaamisesta minkä sain: he piti minun kirjoittamista sairautena: tics'einä!! Miten huonoja asiantuntijoita meillä oikein on, prof. Kemppinen? Miten ihmiset voivat saada noinkin korkeita loppututkintoja ja olla täysin sidottu toisiinsa; kuin sammakon kutu liimattuna toisiinsa.

    Minä olin sammakonpoikanen joka oli irtaantunut ryhmästä ja uin iloisesti edellä tai sivussa mutta sitä ei katsottu suopeasti. Onpa kumma olo; tämä ihmisyyden laji on vielä aika vegetaarinen.

    Ei sen takia edes tehnyt mieli opiskella lisää: kenen takia ja minkä takia? Jonkun vanhan systeemin tai loossin? Joka ylväästi päättää kuka on viisas ja kuka ei? Onpa keskiajalta.

    ..

    Edelleen saan öisin aina silloin tällöin todella pahoja yöunia missä käyn näitä non grata -mietintöjä läpi: miten kansasta tulee kauhuskenario: kuka on keksinyt sellaista: se pitää heti lopettaa; koska siitä mieli voi sairastua ja minäkin olin jo todella säikky (kuten huomasitte varmasti).

    VastaaPoista
  24. Mie tässä mietin että eikö
    esimerkiksi äärellinen lukumäärä ole sellainen asia
    joka ei näytä artefaktilta,

    "kissalla on neljä jalkaa"

    vaan havaittavalta todellisuuden ominaisuudelta.
    ja siitä jo saadaan aika hyvää matematiikkaa,
    ja voidaan testata sitten kissalla.

    Se että toimii myös koirien jaloille
    tuo mielestani vain lisäarvoa todellisuuden kuvaamiselle.

    Joku voi löytää muitakin menestystarinoita.

    Tietysti jos mennään sille linjalle,
    ettei oikein mitään voida havaita
    todellisuudesta, niin..

    Niihan meistä ei kukaan oikeasti
    ajattele arkielämässä vaan uskottava
    on ainakin simppeleissa asioissa
    melkosen yhteiseen todellisuuteen.

    Niin jos ei ole, niin ei kai paljoa hyödytä ihmisten vaihdella keskenään viestejä.

    VastaaPoista
  25. "Insinööritieteissä - esimerkiksi lujuusopissa..."

    Kemppinen taitaa monen sielutieteilijän ja muiden abstraktioiden (mm. "oikeus") kanssa työkseen puuhailevana olla hieman ihastunut näihin jämeriin insinööritieteisiin?

    Lujuusoppinut(kin) kun olen, niin ainakin ennen vanhaan tämä "teoreettinen vetolujuus" tms kerrottiin sitten varmuuden vuoksi kahdella. Tai tiukassa paikassa kolmella. Ja kyllä kesti, kuten vanhoista vehkeistä voi todeta.

    Toista se on nyt, kun "laskennalliseksi kestoksi" suunnitellaan seitsemän vuotta, tai vähemmän.

    Hyvin suunniteltu kone on sellainen, jonka jokainen osa hajoaa yhtä aikaa, hieman takuuajan umpeutumisen jälkeen.

    VastaaPoista
  26. Tämä on tylsää oikeassa olemista, pikemminkin tekninen kommentti:

    Kuten useimmat tietävät, Alfred Nobelin testamentissa määrättiin palkinnoista fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan aloilla. Ensimmäiset palkinnot jaettiin 1901.

    "Väärennetty Nobel" on taloustieteen palkinto, joka on oikeasti "Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi" ja jaettu vasta vuodesta 1968.

    Mielipideosastolta sen verran, että kuten sanalla "teoria" on Kemppisenkin luvalla monia eri yhteensopimattomia merkityksiä, sama pätee "tieteeseenkin".

    Huippuyksikkökeskustelussa 1990-luvulla tuli aika usein esille kysymys siitä, eikö edes joskus täsmätukea pitäisi antaa huonoillekin yksiköille, jos ne ovat muuten merkityksellisillä aloilla. Niin mainiota kuin esimerkiksi maailmanluokan suomalainen papyrus-, eksegetiikka- tai syöpätutkimukset ovat, pitäisi varmistaa, että panostetaan myös aiheisiin, joita ei muuten tutkittaisi; jäimmepä luokalle tai olimmepa miten vähän oikeassa tahansa, kukaan muu ei tutki oikeusjärjestelemäämme, historiaamme, kieltämme tai talouttamme.

    Ja jotkin jutut vain ovat niin tärkeitä, että niitä pitää yrittää, vaikka ne olisivat mahdottomia - esimerkkiksi parisuhde, usko tai taloustiede. Suhteessa muihin palkittaviin harrastuksiin, taloustieteessä pitäisi talouden merkityksen vuoksi jakaa palkinto vähintään kerran kuukaudessa.

    VastaaPoista
  27. on kutina että tämä on pahempi kuin 1992. jos nyt ostaa niiden osakkeita, jotka eivät kaadu. Voittaa varmasti. 5 vuoden kuluessa. Kannattaisi ostaa pahiten kärsineistä pörsseistä kuten itävallan. Jossakin on nokia joka nousee muutamaan tuhanteen kerrannaiseen. Tai väliin tulee sota.

    VastaaPoista
  28. Rienzille:

    Niin. Ja näin. Voiko ristiriitaista palkintoa kommentoidessa olla oikeassa jos sitä kutsuu väärennökseksi. Ei. Yhtä vaikeaa kuin löytää teorialle hypoteesi, tai työntää tulikuuma rastakka villikissan persiisiin.
    Tai ajatella onko Suomen ulkomaanministerillä lääkitys kunnossa AD/HD:n osalta.

    Tai miksi rauhanpalkintoa ei voida jakaa kirjailijalle kirjansa perusteella.

    Edelleenkin olen sitä mieltä, eli mielissäni, että väärennetty Ahtisaari sai oikeanlaisen palkinnon. Oikeastaan sen johdosta häpeän olla suomalainen.

    VastaaPoista
  29. rätt, på svenska.

    -Heittivät rätin silmilleni, sano entinen mies käräjiltä tultuaan.

    -Pyyhkivät rätillä p:tä, meinaan.

    VastaaPoista
  30. Talouskriisi ei todellakaan laannu. Rytinä jatkuu ja pahenee.
    Päättelen tämän siitä, että maanviljelijät näkevät nälkää ja illuusioilla tehdään rahaa.
    Nokian kännykät ovat aika huonosti sulavaa ruokaa.

    VastaaPoista
  31. Esim. sanan rätt (på svenska) käytöstä kansan suussa:

    -Heittivät rätin silmille, sanoi entinen mies palattuaan käräjiltä. Meinaan, että pyyhkivät rätillä p:tä.

    VastaaPoista
  32. Suhteessa muihin palkittaviin harrastuksiin, taloustieteessä pitäisi talouden merkityksen vuoksi jakaa palkinto vähintään kerran kuukaudessa.

    Hyvä idea. Palkinnoista sitten tunnistaisi pahimmat roistot.

    VastaaPoista
  33. "Blogger Homo Garrulus sanoi...
    W. Diltheyn teoriaa on yhdistetty politiikkaan ja siinä mietitään bifurkaation merkitystä. Luin tänään yliopiston kirjastossa pientä lisensiaattiraporttia Tampereen yliopistosta 1991 (Ahonen A-M). Q

    Kaaoshömppä on pesiytynyt suomalaisiin väikkäreihin ja opinnäytteisiin. Näin se esimerkiksi lähtee:
    "Kaaosteoria on luonut tutkimukseen uusia keskeisiä käsitteitä kuten,perhosefekti, attraktori ja bifurcaatio."

    http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9513919250.pdf

    "Kaaosteorialla" kuvitellaan lisättävät tieteellisyyttä tai syvyyttä, mutta kehnojen metaforien tasolle se jää ja valitettavan usein jopa väärin käytettyjen metaforien.

    VastaaPoista
  34. Ad Lauri Gröhn:

    Olen samaa mieltä.

    Ilmiön eli populaaritieteen vaihtelevien muotien taustalla on toisia, mielenkiintoisia asioita.

    Omana aikanani formaali notaatio on aiheuttanut taikauskoa.

    Esimerkiksi oikeusteoriassa tämä muoti jäi lyhytaikaiseksi.

    Toisaalta esimerkiksi tilastotieteen alkeiden osaaminen ei lainkaan haittaa yhteiskuntatieteilijää, ja historiassa esimerkiksi keskilämpötilat tai ranskalaisten toteuttama talonpoikaiskapinoiden vertaaminen suurella vaivalla koottuihin lukusarjoihin vehnän hinnoista on kiinnostava.

    Meillä mielestäni nyt toteutuva puun kantohintojen ja selluloosa- ja massateollisuuden vientihintojen vertailu tuntuu erittäin mielekkäältä toiminnalta.

    VastaaPoista
  35. Tässä on toinen väikkäri, joka sisältää kaaosmetaforahömppää, ettenkö sanoisi runoutta:

    http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/bio/bioja/vk/willamo/kokonais.pdf

    Ja tässä pohdintoja kolmannesta:

    http://omasana.fi/ylivaltiosihteeri/123725

    VastaaPoista
  36. http://www.fooledbyrandomness.com/

    Oliko joku näkevinään mustan joutsenen?

    T.

    VastaaPoista
  37. ...talouden palkinto kerran kuukaudessa.

    Voivoi todellinen asiantuntija saa palkintonsa joka päivä. Pörssissä. Muu on teeskentelyä.

    VastaaPoista
  38. Anonyymille per 25.10.2008:

    Jokainen
    ...minkä tahansa palkinnon arvoinen saa todellisen tyydytyksensä oäivittäisestä työstään;
    ...palkinto on teeskentelyä;
    ...päivittäinen pörssivoittaja on joko satua tai kertomus markkinapaikasta itsestään.

    VastaaPoista