Sivun näyttöjä yhteensä

19. elokuuta 2007

Sananvapaus

Sananvapaus on jäänyt liian pitkäksi aikaa vähälle tässä blogissa.

Katsoin ja täydensin suomalaisen Wikipedian artikkelin, jossa on asian alkeet. Valitettavasti amerikkalainen Wikipedia-artikkeli (Freedom of Speech) on alkeellinen ja itse asia taas niin mutkikas ja laajasti käsitelty, etten osaa osoittaa hyvää lähdettä verkosta enkä kirjallisuudesta. Hyvät lähteet tahtovat tässä asiassa olla suunnattoman laajoja ja verkkosivut suuntaan tai toiseen kallellaan.

Viikolla ohimennen mainittu U.S. Supreme Courtin Robert Jackson oli mielestäni aikamoinen pöljäke miehekseen (sellaisiakin sattuu joskus tuomareiksi) ja sai pahasti sormilleen useassa yhteydessä. Hänen nimissään on kuitenkin napakka muotoilu perusoikeuksista:

"The very purpose of a Bill of Rights was to withdraw certain subjects from the vicissitudes of political controversy, to place them beyond the reach of majorities and officials, and to establish them as legal principles to be applied by the courts. One's right to life, liberty, and property, to free speech, a free press, freedom of worship and assembly, and other fundamental rights may not be submitted to vote; they depend on the outcome of no elections."

Tietyt asiat on siis vedetty poliittisen kiistelyn kiroista enemmistöjen ja virkamiesten ulottumattomiin oikeusperiaatteina, joita tuomioistuimet soveltavat. Oikeutta elämään, vapauteen, omaisuuteen, sananvapautta ja painovapautta, uskonnonvapautta ja yhdistymisvapautta ja muita perusoikeuksia ei voi antaa ratkaistavaksi vaaleilla. Ne eivät riipu äänestysten tuloksista.


Sääli ettei George W. Bush tunne tai tunnusta tätä.

Tunnustan että Jacksonin muotoilussa on enemmän kolinaa kuin asiaa, mutta komeasti se kolisee.

Itse olen sitä mieltä, että sananvapaus on vanhentunut.

Perustuslaki ja laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä ovat alle kymmenen vuotta vanhoja, ja rikoslain kunniaa ja yksityisyyttä koskevat pykälät on nekin muutettu vastikään.

Siten mielipiteeni on kuohuttava ja käsittämätön.

Yritän kuvailla kuohun rakennetta ja tehdä ajatusta käsitettäväksi.

Amerikkalainen tuomari Hugo Black oli kuuluisa sananvapaushurjimus, joka korosti tuon oikeuden absoluuttisuutta. Samanaikaisesti hän tulkitsi "sanan" kapeasti niin että esimerkiksi lipun polttaminen mielenosoituksessa ei ollut hänen mielestään sananvapauden käyttämistä.

Tämä on mielenkiintoista. Blackin ja monen muun sananvapaus on kotoisin Ateenan torilta Perikleen aikaan.

Sieltähän tämä demokratiakin on lähtöisin.

Molempiin sisältyy rakenteellinen ongelma. Demokratia syntyi sellaiseen yhteisöön, jossa ihmiset (toisin sanoen vapaat miehet) mahtuivat pienehkölle torille kuuntelemaan puheita ja voivat toteuttaa erilaisia huutoäänestyksiä.

Seuraukset olivat enimmäkseen tuhoisia.

Edustuksellinen demokratia onkin sitten paljon myöhempi ja mutkikkaampi ajatus. Sen sanotaan kasvaneen pikku hiljaa niin kuin home sellin seinään. Kasvupaikka oli Englannin parlamentti, jossa teoriassa arvostettiin eräitä vanhoja oikeusperiaatteita ja jossa erilaisten sisällissotien jälkeen hyvin kapea ryhmä varakasta väkeä onnistui siirtämään valtaa kuninkaalta ja sotilailta kauppiaille.

Kun Yhdysvalloissa ja Ranskassa oli kokeiltu erilaisia tasa-arvokonsteja, edustuksellisuus alkoi vähä vähältä kehittyä, ja mielestäni se kehittyi juuri Englannissa verrattain suotuisasti. Se oli maa, jossa parlamentin yli ei kävelty edes sodan aikana - joka kerta. Esimerkiksi demokraattisessa Suomessa ennen talvisodan syttymistä valitulla, koko sota-ajan istuneella eduskunnalla ei todellisuudessa ollut osaa eikä arpaa suurten ratkaisujen tekemisessä.

Sananvapaus ei Suomessa kiinnostunut ketään. Toki se oli vuoden 1919 hallitusmuodossa, mutta kommunistilait ja tasavallan suojelulaki saatiin voimaan aika ongelmattomasti niin että sopimattoman sanan hiiskahtanut lensi lukkojen taakse niin että monot vilahtivat.

Suomen oikeuslaitos "kunnostautui" vielä 1960-luvun lopulla tuomitsemalla eräänkin oikeustieteen ylioppilaan yli vuoden vankeusrangaistukseen sananvapauden käyttämisestä - yllyttämisestä aseistakieltäytymiseen. Kekkonen armahti sotilaspassin polttajat ja poltti siinä sivussa omat päreensä vanhastaan jäätävissä suhteissaan tuomioistuimiin.

Samainen ylioppilas Schüller perui pasifisminsa Tiedonantajassa 1970-luvulla ja kehotti kaikkia liittymään armeijaan, jossa opetetaan verisen vallankumouksen toimeenpanossa tarpeellisia keinoja. Sitten hän kuoli.

Suomessa vallan kahvan kihnuttajat ja heitä palveleva virkakunta suhtautuvat perinteisesti vihamielisesti ikäviin, sopimattomiin ja ajattelemattomiin mielipiteisiin. Tätä nykyä tukahduttamisyrityksiä esiintyy kuitenkin harvoin. Ihmisten nöyrryttäminen onnistuu useimmiten välillisillä keinoilla.

Nykyisin henkilö, joka pitää naisista mutta ei pidä suutaan kiinni, saadaan vaivattomasti virastaan esimerkiksi ahdisteluväitteillä, vaikka ne olisivat hyvinkin huteria. Toisin sanoen sopimaton sanankäyttö johtaa rangaistukseen.

Jos kirjoittaisin tähän: Pidän naisista ja silmäni riemuitsevat kun katselen nuoria oppilaitani, riskeeraisin professorin virkani. Onneksi en kirjoita sellaista. Jos kirjoittaisin pitäväni miehistä, saisin luultavasti myötätuntoa ja kannatusta ja joku poliisi kävisi kuivaamassa kyyneleitä.

Eli kyllä meillä on aika selvät säännöt siitä, mitä mieltä ihminen saa olla. Vapautta harjoitetaan todistettavasti triviaaleissa asioissa.

Emme liiku Ateenan torilla vaan maailmassa, jossa kirjoitettu teksti on korvannut puhutun sanan ja jossa äänet ja kuvat ovat saaneet suunnattomasti suuremman merkityksen kuin ennen.
Julkinen puhuminen on mennyt niin huonoksi, ettei se kiinnosta ketään.

Tilanne täytti kyylääjien villeimmätkin toivomukset, mutta sitten tuli Internet. Kotimaiselta lainsäätäjältä ja kansainvälisiltä järjestöiltä (etenkin Euroopan Neuvosto ja Euroopan Yhteisöt) meni useita vuosia suitsia sananvapaus.

Vaikka Internet on jokseenkin ilmainen ja laajalle levinnyt, rituaalisista poikkeavat ajatukset, käsitykset ja ilmaukset eivät ole levinneet sen piirissä mainittavasti.

Se on merkille pantavaa, koska Suomessakin on luotettavien laskelmien mukaan vähintään 200 000 toisinajattelijaa. He eivät jostain syystä pidä toisinajatuksiaan levittämisen arvoisena tai eivät halua ottaa riskiä.

Nimenomaan Suomi on ehkä reippaammin rähmällään kuin Kekkosen aikaan. Rähmällään olo on muuten hauska kielikuva. Bysantin hovissa alamaisen oli heittäydyttävä lattiaan ja pidettävä myös otsansa maassa, kunnes hallitsija kenties suvaitsi luoda suopean silmäyksen.

Sananvapaus ei edes oman lakimme mukaan ole vain kirjoittamisen vapautta.

Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Tuo on lakitekstiä.

Siinä on virheellisesti kytketty toisiinsa sensuuri eli ennakkotarkastus ja sananvapaus. Sanat "kenenkään ennakolta estämättä" pitäisi poistaa laista. Ne on lisätty siihen luultavasti tekijänoikeusteollisuuden vaatimuksesta. Kenelläkään ei pidä olla oikeutta vastaanottaa tietoja, mielipiteitä eikä muita viestejä maksamatta niistä myyjän määräämää hintaa.

Se vanha ateenalainen sananvapaus tarkoitti oikeutta kuunnella maksamatta Teostolle drakmaakaan korvien käyttämisestä.

Nyt meillä on jokseenkin ilmainen Internet ja maksullinen julkinen televisio sekä yhä maksullisempia kaupallisia televisioita.

Joka luulee Internetin säilyvän hyödyllisin osin maksuttomana, tulee huomaamaan erehtyneensä.

Oikeuden tietojen vastaanottamiseen olisi oltava valtion ja valtioiden turvaama perusoikeus. Tietojen levittäjät napataan joka tapauksessa kiinni.

Sekaannus on siis luonteeltaan kaupallinen ja jälleen yksi esimerkki rahantekointressien ikävistä vaikutuksista.

Sääli ettei meillä ole maassa tällä hetkellä yhtään sananvapauden puolestapuhujaa tai esitaistelijaa. Tai ehkä EFFIssä on jokunen. Median omat järjestelmät, kuten Julkisen Sanan Neuvosto, toimivat lähinnä julkaistavan aineiston yhdenmukaistajina, ja ovat onnistuneet hyvin.

Ja miksi valitan, kun nautin itse Suomen suurimmasta sananvapaudesta eli kirjoitan, puhun ja vastaanotan tietoa joka suunnasta? Olen etuoikeutettu.

Jas miksi vaadin vapauksia ihmisille, joilla ei ole mitään asiaa? Hampuusit rikkovat viinapulloja hiekkarannoille ja huutelevat ruokottomuuksia - heillekö lisää vapauksia?

Kyllä.

Ei ole lainkaan mahdotonta, että lepikossa Nokian ja Koneen pääkonttorien tuntumassa itää ajatuksia, jotka ovat yhtä tärkeitä, kuin konttoreissa keksityt. Tarkasti katsoen historiassa on tavallista, että nerokkaita ja kauaskantoisia ajatuksia keksineille ihmisille on sanottu painokkaasti, että sopisi pitää turpansa kiinni.

Nähdäkseni myös vanha toisinajattelun reitti eli kirjallisuus ja runous on rahan ryvettämä. Taiteellisesti eli sisällöllisesti painavaa antia tulee nyt käytettävissä olevia voimavaroja ajatellen uskomattoman vähän.

Kaiketi kirjoittajia kiinnostaa taas kerran enemmän raha kuin se kauhea vaivannäkö, jonka tuloksena syntyy valmiita eli läpi ajateltuja ja pohjaan saakka tunnettuja sanoja ja ilmaisuja.

Kurja juttu.

44 kommenttia:

  1. Olen tästä kirjoittanut työssäni Talentumilla joitakin vuosia sitten ja yksityisesti Ihmiskunnassa joitakin vuosia sitten.

    Sananvapaus ei ole luonnonlaki tai jumalansanaa, vaan olosuhteista syntynyt tilanne.

    Sananvapauteen päädyttiin, koska ei ollut riittäviä välineitä sen rajoittamiseen taloudellisesti kannattavalla tavalla.

    Nyt meillä on riittävän halpa ja tarpeeksi kattava mahdollisuus mielipiteiden etsimiseen, erotteluun ja analyysiin, joten sananvapaudesta voidaan luopua.

    Nyt teknologia mahdollistaa riittävän valvonnan, joten sananvapaus voidaan lakkauttaa, eri mieltä oleminen julistaa sairaudeksi ja luovuus rikokseksi.

    Minä en oikeastaan näe mitään syytä, miksi näin ei kävisi?

    VastaaPoista
  2. Mitäs mieltä olet tästä - sananvapauden kannalta katsottuna?

    http://www.leevilehto.net/default.asp?a=5&b=3&c=8

    VastaaPoista
  3. Sananvapaus ilman tasa-arvoa on kuin vapaus ilman arvoa. Sanoilla ei ole mitään merkitystä sananvapaudessa.

    Did the compulsory flag-salute for public schoolchildren violate the First Amendment? Just joo. Montako enkeliä mahtuu lippupylvään päähän.

    Oikeutta elämään, vapauteen, omaisuuteen, sananvapautta ja painovapautta, uskonnonvapautta ja yhdistymisvapautta ja muita perusoikeuksia ei voi koskaan antaa ratkaistavaksi lakimiehille.

    "...ainakin yritämme saada niistä oikean käsityksen ollen sitä mieltä, ettei niiden pohtiminen haittaa toimintaa, vaan että tehdään virhe, jos ei niistä keskustella ennen kuin tarpeen tullen ryhdytään toimimaan."

    Lakimies ei todellakaan yllä puhunut.

    Jos demokratia ei anna edes eduskunnallemme sananvapautta, on silloin syynä itse demokratia, ei sananvapauden tasa-arvo.Sellaista ei ole eikä koskaan tule.

    Tupakka-askissa on kohta suht kammottavia kuvia. Se on demokratian sana-arvoa.
    Mutta voinko itse toimia vastaavasti? Veroilmoitukseen skannaan kuvan virkailijoista, jotka on hirtetty ja kirjoitan "näin käy vääriä päätöksiä tekeville". Oikeuteen vien asiapapereita joihin olen skannannut kuvan ammutuista tuomareista ja kirjoitan alle "näin käy vääriä tuomioita antaville". Kelaan laitan kuvan kirveellä hakatusta virkailijasta ja pankin lainahakemukseen konekiväärillä teloitetusta pankinjohtajasta ja kirjoitan alle mitä kirjoitan. Kuvia on netti täynnä.
    Niin, tuleeko minulle jokin sakkorangaistus moisesta?

    Mitä tämä tarkoittaa: "Kenelläkään ei pidä olla oikeutta vastaanottaa tietoja, mielipiteitä eikä muita viestejä maksamatta niistä myyjän määräämää hintaa."

    Minä ainakin maksan sanomalehdistä puhelinlaskut ja nettimaksun. Ilmaisiako niiden pitäisi olla? maksan myös hesarista. Tuleeko tilalle valtion lehti. Maksan myös kaikki välilliset ja välittömät verot ja kirkollisveron. Eli maksan myös monen varattoman ilmaiset kuuntelut ja saarnat.

    "Ja miksi valitan, kun nautin itse Suomen suurimmasta sananvapaudesta eli kirjoitan, puhun ja vastaanotan tietoa joka suunnasta? Olen etuoikeutettu." Niin olen minäkin. Olen tasa-arvoisempi sananvapaudessa kuin moni muu, tai ainakin enemmän kuin ne 200.000.

    Jos minulle joku puhuu palturia, en enää sano että älä puhu paskaa, vaan että älä wikise.

    Minua nyt kummastuttaa tuo kirjailijoiden mollaaminen. Jokainen kirjailija voi omakustantaa kirjansa. Niin minäkin aikoinani. 4000 kappaletta 800 sivuista kovakantista kirjaa maksoi 22 markkaa kappale. Myin ne 295 markkaa kappale, tosin 8000 kappaletta joista puolet 140 markan hintaan kirjakaupoille. Jäi hitonmoiset voitot tuolloin. Vaikka itse postitin ja maksoin provisiot puhelinmyyjille.
    Ja ajatelkaas jos olisin käyttänyt kustantajaa? huh, ei juuri mitään olisi jäänyt.

    Kyllä tuohon kirjailijan moittimiseen olisi saatava jokin vastaus. Sisi tarkka summa mitä kirjailija saa per myyty kirja? Kuka maksaa? Paljonko ja miten kirjan levitys tapahtuisi? Netissäkö. Höh, salaukset puretaan hetkessä ja kirja olisi vertaisverkoissa ilmaiseksi kaikien luettavana. Ei monikaan tilaisi, koska koristearvo on menetetty.
    (en jaksa oikolukea, pimeässä kirjoitan 2-sormella)

    VastaaPoista
  4. Vuosi 1917, sensuuri ja diktatuuri tuntuivat vielä pitkään, melkein 80 vuotta. Vielä vuonna 1996 ylpeilin joillekin jenkkiplantulle, että Suomen perustuslaeissa kiellettiin puhelinkuuntelu. Syynä oli se, että perustuslain säätäjät olivat kokeneet puhelinsensuurin omakohtaisesti.

    Yks kaks silloinen perustuslaki hävisi ja Suomessa olikin voimassa poliisien säätämä kuunteluoikeus, jota kukaan ei välittänyt valvoa. Jos kävi niin ikävästi, että Imatralla ei annettukaan oikeutta laittomaan salakuunteluun, niin ei sen väliä, kyllä Helsingistä löytyy sopivasti ruostunut tuomari.

    VastaaPoista
  5. Kysymys.

    Ensin oletukset.

    1. Jossain euroopan maissa saattaa yli 50% kansasta käyttää p2p verkkoja. Ruotsi ja Englanti.

    2. Euroopan ihmisoikeussopimus on suoraan sovellettavaa oikeutta, toisin sanoen sen vastainen kansallinen rikossääntelyä ei pidetä voimassa olevaa oikeutta.

    3. Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamaan sananvapauteen voidaan tehdä poikkeuksia vain mikäli se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä.

    4. Tekijänoikeudet ovat poikkeus sananvapauteen.

    5. Jos yli puolet kansasta tekee jotain, niin se on selvä merkki, että sellaista ei ole välttämätöntä kieltää demokraattisessa yhteiskunnassa.

    Ja nyt kysymys. Eli jos yli puolet kansansta käyttää p2p verkkoja, niin tällöin sitä ei ole välttämätöntä kieltää demokraattisessa yhteiskunnassa ja kansallinen p2p rikossääntely väistyy euroopan ihmisoikeussopimuksen tieltä eli p2p onkin sallittua sananvapauden käyttöä euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla ? Eli kansallinen rikosoikeussääntelyä ei olekaan voimassa olevaa oikeutta tällöin.

    -------

    Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus

    10 artikla.

    Sananvapaus

    1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

    2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

    http://www.ihmisoikeudet.net/Lakijaturva/lakijaturva_4_ 3_a.html

    Illegal P2P Rampant in U.K.

    The Digital Music Survey 2007, conducted by Entertainment Media Research and the law firm Olswang, sampled 1700 respondents and found that 47 percent of men admit to illegal downloading in 2007, compared to 43 percent in 2006. Among women the behavior change is even more marked, with 40 percent engaging in illicit P2P, compared to just 29 percent the previous year.

    http://www.hometheatermag.com/news/080607p2p/

    VastaaPoista
  6. Jukka hyvä,

    meillä partisaanileirissä käytetään, siis käytetään, sananvapautta koko ajan. Tietenkään se ei näy eikä kuulu kovin hyvin, koska ketä se nyt kiinnostaisi, mutta tervetuloa nuotiolle kuuntelemaan.

    VastaaPoista
  7. Sitten olis vielä sananvapauden tasa-arvo.

    Ei semmoisella sananvapaudella ole mitään merkitystä että sananvapausvälineen omistaja voi ilmaista mielipiteensä noin miljoonakertaisella volyymillä verrattuna yksityiseen rahattomaan kansalaiseen. Voi olla että rahattoman kansalaisen sana on typerä ja julkistettavaksi kelvoton. Ongelma pysyy. Taloudellisen vallan intressi on aina eri kuin varattoman massan intressi. Mutta massa elää, jatkuu ja tekee työt. Vaikka kuinka kommunistit nuijittaisiin historian romukoppaan, joku muu kuin kapitalisti tai intellekti ottaa tympeän työn hoitaakseen.

    200 000 toisinajattelijaa on hiljaa koska niillä ei ole enää ääntä. Jos joku mariginaalilehti on hengissä, se ilmestyy pari kertaa viikossa ja jaetaan myöhässä. Sisällöstä en tiedä koska niitä ei näe R-kioskeissa eikä kirjastoissa. Toisinajattelijan blogi näyttää paskalta ja löyhkää katkeruudelta, ei semmoista huvikseen lue.

    Lopusta hiljaisuudesta pitää huolen itsesensuuri eli itsesuojeluvaisto.

    VastaaPoista
  8. Ameriikassa kuulemma Korkein Soikeus on The Oval Office.

    VastaaPoista
  9. Mahdollisuus on täällä matkanetin maailmassa missä käydään tapaamassa henkisiä sukulaisieluja, noita propellipäitä, jotka päivittävät wikipedejä ja luovat kaikkea uutta vaikka ratikanpenkillä tai parlamentin rappusilla istuen.

    Pelko on tammipöytien ääressä missä perustetaan innovaatiojohtajien virkoja Lepikon torpan pojan jälkeläiselle kuvitellen että osaahan jokainen keksiä jos sillä on oikea sukunimi.

    VastaaPoista
  10. Tuota, tämä on nyt ihan sivuseikka, mutta usein kuulee väitettävän, että mies saa ahdistelusyytteen jos "pitää naisista mutta ei pidä suutaan kiinni". En ole perehtynyt oikeustapauksiin, saisinko esimerkin?

    Siis miehestä, joka on saanut ahdistelusyytteen sen perusteella, että ilmaisee pitävänsä naisista, vaikka nyt sitten sanomalla että pitää nuorten naisten katselemisesta?

    Minulla on sellainen käsitys että oikeastaan aika harvoin yliopisto-opiskelijat syyttävät opettajiaan seksuaalisesta häirinnästä, kolleegojen välisiä häirintätapauksia on kai muutama joka vuosi. (joskus on tullut ilmi myös naishäiritsijöitä, ette te miehet tälläkään alalla saa yksinoikeutta)

    On tietysti hyvin raflaavaa ja modernia, että vänistään miesten vähistä oikeuksista kertoa rasvaisia vitsejä, mutta ei se nyt niin itsestäänselvää vieläkään taida olla että häirinnän uhri uskaltaa asiasta inahtaa. Pitäisin siis suuta soukemmalla "sananvapaudesta" tällä sektorilla.

    Ja joo, olen äkäinen lesbotraktori.
    Huoh.
    (Eihän näistä asioista muuten saa huomauttaa)

    VastaaPoista
  11. Suomen perustuslaki on metka teksti. Se ei tunne sanaa "taideluomus", mutta sen sijaan se tuntee sanan "sananvapaus". Se näyttää olevan ainoa kohta peruslainsäädännöstä, joka edes sivuaa asiaa.

    Jos ilmaisun aiheiden ja keinojen siedettävyyttä on pakko arvioida, lainsäädäntö ei näytä tarjoavan muuta mahdollisuutta kuin käsitellä sitä sananvapauskysymyksenä. Kertaheitolla kysymys on raskaimman kaliiberin asiasta, ellei sitten perustuslakia kaikessa hiljaisuudessa ohiteta. Usein ohitetaankin.

    Ehkä näin on parasta. Kun politiikka ottaa asiakseen alkaa määrittää taidetta, tuloksena on ollut lähinnä lausumia siitä, mitä pitäisi tehdä niille henkilöille, jotka maalaavat puut sinisiksi ja taivaan vihreäksi.

    Minusta Iranin holocaust-pilapiirroskilpailun voittajatyöt olivat pilapiirroksina nokkelia ja laadukkaita. Niissä oli visuaalisia ideoita, joita ei käy päinsä kääntää sanoiksi. Niiden taso kestää hyvin vertailun tanskalaisten islam-piirrosten kanssa.

    Ikävä vain että politiikan ja julkisen sanan mielestä tällainen epäideologinen tarkastelukulma on hyödytön ja väärä. Asialle pitäisi kuulemma tehdä jotakin. Lakeja on ehdotettu.

    VastaaPoista
  12. Entisajan hyvistä puhujista tulee mieleen tietysti Kekkonen, joka taisi kuitenkin olla enemmän kehuttu kuin hyvä. Hänellähän oli vähän ässävikaa, varsinkin vanhempana, ja hän tihrusti paperia aika tiiviisti. Tv-puhe vuodelta 1961 noottikriisin lauettua on vähän hötkyilevä, mutta itse tilanne tuntuu todella reaaliaikaiselta, ihan kuin Kekkonen olisi tullut tv-studioon suoraan lentokoneesta.

    Nykyään puhujat esiintyvät haastatteluissa eivätkä puhujanpöntöissä, jolloin tärkeintä tuntuu olevan se, että muodostaa oikeaoppisia lauseita ilman änkytystä ja miettimistaukoja. Jos ähisee tai ynisee kesken vastauksen, niin vaikuttaa epävarmalta. Tosin ei tämä tunnu esim. Niinistön tai Vanhasen uraa haitanneen. Lipposen tauot olivat äänettömiä, mikä näyttää tv:ssä fiksummalta kuin ähinä mutta ei kuitenkaan niin hyvältä kuin nopeammin soljuva puhe.

    Harmikseni joku Zyskowicz tai Sarasvuo ovat nykyään niitä, jotka hallitsevat tv-puhumisen tekniikkapuolen, vaikka juttujen sisältö onkin enimmäkseen hölynpölyä. Vasemmalla ainoastaan Esko Seppänen osaa asiansa, mutta ääni tulee liian syvältä kurkusta, melkein kuin haudan takaa.

    Vanhoja arkistopätkiä katsellessa ja kuunnellessa tulee vaikutelma, että kukaan entisajan puhuja ei pärjäisi nykyajan mediaviidakossa. Kekkosenkin hyvyys tuntuu hyvältä vain oman aikansa muihin puhujiin verrattuna, joista tosin ei ole niin paljon vertailuaineistoa tarjolla. Paasikivi puolestaan oli kai sellainen hahmo, jonka nykyään lööpit nauraisivat pihalle heti ensimmäisen raivokohtauksen jälkeen. Jokin aika sitten Yle Teemalla näytetty Veikko Ihamuotilan esiintyminen 70-luvulta veti kyllä vertoja Kekkoselle.

    VastaaPoista
  13. Ad Sari:

    Ei yhtään sivuseikka - tällä hetkellä kaksi tapausta ratkaistu mutta vailla lainvoimaa. Uhri nainen, ei opiskelija vaan hallintohenkilö. Arvioni: uhrin henkinen tasapaino ongelmallinen kysymys - joukko kirjattuja ilmiantoja hallinnossa ja työterveysasemalla. Seuraus: kurinpitotoimi kohdistettu opettajaan, joka ei ole kosketellut eikä ehdotellut, vaan kiitellyt naisen ulkonäköä ja asua.

    Varmistus: olen tuntenut ja tunnen kopeloijia ja käsiksi kävijöitä ja olen ollut heittämässä hankeen miehiä, joiden räävittömyyttä myös muut miehet ovat pitäneet häiritsevänä. Siis tietysti todellisia tapauksia on, mutta nyt mainintani johtui oikeudellisista toimista asioissa, jotka eivät kokemukseni mukaan tule edes lähelle sitä rajaa, jossa poliisi katsoisi olevan aihetta esitutkintaan.

    Tiedän useita työpaikkakiusaamista koskevia tapauksia, joissa vilpitön käsitykseni on, että tarvittaisiin psykologista eikä hallinnollista apua.

    Uudelleen: olen joutunut tuntemaan moniakin sen tason työpaikkakiusaajia, että veri hyytyy muistellessakin. Ilmiö oli tuttu ja täysin vaiettu tuomioistuimissa, joissa työskentelee mm. esittelijöinä tilapäistä työvoimaa hyvin alistetussa asemassa.

    Ymmärrät että en mainitse nimiä.

    VastaaPoista
  14. "Paljonko ja miten kirjan levitys tapahtuisi? Netissäkö. Höh"

    Kyllä vaan. Esim
    valokuvissa ja musiikkikappaleissa on jo monia tapoja kappaleiden piilomerkintään ja luvattomien kappaleiden löytämiseen. Voisihan sinne vertaisverkkoon mennä poliisikin peitetoiminnassaan... kai. Tosin kestää kauan ennen kuin passipoliisina aloittaneet konkarit väistyvät strategisesta päätöksenteosta.

    VastaaPoista
  15. Luulenpa että ongelma työpaikkakiusaamisen niinkuin myös seksuaalisen ahdistelun/häirinnän käsittelyssä on nimenomaan se väistämäntön tosiseikka, että usein tapauksiin liittyy psykologisia ongelmia. Aina ei ole ilmiselvää missä on muna, missä kana, ahdistelu ja kiussaminen kun aiheuttavat väistämättä psykologisia ongelmia kenelle hyvänsä jatkuessaan.

    On siis erityisen vaikeaa todeta milloin syytökset ovat seurausta psykologisista ongelmista, siis suomeksi sanottuna: ei ole helppo aina todeta milloin on kyseessä vainoharhaisuus.
    Ei ole siis helppoa alittaa syytösprosessia, kun tietää, että saattaa joutua hullunkirjoihin, jos ei virallisesti niin ainakin huhupuheissa. Moni kuittaakin ne kopeloinnitkin, saatikka sitten pelkät rasvaiset huomautukset tuomatta asiaa julkisuuteen.

    Aina sanotaan että kertakin riittää, mutta sanopas se milloin se kerta on sellainen, että
    ahdistelun tunnusmerkit täyttyy. Ei ole yksinkertaista se.

    VastaaPoista
  16. Jahkailin 2 tunnin nukkumisen jälkeen suraavia:

    Aiheuttaavatko Yle+muut yhtiöt vertaisverkkoilua omalla tavallaan? Perustelen sillä, että uusimmat tv-sarjat, elokuvat näkisin hdtv-laatuna vain jos imuroisin ne netistä. Ja paljon aiemmin kuin Suomessa esitettäisiin.
    Ostettaisiinko ko. sarjoja ja elokuvia Suomessa esitettäväksi, jos puolet suomalaisista olisi ne imuroinut ja nähnyt aiemmin?

    Ja kirjoista: Itinfo julkisti pdf-formaatissa aikoinaan kaikki suomalaiset atk-kirjat. Eipä julkaise enää mitään. Homma ei kannattanut, koska kirjat olivat välittämästi julkaisun jälkeen vapaasti imuroitavissa vertaisverkoissa, eikä myynti kannattanut.

    Arka aihe, eli revisionismi. Huh, huh. Kirpparilta osui käsiini kirja:Butz, The Hoax of the Twentieth Century.
    Huh, huh.
    Mielenkiinnosta ja uteliaisuuttani lueskelin viime viikon lähes kaiken aiheeseen liittyvä mitä netistä löytyi Irvingiä myöten.
    Suurin osa asioiden käsittelystä oli täyttä wikinää. Mutta osin pysähdyin miettimään ja syväluotaamaan aiempia mietteitäni.
    Uskallanko enää kysyä tarkempia tietoja, koska oikeastaan mistään en löytänyt vastauksia revisionisteille.
    Miten voisin asioita faktauttaa etten joutuisi hullunkirjoihin tai vankilaan?
    Arveluttaa jo tännekin tätä kirjoittaa, etten vaan saisi wikiä naamaani.

    Kielletäänkö seuraavaksi "kansainvälisesti""terroristien" motiivien puolustaminen ja asioistaan kyseleminen?

    Tuure Junnila sai aikoinaan pellen maineen. Sananvapauden ansiosta. Lehdistö ja media osasi käyttää sananvapauttaan tasa-arvottomasti. Ja kansa uskoi.
    Vennamon todellisesta persoonasta en vielä ole täysin päässyt perille, mutta hänetkin tasa-arvoistettiin sananvapaudella.
    Samoin kävi Väyrysen. Lehdistön ja median valheet saivat hänestäkin pellen aikaiseksi ilman faktaa ja fiktiothan toimittajat pyysivät henkilökohtaisesti Väyryseltä anteeksi, mutta tasa-arvoton Väyrysestä tuli, olkoon persoonana kuinka vastenmielinen tahansa.

    Sananvapaus on siis pelkkää termistöä. Sanat eivät meillä riitä kuvaamaan asioita tarpeeksi. Inuiiteillä oli toista sataa sanaa lumelle, muttei yhtään kukalle. He eivät osanneet kuvailla kuin oman hetkensä tilannetta sanoin. Kaikki muu ympärillä oleva oli tuntematonta, sanatonta. Ja se kuka osasi heille selvittää uuden sanan merkityksen jäi auktoriteetiksi. Se on vaarallista. Siis tuo kulloisenkin sananvapauden merkityksen selvittäminen.

    VastaaPoista
  17. Kiusaaminen on paha juttu. Paras ohje kohteelle on, ettei kiusaannu. Jos on oikeasti kiusaamisesta kysymys, niin kiusaaja vetää ajan oloon överiksi niin, että muutkin huomaavat. Sitä ennen on aivan turha kitistä.

    Lapsilaumasta saa kiusaamalla lähinnä itkua ja murjottamista. Johtaja, joka saa alaisensa itkemään, on väärällä paikalla.

    VastaaPoista
  18. Jatkan vielä Sananvapauden väärinkäytöstä, jolla luodaan mielikuvia kansalaisten tajuntaan.
    Hyvänä esimerkkinä ovat Aamulehden "stasi-lista" kirjoittelut.

    Aamulehden jutut ovat osin täysin fiktiota. Tarkoitan, etteivät toimittajat ole edes tutustuneet ja tarkistaneet lähdetietoja. Lähdekritiikki puuttuu ja tästä syystä toimittajat eivät ole edes ymmärtäneet mitä kirjoittavat vaan ovat sotkeneet sanat ja termit sekä käytännön perusteellisesti.
    Sensaation tasa-arvoinen sananvapaus.

    Toinen pointti on sananvapauden vääränlainen hyödyntäminen. Esimerkkinä ministeri Holmlundin "haastattelut"? Sanoisinko irvikuvahaastattelut.
    Jokainen toimittaja tietää ministerien olevan vaitiolovelvollisia useistakin asioista. Tätä seikkaa väärällä tavalla hyödyntäen on saatu aikaan teko-skandaaleja ja saatu mukamas "ministeri pussitettua".
    Toinen osapuoli voi käyttää sananvapautta mutta vastauksen antajalta sanavapauden käyttö ei ole sallittua.

    Sama oli aikoinaan Viinasen "Whisky"-pullon vedonlyönnin kanssa.

    Kummallista. Nyt on saatu osa kansalaisista hurmostilaan. Osa poliittisista päättäjistäkin on pelkästään irvikuvahaastattelujen tiedon päällä.

    Jos samanlainen "haastattelu" tehtäisiin Nokian hallituksen jäsenille (ovat vaitiolovelvollisia) niin uskoisin suurimman osan kansalaisista olevat tuollaista "jurnalismia" vastaan, koska ainakin ymmärtäisivät mistä on tapauksessa olisi kyse kun kieltäydytään tarkemmin Nokian asioista kommentoimasta.

    VastaaPoista
  19. Männäviikolla joku esitti Vallilassa kielletyn elokuvan ja joutui siitä hyvästä putkaan. Onko George Bush jälleen syyllinen?

    VastaaPoista
  20. Ad Jouni Snellman:

    Jos viittaat talonvaltaajien näyttämään elokuvaan, se oli luvaton esitys, ei kielletty elokuva. Muuan toimittaja soittikin siitä minulle ja sai standardivastauksen julkisesta esittämisestä, jollainen näytti olleen kysymyksessä.

    Käsitän että kysymyksessä oli provokaatio eli suomeksi härnääminen.

    Nähdäkseni poliisilla on meillä yleensä hyvä suhtautuminen erilaisiin valtauksiin. Päivän lehdessä hra komisarjus sanoo kadunvaltauksesta, että mitäs, tässä vähän soitellaan ja istuskellaan ja se siitä.

    Aplodit.

    VastaaPoista
  21. Ad Rauno Rasanen:

    Ihan kiinnostavaa. Olen tavannut Lehdon. Erikoinen tapaus - huippulyyrikko ja loistava kääntäjä ja samalla ammattitason it-osaaja.

    Ehkä mukana on rahtunen mystiikan tekemistä.

    Kustantajat ovat perinteisesti ylläpitäneet muutamaa kesyä lyyrikkoa, etenkin sellaisia, jotka ovat hyviä mutta kykenemättömiä muuhun elämisen keinoon. Maila Pylkkönen oli sellainen.

    Jyrki Pellisestä, jonka tunnen myös mieskohtaisesti, joku sanoi hiukan ilkeästi, että hän on nokkahuilusonaattien mestari. HELKAn mukaan näitä nokkahuilukirjoja on painettu lähes 40 kpl.

    Ulottaisin viime päivien ajatukseni lyriikkaan - tuoksuvien, rapisevien niteiden aika voi olla takanapäin. Ellei sitten ilmaannu mesenaatteja.

    VastaaPoista
  22. Ad Omnia:

    Sanoilla on markkinat, joilla on kysyntää ja tarjontaa ja "kohtaanto" (vuoden uudissana) ei välttämättä toimi. Siis kirpputorilla on tungosta niin että ujot eivät löydä etsimäänsä.

    Suurten medioiden voima näyttää musertavalta, mutta se silppuaa sanatkin.

    Miten kiinnostava olisi "Helsingin Sanomien parhaat palat ja sattuvimmat sutkaukset 1980-1985"?

    Näkisin niin mielelläni tyhmien tekijänoikeuskäytäntöjen helpottuvan niin että saisimme aluksi "Suomen Runottaren" ja sitten "Suomen kirjallisuus I-VIII" antologian ilmaiseksi nettiin.

    Antologia sopii verkkoon kuin peukalo perseeseen.

    Ja tulonmenetyskin on kuvitteellinen. Ainakin Runotar on kunnia kirjoittajalle. On sellaisia toimittajia vieläkin.

    Katseeni kohdistuu Suomen kirjailijaliittoon ja Parnassoon.

    VastaaPoista
  23. Anonyymille:
    "Esim
    valokuvissa ja musiikkikappaleissa on jo monia tapoja kappaleiden piilomerkintään ja luvattomien kappaleiden löytämiseen. Voisihan sinne vertaisverkkoon mennä poliisikin peitetoiminnassaan... kai. Tosin kestää kauan ennen kuin passipoliisina aloittaneet konkarit väistyvät strategisesta päätöksenteosta."


    Eipä ole monia tapoja. Kukaan ei löydä minun "laittomia" elokuvia tai musiikkikappaleitani. Kotiini ei ole pääsyä. Eikä kiintolevylleni.
    Vertaisverkot ovat osin jo taakse jäänyttä elämää. Elokuvat ja musiikki leviävät usein kahden kesken ftp:n kautta (vastaavat) tai yliopistojen opiskelijoiden ftp-servujen kautta. Niitä on kuule yllättävän paljon täällä suomessakin.

    Vieläkin haluan kuullä tarkan selvityksen miten kirjailijat tai musiikintekijät saavat ansaitun palkkionsa myydyistä kirjoista. Siis tässä nettijulkaisussa ja tekijänoikeusvastaisuudessa.
    Kuinka monelta musiikintekijältä tai kirjailijalta tätä on kysytty ja mitä ovat vastanneet.

    Kaikki dc-hubit näyttävät jo nyt lataajien ja imuroivien ip-numerot, ei siinä poliisia tarvita. Siitä vaan 10.000 käyttäjän ip-numerot tarkennuksiin ja 10.000 käyttäjää haastetaan oikeuteen? Huh.

    VastaaPoista
  24. Ad Jarmom:

    Kyllä flag-saluting ja eri maiden huivikieltoa ja huivipakkoa koskevat jutut ovat mielestäni pikemmin kiistoja siitä, kuinka monta hirtettyä mahtuu samaan lipputankoon.

    Meillä muuten pääsisi poliisin puheille tekemällä shortsit Suomen lipusta. Kuten oikein onkin. Eräät symbolit - ääripäässä hautakivet, olisi jätettävä rauhaan.

    VastaaPoista
  25. Ad Anonyymi:

    Luuloni on, että perustuslakiin asti Suomessa kuunneltiin puhelimia muuten vain. Runkoverkko hallinnoi valtion laitos ja kuuntelemiseen riittivät linjapihdit ja hauenleukaliittimet.

    Johan YLEn miehet onnistuivat äänittämään salaa Hitlerin jupinat 1942 eli aikana jolloin nauhuri ei ollut vielä tuotannossa. (Tallennusmenetelmiä tietenkin oli äänilevystä alkaen.)

    VastaaPoista
  26. Ad Jarmom:

    Mielestäni ajatuksesi kulkee juuri oikeaa rataa. Junnila ja myös Ilaskivi olivat sellaisessa asemassa, että uskalsivat puhua hirveitä.

    Sitä vastoin ajattelen joskus sydän kirvellen Kauko Karetta, jota itsekin pidin kahelina. Jälkeenpäin tarkastellen Kare julkaisi kaikki tärkeät ja totuudelliset poliittiset kirjat.

    Ja olin mukana Vankileirien saariston kahinassa.

    Ja kirjoitin valituksen, kun elokuva "Päivä Ivan Denisovitshin elämässä" kiellettiin, ja ulkoministeriön miehet istuivat erikoisnäytännössä katsomassa. Elokuva oli hieno.

    Sen ohjaaja, Viipurissa syntynyt Casper näyttää kuolleen syöpään vähin äänin 1998.

    VastaaPoista
  27. Kemppiselle:
    "Meillä muuten pääsisi poliisin puheille tekemällä shortsit Suomen lipusta. Kuten oikein onkin. Eräät symbolit - ääripäässä hautakivet, olisi jätettävä rauhaan."

    Joskus olen erehtynyt katselemaan urheilukilpailuja. Suomen lippu on välillä hartioilla viittana, housuissa roikkumassa, hameena ja istuma-alustana. Näin urheilijan niistävän nenänsäkin Suomen lippuun. En ole nähnyt lippupoliiseja asian tiimoilla. Missä mahtaa raja kulkea. Kuinka monta lippua enkeli jaksaa kantaa?

    VastaaPoista
  28. "Johan YLEn miehet onnistuivat äänittämään salaa Hitlerin jupinat 1942 eli aikana jolloin nauhuri ei ollut vielä tuotannossa. (Tallennusmenetelmiä tietenkin oli äänilevystä alkaen.)"

    Luin aikoinani saksankielisen jutun II-maailmansodan pommituksista. Mieleeni jäi kohta, jossa kerrottiin Zimmerman-nimisen miehen kuolleen pommituksessa berliinissä -41? katsellessaan televisiota. Olisiko Zimmerman sitten ensimmäinen televisioaikakauden nörtti.

    VastaaPoista
  29. Ja kirjoista: ...ei kannattanut, koska kirjat olivat välittämästi julkaisun jälkeen vapaasti imuroitavissa..."

    Niinhän ne ovat laittomat kopiot elokuvista ja äänitteistäkin jo ennen julkaisemista saatavissa. Tarvittaisiin valvontaa tai internetin tekijänoikeusmaksu... kuten tyhjissä nauhoissa oli. Mutta tässä voi mennä lapsi pesuveden mukana. It-innostus on ehkä juuri sen vuoksi kovaa, että voi saada niin paljon kaikkea ilmaiseksi, mistä muualla joutuisi maksamaan. Kun se katoaa, innostus vähenee myös... ai niin - jäähän sentään finlex ja viranomaistiedotteet maksuttomiksi.

    VastaaPoista
  30. Näistä symboleista.

    Aikanaan rikolliset Ranskassa polttomerkittiin valtion vaakunalla. Näin tehtiin ainakin mittojen väärentäjille.

    Olen ehdottanut että seksuaalirikolliset saisivat tatuoinnin, Suomen Leijonan vaikkapa käsivarteensa tai vaikkapa kaulaansa. Ei tarvitsisi kysellä työpaikkojenkaan erikseen taustoja poliisilta, kun pyytäisi vain kääräisemaan hihaansa.

    VastaaPoista
  31. Varapygmi:

    Aivan nerokas puujalkavitsi!

    Mietin oikeustieteellisessä tiedekunnassa joskus että millainen on julkisoikea kun on olemassa julkisoikeuden laitos. Onko se kaappisoikean vastakohta?

    VastaaPoista
  32. Komppaan Junakohtausta ja aion itsekin tempaista piakkoin taas muutaman filippiikin.

    Jos esimerkiksi Muhammad-kuvien suomalaiset julkaisijat olisi tuomittu ei Suomessa olisi ollut, meitä Nokian metsien humalaisia huutelijoita lukuun ottamatta, yhtäkään tahoa, joka olisi ääntään nostanut.

    VastaaPoista
  33. Ad Omnia:

    Kirjojen jakelun siirtäminen Internetiin ei onnistu siten että kirjailijoiden edut säilyisivät.

    Mielestäni sekä musiikin että tekstin kustantajat ovat seuranneet kehitystä kuin lehmä sateessa.

    Tietysti uusia ansaintamalleja löytyy. Ei siihen tarvita muuta kuin edullinen hinta ja hyvä käytettävyys.

    Nyt rettelöinti on johtanut siihen, että tekijänoikeuden kunnioitus on vakavasti kärsinyt. - Useimmat meistä eivät varasta kaupasta ruokaa, vaikka se tuntuisi kalliilta. Emme ole niin moraalisia, vaan toimimme helpoimmalla tavalla.

    Kirjoja varastetaan ehkä liikaa kirjastoista. Se nyt kuitenkin on kestetty.

    Tekijänoikeuden haltijat yrittävät pitää kiinni rakenteista, jotka eivät kerta kaikkiaan toimi.

    Esimerkki: joku haluaa maksaa 80 euroa WSOY:n oikeustieteellisestä kirjasta. Toiselle välttäisi huonommin ja halvemmin tehty 50-euroinen tai "Intian standardin" mukainen 10-euroinen. Jos pdf:n saisi 5 eurolla, aika moni voisi jättää kopioimatta.

    Siis: oikeudenhaltijoiden oikeustaistelu on 1700-luvun merkantilismia: talonpoika ei saa myydä tervaa sinne, mistä saa hyvä hinnan, vaan se on myytävä tietylle porvarille Kokkolaan.

    Miltä maailma näyttäisi ja millaisia olisivat hinnat, jos jollain olisi oikeudellinen monopoli esimerkiksi tietokoneen näppäimistöjen valmistamiseen?

    VastaaPoista
  34. Ad Jarmom:

    Televisio oli käytössä Saksassa ennen sotia. Tarkoitus oli koota kyläläiset televisiotupaan (Fernsehstube) katselemaan putkea. Myös Englanti aloitti lähetykset reippaasti ennen sotia. Television kaupallinen versio oli demonstroitu 20-luvun puolella ja patentti on edelliseltä vuosisadalta.

    Yhdysvalloissa Hollywood ja radiomonopolit (RCA jne.) onnistuivat jarruttamaan kehitystä niin että telelevisiolähetykset alkoivat toden teolla vasta sodan jälkeen, ja kuva oli taatusti surkea.

    Tästä voisi kirjoittaa surullisen tarinan - sittenhän aikanaan japanilaiset ja muut aasialaiset valmistajat tuhosivat koko USA:n televisioita valmistaneen teollisuuden, joka oli pannut uskonsa kartelleihin ja korkeisiin hintoihin.

    Ei ollut tekijänoikeutta...

    VastaaPoista
  35. Kemppiselle:

    "Tekijänoikeuden haltijat yrittävät pitää kiinni rakenteista, jotka eivät kerta kaikkiaan toimi.

    Esimerkki: joku haluaa maksaa 80 euroa WSOY:n oikeustieteellisestä kirjasta. Toiselle välttäisi huonommin ja halvemmin tehty 50-euroinen tai "Intian standardin" mukainen 10-euroinen. Jos pdf:n saisi 5 eurolla, aika moni voisi jättää kopioimatta.


    Eikö tuo ole lähinnä kustantajan asia kuin tekijänoikeusjärjestöjen?

    Mietin hieman kustannusrakennetta kirjalle... Tarjous parin viikon takaa:

    3000 kappaletta A4-koko, 80 g offset, 4/4 kannet(250g) sidottuna, 120-sivua maksaa suoraan kirjapainosta tilattuna:
    5.819,67 e + alv

    Noin KAKSI euroa kappale (+alv)

    Entäs "Huonompi ja halvempi":
    Kun sama paketti monisteina ja reiitettynä maksaisi 1 euro 15 senttiä pakattuna.

    Mietityttää hieman millä laskutavalla tekijänoikeusjärjestöt olisivat syyllistyneet kirjan kalliiseen hintaan tms?
    Vai olenko ymmärtänyt väärin mitä tässä haetaan?

    Viiden euron pdf leviäsi varmasti "laittomana" kopiona aivan kuin 100 euron pdf. Hinta ei tuota mielestäni ratkaise vaan saannin helppous ja nopeus.
    Ei tarvitse täyttää lomakkeita, salasanoja, eikä kirjautua pankkiin maksamaan laskua. Halpa ajatellaan sellaiseksi, ettei siitä kukaan tappiota kärsi, kun noin halvalla myydään.

    VastaaPoista
  36. "Nähdäkseni poliisilla on meillä yleensä hyvä suhtautuminen erilaisiin valtauksiin. Päivän lehdessä hra komisarjus sanoo kadunvaltauksesta, että mitäs, tässä vähän soitellaan ja istuskellaan ja se siitä."

    Poliisi tuossa kyllä jättää noudattamatta sille määrättyä velvollisuutta lain valvomisesta. Kuten kaikki tietävät niin Tieliikennelaissa kielletään erikseen liikenteen häiritseminen.

    "3 §

    Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet

    Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

    ****Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä.****"

    Mitään tarvettahan tuollaiselle estolle ja häirinnälle ei ole, joten, miksi poliisi sitten ei toimi täyttääkseen velvollisuutensa? Syy on tietenkin se, että tuolla rikospaikalla ei ajeta ylinopeutta, mikä saisi poliisin välittömästi paikalle ja epäilemään törkeästä liikenteen vaarantamisesta.

    VastaaPoista
  37. taa on kanssa aika tylsaa / jonottaa ohjelmia digitallentimen kanssa, kun ne vois olla kilkattavana netissa. miksi maksaa antenniputkesta lupamaksuineen
    ja kolmen standardin T C S sijaan yksi / onko alyttomampaa nahty kuin etta kolmet standardit samaan asiaan.

    VastaaPoista
  38. Pakko kommentoida seksuaalisesta ahdistelusta. 80-luvulla yliopistossa tehtiin yksi kantelu seksuaalisesta ahdistelusta, joka koostui lähinnä siitä, että muuan professori oli edellisenä vuonna pikkujouluissa katsonut kantelijaa himoiten. Dekaani selvästikin tajusi, että kantelijan kytkin luisti, ja juttu haudattiin hiljaisuudessa. Nykyaikana professori saattaisi olla tuossa tilanteessa ihan oikeasti vaikeuksissa.

    VastaaPoista
  39. Keijo Ahlqvist - puhut totta, näin on, ollut ja taitaa tulla aina olemaan. Tämä suomalainen julkaisuvapaus on yhtä ja samaa Manne-tv:tä. Että "terrrvvee"!

    V.I. Rockefeller.

    VastaaPoista
  40. Mielenkiintoiset sivut. Tuhansia tunteja elokuvaa, musiikkia, historiallisia dokkareita, vanhoja tv-sarjoja, panssarilaiva potemkin-elokuva jne....

    kannattaa vilkaista ja ihmetellä:

    http://stage6.divx.com/?cid=inprod0002

    VastaaPoista
  41. Liitän teknisenä avustajan tähän:

    "Hei,

    En osaa tekniikkaa. Seuraavan olisin voinut laittaa blogisi avoimeksikin kommentaariksi. Jos osaat, siitä vaan.

    Päivystävän professorin ongelmaa on joutunut pohtimaan. Tiedotusvälineiden kehitys on johtanut henkilöitymiseen. Kun vaikkapa dramaattinen rikosjuttu tulee ajankohtaiseksi, toimittajat etsii sopivia kasvoja asiantuntijoiksi. Kiireessä on ymmärrettävää, että toimittaja soittaa sille, jonka kanssa ennenkin on puhunut ja jolta on saanut kutakuinkin järkevän kommentin. Ulkopuoliselle voi tulla kuva, että julkisuudenkipeät professorit kutsuu koolle lehdistökonferensseja saadakseen julistaa mielipiteitään. Kuten Jukka Kemppinen varmasti hyvin tietää, täysin päinvastainen on normaalitilanne. Kiireistä kannanottoa tiukataan, eikä se yleensä ole helppoa, kun asia on vaikea ja usein maan parhaat juristit on puineet kysymystä pitkään.

    Silti olen omalta osaltani katsonut, että valtion palkkaaman virkavelvollisuuksiin kuuluu olla julkisten tiedotusvälineiden käytettävissä. Jos asiasta jotain on mahdollista lausua tarjotun perustiedon pohjalta, se täytyy myös tehdä. Kovin kiitollista tämä ei useinkaan ole, palautetta tulee rankastikin. Tappouhkaukset ovat toistaiseksi jääneet, onneksi, vain puheeksi. Toimittajien ammattitaitoa olen kuitenkin oppinut arvostamaan; aniharvoin kukaan on tietoisesti pyrkinyt vääristämään tarkoitettua sanomaa.

    Kemppisen blogissa minut mainitaan imperfektissä. Hyvä on, päivänkohtaisessa ilmapiirissä tunteekin itsensä usein "entiseksi". Itse käsitän silti edelleen olevani reaaliaikainen preesensolento. Jos joku kysyy, emerituksenakin edelleen vastaan. Rikosoikeuden nykyisen professoririntaman murhaavat kannanotot ajankohtaiseen päätökseen tuomitsematta jättämisestä hirvittävät, tosin Ari-Matti Nuutilan esiintyminen aamun MTV3:ssa oli viileän asiallinen.

    Kemppisen mainitseman Eero Backmanin kurssiin kuuluvan teoksen perusteella asetin opiskelijoille toisinaan kysymyksen "Hyvät, pahat ja rumat - suomalaisia rikosoikeustutkijoita Backmanin avoimella asteikolla". Kiva että nyt saatiin Kemppisen vastaus tehtävään.

    En kuulu Kemppisen faneihin, mutta jotain outoa viha-rakkaussuhdetta blogikin pitää yllä.

    Pekka Koskinen"

    VastaaPoista
  42. ahdistelut ja kiusaamiset on kummia asioita. ei niitä oikein tahdo uskoa. tuomittiin lastensuojeluliitossakin joku. siihen saakka uskottiin kai, että jonkun kytkin luistaa... ota näistä sitten selvä. miten machokulttuureissa mahtaa olla. pääseekö viheltelystä vankilaan vai riittääkö, että menettää työpaikkansa?

    VastaaPoista
  43. Sananvapauden kynnyskysymys on nähdäkseni tämä: Yhtäältä on kiva juttu että asioista saa puhua. Toisaalta puhumalla saa paljon pahaa aikaan, sellaisillekin jotka eivät sitä ansaitse. Ja se mihin raja näiden välillä vedetään ei oikeastaan perustu mihinkään. Kaikki varmaan ovat sitä mieltä että puolueita ja aatteita pitää saada haukkua ja herjata miten päin haluaa, mutta entäs uskonnot? Rodut? Niin miksi muka ei?

    Ehdotan alkajaisiksi käyttöön otettavaksi pykälää, joka kieltää julkisen valehtelun, harmittomistakin asioista, vähintään sakon uhalla. Valheista voi loukkaantua ymmärrettävästi, mutta jos puhutaan faktoja, vika on loukkaantuvassa. Eikö se näin mene?


    Mitä tulee ahdisteluun, pitäisi takoa tiettyjen ihmisten päähän että flirttailu ei ole ahdistelua vaan lisääntymisen perusedellytys, ja heteromies joka ei tuijota naisten perseitä on oksymoroni.

    VastaaPoista
  44. Jaa-a eihän niitä ny kimpassa kande kattella. Kun yksin kattelee, niin voi saadakin.
    opit sääki sitte kun oot saanu.

    (oksymoroni...sananparsi, joka yhdistää kaksi vastakkaista termiä, kuten esim. "hyvin paha". Sana oksymoron on alun perin kreikkalainen termi, joka tulee sanoista oxy ("terävä") ja moros ("tylsä")

    VastaaPoista