Sivun näyttöjä yhteensä

30. elokuuta 2007

Taksi

Muuan kommentoija sanoi, että taksi on viimeisiä säännösteltyjä elinkeinoja.

Ei se taida olla. Liikenteessä on paljon vanhaa hapatusta: rautatiet, lentoyhtiöt, linja-autovuorot. Posti menetti monopolinsa, ja kuriiriyhtiöt toimivat aika tehokkaasti.

Kauan sitten mutta hyvin muistamanani aikana ammattimaisesta liikenteen harjoittamisesta sakotettiin joka käräjillä ja poliisikin oli tarkkana. Paremmissa piireissä ja tiettävästi huonommissakin oltiin selvillä siitä, että kyydin antamisesta kaverille ei saanut ottaa maksua, korkeintaan bensarahat.

Tuo käyttäytymissääntö on edelleen voimassa. Luulisin tyrmistyväni, jos joku heittäisi minut Tapiolasta Helsinkiin ja sanoisi Erottajalla että se on sitten kolme kymppiä.

Suhtaudun suopeasti linja-autoihin ja takseihin mutta en kerro takana olevia keskeneräisiä ajatuksia. Tai kerron sen verran, että nykyisellä teletekniikalla voi sommitella aika mielenkiintoisia ajatuksia takseista ja busseista, jotka eivät kulkisi taajamissa reitin ja aikataulun mukaan, vaan tarpeen. Tosiasiassa Washington D.C.:ssä on sellainen systeemi ilman teknologiaa. Koko kaupunki on täynnä takseja, joissa ei ole mittareita. Hinta määräytyy kartalla osoitettujen kaupungin "sektoreiden" mukaan.

”Kauppamatkustajan dilemma” on ratkaistu muuallakin kuin systeemilabran laskuharjoituksissa. Yksityisautoilu suuremmissa taajamissa on taatusti ongelma.

Minua ilahduttaa erikoisesti Day-Glo eli Länsiväylää ajavien bussien uudenlainen, amerikkalainen otsikointi. Näillä silmillä sitä vanhaa tekstiä ei tahtonut nähdä ennen kuin oli myöhäistä. Nykyisin teksti ”Kirkkonummi” näkyy niin kaukaa että ehtii ruveta huitoman ajoissa. Day-Glo on ”mustavalkomaali”, jota valaistaan takaa lähinnä ultraviolettivalolla.

Takseihin ei pitäisi puutua, kun etenkin blogi Elämää ratin takana kattaa aiheen etevästi ja on saavuttanut suuren suosion.

Sana kumminkin on kiinnostavaa. Eri keskustelupalstoilla näyttää jatkuvan keskustelu etenkin siitä, liittyykö meille tuttu taksi tavalla tai toisella Saksassa ja Itävallassa kauan postimonopolista nauttineen kreivillisen ja ruhtinassuvun Thurn und Taxis nimeen. Suvun vaakuna on tässä kuvana.

Moni näyttää olevan varma, että ei liity. Yksityiskohtaisia perusteluja en tunne. Toisaalta: onhan mäyräkoirakin eri kielillä Dachs tai tax (ruotsi).

Sananselityksistä usein oikea on kuivakiskoisin. Tässä tapauksessa se olisi ”taksamittari”, jolloin kantasana olisi ”taksa”, joka on peräisin suorastaan latinasta. Lähellä olevat sanat tarkoittavat veroa. Luukkan evankeliumin joulutarinan ”verollepano” tosin oli ”apographein” eli jonkinlainen henkikirjoitus.

Saksassa vuokra-auto taitaa olla vieläkin joskus ”Droschke” ja moni nuorempikin suomalainen tuntee hevosaikakauden venäläissanan isvosikka tai vossikka. Englantilaisten hevospelien nimiä ei tunne kukaan - minä tunnen jollain tavalla parikymmentä eri sanaa, mutta se on hyvin pieni osa. Itse asiassa "Sherlock Holmes -mallinen" vuokra-ajoneuvo oli kyllä aika näppärä keksintö.

Toivottavasti ”Elämää ratinan takana ” esittää katsauksen taksirengin elämään menneinä päivinä. Tai ehkä ei esitä, koska J. Alfr. Tannerin laulu ”Vosikan renkinä” on seksuaalisesti syrjivä. ”Olkoon menneeksi vaan, kunhan pussata saan…

Englannin ja etenkin Yhdysvaltojen ”cab” on cabriolet eli kevyt ajoneuvo. Kantasana näyttäisi olevan ”vuohi”, capercolus.

Englannin (Lontoon) taksi ovat asia erikseen, siis nämä, jonka merkki todellakin on LTI. Yllättäen asiasta löytyy lisätietoa hakusanalla hackney carriage, joka johtaa kysymykseen ystävälleni Pekka Himaselle.

Olisi hakkerointi eräänlaista vuokra-ajoa? Tosin ”Hackney coach” esiintyy brittilähteissä jo 1000-luvulla eli selvästikin ennen Internetiä, muta ”hack” on edelleen mm. senttari eli rahasta toimiva erinäisten töiden tekijä.

Käsitykseni tietokoneslangin kehittäjien kirjasivistyksestä ei ole korkea. Omituisia ammattitermejä on paljon. Niin kuin kernel, siemen. Miksi ei itu? Eikä olisi hauskaa, jos tietokoneessa olisi lusto?

Sitä olen jäänyt miettimään – vanhemman poikani kanssa asiasta keskusteltuani – milloin verkkomaailmaan ilmestyvät hyödylliset ”hakkerit” eli kirjurit, jotka laativat pyynnöstä ja maksusta muodon ja sisällön puolesta moitteettomia rakkaus-, haukkuma- ja muita kirjeitä.

Siinä voisi olla tuoteaukko. Sotien aikana tällaiset palvelut olivat hyvin kysyttyjä, ja meitä on edelleen pitkä rivi myöhempiä ammattikirjoittajia, jotka olemme hankkineet perusammattitaidon kirjoittamalla koko lukion kotiaineet. Oma taksani oli kaksi askia pikkubostonia tai pussi Retkun Sotkua (piipputupakka – Rettigin sekoitus).

32 kommenttia:

  1. Tietotekniikan termitalkoot kerännee jonkinlaista käännöstä alan ammattilaisten kautta:

    http://www.tsk.fi/termitalkoot/

    Ja pitäisi lisätä, että.... no, olkoon...

    Olikos tuo vanhin vaakuna suvusta? Nimittäin siinä HYVÄSSÄ pilsnerissä on se vanha T T -kuva jonka päällä kruunu ja risti.... hmmmmm.

    Matteuksen ammatti on nykyisin englanninkielisissä raamatuissa käännetty "tax collector" ja aiemmissa "publican", eli virkamies. No, virkamiehiä vihattiin tuohon aikaan(kin), eikä heillä juuri ollut pääsyä edes temppeliin.
    Ja jos sanaleikkiä halutaan niin "public tax" on tietenkin Matteus taxi.
    Juuri nyt en muista mitä tekemistä Matteuksella oli aiheen Luukkaan kanssa, mutta toinen ei osannut kuin arameaa.
    Tulikin vielä mieleen että jos Suomessa lakioppia opetettaisiin arameaksi ,niin toki silloin hyväksyisin sen tieteeksi. Tiedemiehet... hmmmm.

    VastaaPoista
  2. Etymologia on epämääräistä ja vaikeaa, kuten mm. Veijo Meri tietää. Paavo Castren tappoi taannoin Meren etymologiakirjan yhdellä HS:n arvostelulla.

    Sanskritin alkeiskurssilla joskus 70-luvullla Pentti Aalto kertoi oppilaille yhden esimerkin: Jos Caesarin De bello Gallico -teos ei olisi säilynyt, Bordeaux -nimisen kaupungin nimi olisi kaikkien indoeurooppalaisen kielentutkimuksen sääntöjen mukaisesti tullut latinan sanasta bordellum. Caesarin ansiosta tiedämme, että paikka oli Burdigala. Sekin mahtuu ao. sääntöjen puitteisiin.

    VastaaPoista
  3. Ystävämme/vihollisemme Wikipedia ehdottaa Hackney carriagen saaneen nimensä de Haquenee -suvusta, jolla oli tällaisia hevosvetoisia vehkeitä Lontoossa.

    Hakkereiden hack taas on varmaan eri juurta, koko joukko erilaisia työkaluja, hakku mukaanlukien kantaa tätä sanaa, ja näitä työkaluja voidaan tietysti käyttää seinien läpi pääsemiseen. Sanahan on verraten onomatopoeettinen, joten siitä arvaukseni eri juuresta.

    Haquenee taas on nimitys hevosesta, joka osaa peitsata, eli ravata niin, että saman puolen jalat liikkuvat samaan suuntaan samaan aikaan. Tämä tuo tasaisemman käynnin ja sopii siten eritoten daameille, jotka käyttävät sivusatulaa. Englanniksi peitsari on pacer, kun taas hack tarkoitti kakkosluokan hevosta, jonka raatsi vieraallekin maksua vastaan vuokrata.

    Vaikka sitten kirjoittamaan kotiaineita. Vuokraamisessahan ei sinänsä mitään pahaa, kunniallista liiketoimintaa, ja termiä hack käytetäänkin vasta siinä vaiheessa, kun vuokranantaja ei kysele referenssien perään, vaan vuokraa hevostaan/taitojaan/ruumistaan kenelle tahansa (OED).

    BTW, hackneyed on jotenkin ilkeän hyvä ja dickensmäinen sana.

    VastaaPoista
  4. Omituisia ammattitermejä on paljon. Niin kuin kernel, siemen.

    Haukataan sitten.
    Epäilenpä tuon perustuvan enemmänkin merkitykseen 5 (katso tänne). (Logiikka, vaikka toki myös huumorikin, on arvossaan tietokonepiireissä.) Tuo merkitys lieneekin sitten hieman vanhempi, eikä ole ollenkaan vaikea nähdä sen olevan sukua kohdalle 1.

    Käänsit siis väärin. Tai ei väärin mutta vääristellen (kontekstin osalta).

    VastaaPoista
  5. Ad Jeps:

    Sivupalkin linkin takana olevassa kirjassani Kemppinen, Digitaaliongelma on Thorvaldsin alkuperäinen kysely Minixin kernelistä.

    Kunhan nyt hulluttelen. Juuri Linuxin kernelin historia on meillä HIITissä elävää folklorea, koska parikin nykyistä proffaa (Raatikainen, Tirri) oli yliopiston laitoksella samaan aikaan, tietääkseni assareina.

    Kekustelu kernelin rakenteesta ja sitten toisaalta esimerkiksi "seed" ovat tuttuja puheenaiheita.

    Pari alogoritmien tutkimukseen paneutunutta henkilöä puhuu mielellään lukuteoriasta ja satunnaisluvuista eli siis mm. kernelin turvallisuusnäkökohdista.

    Joskus olen kysynyt, miksi ydinreaktorit ja tietokoneohjelmat käyttävät samoja sanoja, niin kuin kernel, nucleus ja core. Kukaan ei ole koskaan alentunut vastaamaan.

    VastaaPoista
  6. Ad Jarmom: tai hepreaa, kuten ennen vanhaan.

    But, serious, folks - jos saisin elää kymmenen rinnakkaiselämää, yrittäisin oppia arabiaa ja persiaa, koska minulla on vahva vainu, että Italiaan keskiajalla ilmestyneet oikeudelliset rakenteet, kuten luottoinstrumentit, vakuutus ja osakeyhtiö, ovat suoraan tai juutalaisten kauppiaiden välitykselle peräisin kalifaateissa. Tiedossani on vain satunnaisia arkistolöytöjä ja jokunen artikkeli.

    Rhodoksen oikeus ja roomalainen oikeus eivät oikein olleet kaupankäynnin juridiikkaa.

    VastaaPoista
  7. Ad Anonyymi:

    Olen käyttänyt itse nyrkkisääntöä: jos arvaat etymologian, se on väärä.

    Suomen kielen etymologiset sanakirjat, joita tässä on käsillä kaksi, ovat keskimäärin sangen ikävystyttäviä.

    Meren Sana-kirjasta olen samaa mieltä kuin Castrén. "Overreach" on Meren ja Haavikon yhteinen ominaisuus. Molempien historiat olivat sykähdyttäviä; Meren etymologia ja Haavikon taloustiede / politologia eivät.

    Vrt. Newtonin alkemia ja Goethen värioppi, jälkimmäinen varauksin.

    VastaaPoista
  8. Ad TH:

    Mannerheimin ratsastajapatsaan hevonen on "konkari" eli peitsari. Muistelen että asia herätti hämmästelyä, kun patsas muinoin paljastettiin.

    VastaaPoista
  9. Pilkunhässintää, eikös se sanonta ole "But seriously, folks".

    VastaaPoista
  10. Kemppiselle

    Hebrea liian helppoa. Muinaishebreassa olisi enemmän tulkinnan mahdollisuuksia.

    Luulisi Temppeliritariston kaupankäyntiin ja pankkitoimintaan liittyvän juridiikan nousseen valtavana purskeena esiin 1200-1300-luvuilla. Eipä tainnut?

    Karttuvat tilit, eläkkeet, vuosikorot, lainananto, vekselit, takuut, asiakirjakaupat, kansainväliset rahansiirrot, perintä jne... olivat kait Temppeliherrojen kehittämiä.

    Kuningas Philip IV ja Paavi jäivät nuolemaan pallejaan. Temppeliherrain "rahoja" ei ole vielä tänäänkään ole löydetty.

    VastaaPoista
  11. Uskoisin, että ilmaisu kerneli tulee matematiikasta, joka on tietojenkäsittelytieteen äiti. Siellä kerneliksi kutsutaan mm. lineaarisen ongelman matriisia ja matriisin vaakavektoreiden virittämää kuva-avaruutta.

    Jos muuten tietojenkäsittelytiede on matematiikan lapsi, ja matematiikka puolestaan fysiikan palvelijatar, eikö se kerro tietojenkäsittelytieteen olevan äpärä? Harvemmin piiat ovat olleet naimisissa. Isääkään ei ole hankala arvata, kun sosiaalisia suhteita pohditaan: taas kerran on isäntä pamauttanut palvelijansa paksuksi.

    VastaaPoista
  12. Kun tulee puhe kalifaateista ja kaupasta, on syytä mainita taas Sisilia.

    Sisilia oli normannien hallinnassa Euroopan johtava talous- ja tiedemahti, joskin hankalat maanomistajat yrittivät työntää kabulia rattaisiin.

    Sisiliassa oli Euroopan ensimmäinen maallinen yliopisto, sen suojista valmistui ensimmäiset naislääkärit ja lainsäädäntö mm. kaupan suhteen oli maailman edistyksellisintä.

    Maan kouluissa sai opettaa, oli sitten arabi tai juutalainen, tai vaikka olisi ollut ranskalainen, jos sellaisella nyt olisi ollut jotakin opetettavaa, ratkaisevaa ei ollut usko, vaan opetus.

    Maassa vallitsi periaatteessa uskon vapaus, jos kohta eräät tehtävät olivat suljettu pois yhdeltä ja toinen toiselta, esim. Palermon arkkipiispaksi ei koskaan tullut juutalaista, mutta kuitenkin.

    Sitten tulivat ranskalaiset ja sen perintönä Sisilia on liki yhtä takapajuinen kuin Ranska.

    Mutta katson näin olevan, että Ranskan raakalaisten tulo Sisiliaan oli eräs niistä tekijöistä, jotka muuttivat Eurooppaa.

    Kun raanskalaiset lopettivat Salernon akatemian opetuksen vapauden, oppineet levisivät muualle. Osa porukasta lähti Ottomaanien palvelukseen, mutta kristityt suuntasivat Arnon varteen. Melko pian Sisilian rappion jälkeen Firenzen kankurien värjäystekniikka hyppäsi, ja entistä sävykkäämmät ja paremmin värinsä pitävät kuosiin kudotut villakankaat nousivat Euroopan halutuimpiin kauppatavaroihin.

    Ja kun Ranskan kuningas oli tehnyt mitä ranskalaisen on tehtävä, tuhonnut ja hävittänyt, tässä tapauksessa Temppeliherrain kansainvälisen pankkiiritoiminnan mukavasti sen alta, kun Firenzen kauppiailla alkoi olla enemmän pääomaa mitä pystyivät käyttämään, siirtyi maailman rahaliikenteen keskus Italiaan ja Augburgiin.

    Italialaiset olivat Sisilian kautta omaksuneet mm. nollan, vaikka olettaisi sen tulleen ensiksi käyttöön Ranskassa, onhan heillä ollut eläviä esimerkkejä vaikka kuinka, mutta koska he kuitenkin ovat kyvyttömiä oppimaan mitään, ennen kuin italialainen on sen opettanut, vei Venetsian kauppias heiltä alkuun tuhkatkin munista.

    Sisilian (ja Andalusian) kautta opittu arabilaisten numeroiden käyttöön otto rinnan pääomien kertymisen ja arabeilta opittujen uusien yhtiö, vakuus ja vakuutuskäytäntöjen kanssa sitten levittivät Italian pankkitoiminnan yli Euroopan, niin että Medicien pankillakin oli pysyvät konttorit Lontoossa ja Amsterdamissa, ja väliaikaisia edustustoja Itämerellä asti.

    Kankaiden värjäys, pääomien kertyminen, rahaliikenteen kehitys olivat sitten ne taustatekijät jotka loivat olosuhteet renessanssin syntymiselle.

    VastaaPoista
  13. Kemppinen: "...nykyisellä teletekniikalla voi sommitella aika mielenkiintoisia ajatuksia takseista ja busseista, jotka eivät kulkisi taajamissa reitin ja aikataulun mukaan, vaan tarpeen."

    Onhan tuo jo todellisuutta täälläkin, haku sanalla kutsujoukoliikenne valottaa lisää, esim. http://www.korsisaari.fi/si291/sy11/sv105/

    VastaaPoista
  14. Ad Dilemmaa sarvista:

    Kirjoitan vähän ympäripyöreästi, koska tiedän useita vireillä olevia projektihakemuksia näistä kysymyksistä, joita mm. Akatemia ja Tekes näyttävät juuri nyt jälleen preferoivan. Telematiikka sinänsä on kokenut monta buumia. Istuimme useita vuosia samoissa tiloissa Rainion Antin ja hänen kavereittensa kanssa ja käsitykseni mukaan he saivat aikaan yhtä ja toista.

    VastaaPoista
  15. Ad Petja Jäppinen:

    Ah, Petja! Yhteinen ihanteemme Fredrik II Hohenstaufen! Siinä oli mies.

    Nyt taitaa olla niin että kaikki kirjat Haukkakuninkaasta eli Maailman Kauhistuksesta (Stupor mundi) pakkaavat olemaan saksankielisiä. Kallis aarteeni on E. Kantorowiczin vanha kaksiosainen nide tästä Sisiliassa sijainneesta ihmeellisestä miehestä, joka jopa ristiretkellä meni moikkailemaan sulttaania ja sanoi sujuvasti arabiaksi että mitäs me isot miehet tappelemaan, kun täällä on niin hyvän näköisiä huoriakin.

    Bur seriously, folks, Fredrik II:n Lex Augustalis on monien oikeushistorioitsijoidenkin unohtama yritys siviililakikirjaksi ja se ja siihen liittyvät säädökset sisältävät edistynyttä kauppaoikeutta.

    VastaaPoista
  16. AD Jarmom:

    Olen tätä asiaa aika ajoin tutkiskellut hyvin pitkän aikaa ja voin sanoa ymmärtäväni, miksi Waltari luopui hankkeesta kirjoittaa romaani Temppeliherroista ja Filip Kauniista.

    Tarina on lievästi sanottuna monikerroksinen.

    Puolipätöistä kirjallisuutta on Ranskassa ja Italiassa mutta ei mitään oikein vakuuttavaa.

    Kuvioon kuuluvat myös Pyhän Hengen huoneet eli puolikirkolliset organisaatiot, jotka olivat etenkin Genovassa pankkitoiminnan alullepanijoita. Siinä sivussa syntyivät sairaalat eli hospitaalit.

    Temppeliherrojen, Johanniittojen ja Saksalaisen ritarikunnan "vaeltava valtio" eli hallitseva mahti ilman territoriota oli huikea keksintö.

    VastaaPoista
  17. Höglundin blogissa kerran esitin oman arvioni siitä, miksi Temppeliherra- ja Johaniitta-ritarikunnat syntyivät.

    Keskiajalla ei ollut pysyviä armeijoita eikä hallitsijan persoonasta irrotettua valtiokoneistoa. Hallitsijoilla oli toki pienehköt henkivartiostot, mutta nämä he rahoittivat itse omilta tiluksiltaan saamillaan tuloilla.

    Pyhällä maalla käytiin ikuista sotaa, kun se kerran oli valloitettu. Tarvittiin pysyvä armeija, joka olisi lisäksi erossa eurooppalaisten valtioiden keskinäisestä pelistä. Olisiko keskiajan juridiikka edes mahdollistanut mitään muuta järjestysmuotoa kuin munkkikunnan? Yhdellä iskulla sotilasorganisaatio sai juridisen henkilöllisyyden sekä kehittyneen hallinto- ja rikoslainsäädännön (kanonisen lain). Luonnollisesti asema kirkon suojassa toi välittömästi valtaisan määrän guudvilliä, joka helpotti järjestöjen värväystyötä. Lisäksi kirkollisilla organisaatioilla oli kaikkialla kristityssä maailmassa ekstraterritorialiteetti, mikä antoi ritarikunnille kaikki nykyaikaisen Eurooppa-yhtiön nauttimat edut.

    Keskiajalla oli kyllä myös maallisia juridisia henkilöitä, mutta näiden pohja oli paljon epävarmempi. Kyllähän ammattikunnilla ja killoilla oli yhteisiä taloja ja kassoja, mutta onko säilynyt esimerkiksi oikeustapauksia, joissa jokin pohjoismainen ammattikunta tai kilta olisi ollut vastaajana tai kantajana?

    VastaaPoista
  18. Ad Erastotenes Aleksandrialainen:

    Kirjoitan tästä kohta, koska tämä on aiheista mielenkiintoisimpia.

    Tietääkseni Huguccio (k. 1210) kehitteli Ggratianuksen pojalla "Glossa Palatina" -kokoelmassa problematiikkaa, johon Innocentius IV otti sitten selkeästi kantaa.

    Mutta asia on iso ja palaan siihen.

    "Stiftung" eli säätiö oli kuten varmaan tiedät uskonpuhdistuksen oikeudellinen väline luostariomaisuuksien hallinnointiin.

    Pohjosimaista ainakin Stora Kopparberg sai perustamiskirjan ja de jure oikeushenkilöllisyyden 1300-luvun puolivälissä.

    Hansan piirissä on dokumentteja korporaatioiden oikeuskelpoisuudesta - mutta ne pitäisi kaivaa esiin Coingin isosta kirjasarjasta, joka minulla on. Mutta se on kohtalainen urakka.

    Klassisen perusselityksen mukaan compagnia ja commenda olivat Italian lahjat oikeusjärjestelmälle ja kehittyivät itse asiassa merivakuutuksesta. Näin italialaisten ja eräiden ranskalaisten kirjoittajien mukan.

    VastaaPoista
  19. Itse ajattelisin temppeliherrain nousun johtuneen vuonna 1128 laadituista veljeskunnan säännöistä. 3 kpl. säilynyt. Eli heitä ennen Italialaisten ja juutalaisten kauppiaiden panttikaupat ja lainat perustuivat kirkurikorkoihin, joita kirkko jo tuolloin vastusti. TH:si valittiin vain aateliston jäseniä ja nämä tekivät lupauksen henkilökohtaisen köyhyyden vaalimisesta, joten mitään kiskontaa he eivät harjoittaneet.
    Helppo arvata keiden huostaan tosikristitty jätti rahansa.

    TH:lla oli täydellinen vero- ja tullivapaus omilla tiluksillaan. Piispoja ja apotteja alkoi raivostuttamaan se keille kristityt perintönsä jättivät.

    Kaikkinainen mittojen ja painojen valvonta kuulu TH:lle ja tämä tuotti mystistä arvonantoa kansan silmissä.

    Richard Leijonamieli myi Sisilian TH:lle, Filip II August määräsi tulonsa vietäväksi 3 kertaa vuodessa TH:lle. Juhana Maaton, Richard I... Henrik III:een uskoivat omaisuutensa TH:n huomaan.

    Ritarikunnalla oli 1200-luvun lopulla 10500 alaosastoa, pelkästään Ranskassa heillä oli noin 2 miljonaan hehtaaria maata omistuksessaan. Tiloilla työskentelevät ihmiset eivät maksaneet veroja eivätkä korkoa, tai muutakaan kuninkaille, vaan olivat TH:n lainsäädännön alaisia.

    Guilleaume Nogaret, tietenkin Montpellierin lainopin professori, työskenteli suunnitelman parissa, joka tähtäsi temppeliritarien tuhoamiseen. Siitä se lähti...

    2000 ritaria vangittiin. Heitä kidutettiin armottomasti. Yksikään ei suostunut tunnustamaan yhtään mitään valheellisista syytöksistä. Kidutustavat kärjistettiin ja lopulta 102 ritaria 138:sta murtui ja tunnusti olemattomia.

    Aikanaan puhuttiin TH:n matkanneen Meksikoon, jonka kaivoksista kuljettivat hopeaa Eurooppaan. Hopea oli harvinaista Euroopassa joskin Aasiassa arvokkaampaa kuin kulta.

    Napoleonin eensimmäinen toimenpide valloittaessaan Rooman 1810 oli kuljettaa TH:n salaiset arkistot Pariisiin. Arkistoista selvisi TH:n tienneen Filipin juonista jo paljon aiemmin ja osanneen näihin varautua ennakolta.
    Asiakirjoista myös selvisi TH:n ritari Jean de Chalonsin, Gerad de Villersin ja Hugues de Chalonsin kuljettaneen torstaina 12. lokakuuta 1307, noin viidelläkymmenellä hevosella + vaunuilla arkkuja, joissa olivat TH:n ja päätarkastaja Hugues de Pairaudein kaikki aarteet. Aarteet kuljetettiin ritarikunnan 18 laivalla ulkomaille, eikä niistä tämän jälkeen...

    VastaaPoista
  20. Minua ylen viehättää muutoin se ajatus, että Medicin rakensivat ensimmäisen oikean pankkikonttorin. Heidän aikaansa asti pankkitoimi hoidettiin Firenzen kaduilla, pylväskäytävien alla, jossa huudettiin tarjouksia sulasta hulluudesta valetuista sopimuksista.

    Lorenzon isä ja isoisä muutoin eivät koskaan allekirjoittaneet mitään pankkiasiakirjoja. Heidän nyökkäyksensä merkitsi enemmän kuin kynän pyöritys.

    VastaaPoista
  21. Ad Jamo,
    Kommenttisi ritarikuntin maallisen omaisuuden koosta osoittaa muuten erinomaisesti, miten kallista sodankäynti on.

    Sotilaalliset ritarikunnat tarvitsivat laajan omaisuuden selviytyäkseen tehtävistään: jatkuvasta sodankäynnistä. Kokonaisuudessaan kumpaankin sotilaalliseen ritarikuntaan kuului ehkä tuhat täysiarvoista veljeä ja muutama tuhat "kersanttia" eli maallikkoveljeä. (Saks. ritarikunta otti myös aatelittomia täysiarvoisiksi veljiksi, mikä oli loistava rekrytointikanava.)

    Tällaisia armeijoita ei ollut juuri missään. Kyse oli raskaasta ratsuväestä, aikakauden kalleimmasta aselajista. On aivan ymmärrettävää, että yhden ritarin ylläpito vaatii ainakin sadan ihmisen työn. Ritarikunnat olivat jatkuvasti liikekannalla eli sodan ajan valmiudessa, joten ne tulivat todella kalliiksi. Ei nykyaikaisillakaan suurvalloilla ole varaa pitää kovin laajoja armeijoita täydessä taisteluvalmiudessa.

    VastaaPoista
  22. Kemppinen kirjoitti: "Pohjoismaista ainakin Stora Kopparberg sai perustamiskirjan ja de jure oikeushenkilöllisyyden 1300-luvun puolivälissä."

    Yhtöltä on säilynyt maailman vanhimmaksi tituleerattu "osakekirja" vuodelta 1288
    (ks. esimerkiksi http://encycl.opentopia.com/term/Stora_Enso) ja on tosiaan nykyisen StoraEnson orgaaninen edeltäjäyhtiö

    Tämä kelpaa mainita kun jenkit alentuvat ihmettelemään, että Helsinskissäkinkö on pörssi. Armon vuonna 1288 heilläpäin taisi wigwam olla kehityksen viimeinen sana.

    VastaaPoista
  23. Ad Erastotenes Aleksandrialainen:

    Kuinkahan moni "Matrix" -elokuvan ihailijoista tietää matematiikan matriisin?

    Ei sillä. Elokuvahan on aivan mainio.

    Rakentelen juuri Aristoteles-radiohjelmaa sanoista, joita luullaan yksinkertaisiksi: luku, joukko, sarja. Kierroksessa on parikin matematiikasta väitellyttä.

    Peruslukuja kai tarvitaan tietotekniikan sovelluksissa kryptografiaa hyvin paljon laajemminkin?

    VastaaPoista
  24. Ad Dr. Blind:

    Olen kiitollinen lähdeviitteestä, mutta ennen pitkää löydän itsekin Storan perustamisluvan. Asiasta hälistään jossakin aika uudessa englantilaisessa kirjassa, jossa termi on siis "royal charter", ja kuningas oli jokseenkin varmasti Maunu Eerikinpoika eli siis 1340-luku.

    Briteiltä menee tässä myös toiminimi/tavaramerkki -paalupaikka, joka on perinteisesti ja virheellisesti osoitettu yhdelle olutmerkeistä.

    Luullakseni Stora on oikeasti maailman vanhin edelleen jatkuva yritys, koska ne vielä vanhemmat ovat niin tulkinnanvaraisia.

    VastaaPoista
  25. Muistan lukeneeni että Kreikassa olisi eräs kivenhakkaamo, jonka omistaja perhe olisi sama kuin Makedonian Aleksanterin aikana, mutta ei voida sanoa varmasti, että kyseessä olisi koko ajan ollut sama perhe, vaikka ainakin viimeiset 600 vuotta pidetään todistettuna.

    Tämä toi mieleeni kertomuksen siitä, kuinka Napoleon oli kysynyt eräältä Italian patriiseista, pitääkö paikkansa että hänen perheensä olisi istunut Rooman senaatissa jo sata vuotta ennen ajanlaskun alkua. Patriisi vastasi, ettei usko, vaikka viimeiset 1500 vuotta niin on sanottu.

    VastaaPoista
  26. lle Erastotenes Aleksandrialainen

    Sotien rahoittaminen oli tuolloin ällistyttävän nykyaikaista.
    Filip Kaunis kävi sotaa Englantia, Flanderia ja saksalaisia vataan. Kauniisti rahoitti kustannukset laskemalla liikkeelle ala-arvoista rahaa, joten kymmenessä vuodessa frangi menetti arvostaan lähes 70 prosenttia. Kauniisti hän "oti" aatelisilta koruja, ruoka-astioita ja jalometalleja murto-osalla niiden arvosta. Kauniisti myös ryösti Lombardian asukkaita ja juutalaisia jotka saivat muuttaa Ranskasta pois vain jos jättivät omaisuutensa kuninkaalle. Kauniisti hän myös lainasi rahaa temppeliherroilta. Samoin lainasi Englannin kuningas, siis vihollinen. Ja kun Filip taisteli Paavi Bonifatiusta vastaan, temppeliherrat tukivat Paavia. Kyllä Kaunista harmitti ettei koskaan saanut apua temppeliherroilta aseellisten joukkojen muodossa.

    Kolumbus muuten hankki käsiinsä ennen ensimmäistä matkaansa kaikki Calatrava-ritariston kartat, koska oli kuullut sukulaisiltaan temppeliherrojen matkoista... Kolumbuksen sukulaiset kuuluivat Calatravan-ritaristoon... Tästä ehkä puheet "Intian satumaisista rikkauksista, vai tiesikö Kolumbus kuitenkin tarkalleen mihin oli matkalla salaisine ohjeineen... eikä etsimäänsä löytänyt...

    Temppeliherroilla oli tuon ajan suurin laivasto koko maailmassa. Yhteen laivaan mahtui jopa 1500 matkustajaa. Laivavuorojen henkilö- ja tavarakuljetukset olivat säännöllisiä koko Välimeren alueella.

    Temppeliritarit oli tavallaan aikansa pankkijärjestelmä, joka tavoitteli ja sai lakimiestensä avulla suurimmat "voittonsa" lainaamalla rahaa sodankäyntiin "usuttamalla" riitapuolia toistensa kimppuun.

    (joskus 1972 kirjoittelin em. tekstejä. Kopsasin suoraan vihkosta tänne :))

    VastaaPoista
  27. Ad Petja:

    Minulla puolestani on anekdoottitieto vailla mitään varmistusta, että Orsini ja Visconti olisivat Euroopan vanhimmat aatelissuvut, molemmat muka Rooman keisarien aateloimia.

    Hakuteosten mukaan molemmissa tapauksissa kysymys on perheen omista jutuista vailla pontta ja perää. Aateliskirjat ovat vasta 1100-luvun alusta.

    Vanha aateli eli Uradel koostuu kai Gothan mukaan suvuista, joilla oli täysi rähinä päällä ennen vuotta 1400.

    VastaaPoista
  28. Eihän vanhimmilla aatelissuvuilla mitään aateliskirjoja ollut.
    Ajatus hallitsijan myöntämästä aateliskirjasta on hallitsijan vallan pönkittämistä.

    Mm. Serkkuni miehen perheellä on ollut paronin arvo ainakin vuodesta 1066.

    Esim.Metzin Arnulfin perikuntaa voinee pitää korkeana aatelina ainakin vuodesta 560 alkaen.

    VastaaPoista
  29. Lisättäköön.
    Kuninkaat tekevät pikku pikkuaatelia.
    Korkea aateli tekee kuninkaita.

    VastaaPoista
  30. 'Laakottelua', sellaisesta tämä kuulostaa. Sellaista harasteltiin yleisessti maalaiskylissä, varsinkin myllyreisulla vastaantulioiden kanssa.

    VastaaPoista