Sivun näyttöjä yhteensä

5. elokuuta 2007

Mutteripannu

Osasin vain aavistella, miten vaarallinen paikka Internet on.

Ajattelin vain sanoa, että mutteripannullakin saa kelvollista espressoa, jota juon halukkaasti. Espressokoneisiin kotona suhtudun epäluuloisesti.

Pieni haeskelu osoitti, että kahvit saattaa olla heti pornon jälkeen verkon suosituin aihe, ja pelkästään blogeja on loputtoman tuntuinen määrä - myös suomeksi. Ristretto.fi sisältää erään yhteenvedon.

Kuten blogosfäärissä on tapana, kaikki ovat oikeassa omasta mielestää ja eri mieltä keskenään.

Kahvin keittäinen vaikuttaa myös vaaralliselta harrasteelta, josta on aihetta pysytellä etäällä. Papujen valitseminen, jauhaminen ja tamppaaminen ovat omia tieteenalojaan.

En osaa vaatiaa mitään sellaista. Suhtaudun espressoon samalla tavalla kuin aliupseerikerholla suhtaudutaan viinaan - kunhan on helppoa juoda ja koreaa oksentaa.

Onhan niissä eroja, mutta miksi juuri minun pitäisi saada kauhean hyvää kahvia? Vähempikin välttää.

Näyttää myös siltä, että fundamentalistien joukot ovat kaivautuneet asemiin. Alumiininen mutteripannu ei kelpaa toisille alkuunkaan. Kuuluu olevan myrkyllinen.

Onhan se myrkyllinen tämä maapallon kolmanneksi yleisin aine (bauksiitti, kryosiitti), mutta miten paljon sitä pitää holvata ennen kuin myrkyttyy?

En tiedä enkä välitä.

Alumiinen on kätsä, koska siihen soveltaa mielellään ranskalaisen keittiön periaatetta: ruuanvalmistusastioita ei koskaa pestä. Ne patinoituvat nopeasti meheviksi kuin tupakkapiippu.

Lukemani mukaan 30-luvulla nykyisen muotonsa saanut mutteripannu löytyy Italiassa jokseenkin jokaisesta taloudesta, ja niitä on myyty kymmeniä miljoonia.

Kahvi on kansallista. Ei siitä ole pitkä aika, kun suomalaiset tiesivät, ettei "kunnon" kahvia saa muualta kuin Suomesta. Toisaalta ihmettelin itsekin talvella Teneriffalla, mitä mahtaa olla aine, jota myytiin espressona. Maku ei ollut edes sinne päin.

Mutta alumiini on fasismin suuri metalli. Mussolinin miehet kehuivat kernaasti, että tämä lentokonemetalli kuvastelee futuristien jo lupailemaa uutta aikaa, joka julistaa Italia suuruutta.

Kieltämättä siellä tehtiin alumiinista paljon kivaa kamaa, kuten tuoleja, ja nykyisin itsestään imperiumin luonut Alessi -yhtymä suosii alumiinia tai harjattua terästä.

Alan teollisuus näkee vaivaa todistellakseen, että rajusti lisätty alumiinin käyttö raudan ja teräksen sijasta on suorin tie turvaan kasvihuoneilmiöltä.

Tuossa on jonkin verran perää. Ainakin auton- ja lentokoneenvalmistajat ovat ottaneet asian onkeensa. Paino lisää polttoaineen kulutusta. Ja sekin on totta, että alumiini on ruostumattomana sastaprosenttisesti kierrätettävissä.

Mutteripannulla on puolensa ja puolensa.

Kiva sana tuo espresso. Tarkoittaa pikaista (express) ja ilmaistua niin kuin sanassa ekspressionismi.

Tarkemmin ajatelle maku on hiukan ekspressionistinen, kun taas maitokahvi on niin impressionistisen makuista.

Amerikkalainen Starbuck's tiettävästi suoritti noin vuonna 2000 markkinatutkimuksen, jonka tulos oli, ettei sellaiseen takavähälään kuin Helsinkiin kannata perustaa yhtään kahvilaa.

Sellaisia ne ovat, markkinatutkimukset. Nykyisin SOK:n ketjuun kuuluvassa kuppilassa saa Lappeenrannassa yhtä hyvää espressoa kuin San Franciscosta.

Ja hinnasta 95 prosenttia on puhdasta voittoa, jos osaan oikein laskea...

18 kommenttia:

  1. Mutteripannun kannattajia meilläkin ollaan, niitä on meillä kolme erikokoista, 2-, 4- ja 8-istuttavat.

    Rehvakkain kahvinheittimemme on posliinia ja alumiinia oleva vanha suurheittiömalli, jolla tekee viisi litraa baarihappoa kerrallaan. Vähemmän siivoissa juhlissa laitamme siihen jäitä, viruvalgeaa ja mausteita.

    VastaaPoista
  2. ad Patria

    No voi ei! - 'Mutteripannu'

    Mä veikkaan, että olet JK Alivaltiosihteeri-ohjelman haamukirjoittaja.

    Ja tämä blogi puolestaan Alivaltiosihteerin kundien 'päästökanava´.

    Hyvä niin.

    *
    Tekniikka on kyllä hauskaa - peräti naurettavaa!
    Vihaan sitä.

    VastaaPoista
  3. Kuten blogosfäärissä on tapana, kaikki ovat oikeassa omasta mielestää ja eri mieltä keskenään.

    Jos olet mielestäsi väärässä jossain asiassa, voiko "väärä" ajatus ikinä olla oikea mielipiteesi?

    VastaaPoista
  4. Ad Jeps:

    Hyvä kysymys; helppo vastata. Lauseessa on pieni kierous.

    Tuomarina olin usein väärässä eli esimerkiksi hovioikeudessa enemmistö oli eri mieltä perustein, jotka tunnustin perustelluiksi mutta en silti muuttanut omaa kantaani, vaan olin sitkeästi "väärässä". Enemmistö ja korkein oikeus vielä myöhemmin arvioi, että esim. tekijänoikeussopimusta oli tulkittava tekijän eduksi. Tämä on myös kirjallisuudessa yleine kanta. Oma oikeudekäynnissä ja oikeustieteessä vääräksi katsottava katani oli, että tuo sääntö koskee vain alkuperäistä tekijää eikä sitä, joka on hankkinut tekijänoikeude, kuten esimerkiksi Disney tai Microsoft. Tarkituksena on tukea heikompaa osapuolta, jollaisena näitä ei voi pitää.

    Toinen esimerkki: en pidä alumiinia mutteripannussa myrkyllisenä tai haitallisena. Mielipiteeni on luultavasti "väärä", koska puurokattilana joka päivä käytetty alumiiniastia voi aiheuttaa terveyshaittoja. Yleistän siis väärin - tietoisesti. Teen sen tässä esimerkissä kirjoitusteknisistä syistä. Jos kirjoittaisin jämptiä tekstiä, jutut olisivat kilometrin pituisia ja täynnä rajauksia ja poikkeuksia, vähän niin kuin eräät lakipykälät.

    Siten toimii kirjallisuus. Jos kirjoitan: hellepäivän aamuna on noustava varhain, oletan lukijoiden käsittävän, ettei tämä ole sellainen käsky, joka tueksi lähettäisin konepistoolimiehiä.

    VastaaPoista
  5. Ad Rauno Rasanen:

    Kysy Pasi Heikuralta (YLE, Alivaltiosihteeri).

    Ainahan sitä voi korkeilla sopimuspuolilla olla yhteisiä konkreettisia puolustusintressejä. - Teemme "Aristoteleen kantapäätä" miehissä.

    VastaaPoista
  6. Mutteripannun kaverina patterimylly kruunaa nautinnon.

    VastaaPoista
  7. Täytyypä pistäytyä Lauttasaaren sillan pielen Mutterikahvilassa katsastamassa josko heiltä saisi kunnon kahvia.

    Viimeksi sain siellä viime kesänä aamukahvina tavallista litkua palattuani iltakoneella Bolognasta, josta toin mukanani peltipurkillisen Illyn espressoa (ei kehuttavaa sekään) aiemmin Roomasta ostamaani Mutteripannuun.

    Sittemmin olen nähnyt samoja tavaroita lähikulman S-Marketin hyllyllä.

    VastaaPoista
  8. Ad Heikki Rönkkö:

    Karvas totuus on, että mutteripannuja on saanut Suomessa osuuskaupoista ainakin 20 vuotta. Naisväki pistelee niitä roskikseen, koska ne muuttuvat epästeriilin näköisiksi käytössä. Nyt Hienostoliike Anttilasta mukaan kouraisemani kappale on eloksoitu tms. mustaksi.

    Jutun tarkoitus oli tietysti jakaa kiinnostavaa tietoa Mussolinin veljen ja Marinettin alumiinihaaveista, joita niin Fiat kuin Alessi ovat ahkerasti toteuttaneet.

    Swatchilla oli alumiinisten (kierrätys)kellojen sarja.

    Milloin kettutytöt huomaavat tämän keinon tulevan tuhon lykkäämiseen?

    Miksi alumiininen lusikka on niin kauhea? Olisikohan se vain se karheus. - Sorsakoski (Hackman) aloitti ruostumattoman teräksen voittokulun 1926, ja kielitaitoiset ammattimiehetkin käyttävät sanaa "rosteri", joka on luullakseni väärin luettu Sorsakosken veitsestä "Rostfri". Vähän niin kuin Victorinox, joka on Victor-inox.

    Salainen ilkeys oli myös se, että alumiini on halpaa ja mutteripannu varsinkin, kun taas Pavonet ja Silviat, joita pukumiehet ostelevat kotiin Fredalta, ovat käsittämättömän kalliita. - 20 euroa - 2 000 euroa on aikamoinen haarukka.

    VastaaPoista
  9. Keskustelun tueksi:
    Alumiinin kemiaa by Salonen&Arajärvi
    http://www.mv.helsinki.fi/home/jasalone/oh3.htm
    (sivuilla voi myös testata tietonsa)
    sekä
    Aluminum and Human Health by Health Canada

    VastaaPoista
  10. jos tykkää mutterista mutta pelkää alumiinia, voi ostaa esim. stellan valmistaman version, joka on ruostumatonta terästä:

    http://www.gioiadellacasa.it/eng/stella.asp

    eihän se näytä "oikealta" mutta toimii hyvin.

    VastaaPoista
  11. Ad AR:

    Kiitos. Tätä en löytänyt - muutamia samanlaisia kyllä. Vaikuttaa hyvin asialliselta.

    Yhteenveto - alumiiniset keittoastiat: neglible eli terveysriski on sitä luokkaa, ettei ole aihetta luopua noista astioista.

    Siis mutteripannu rulettaa.

    VastaaPoista
  12. Ihastuin Napoletano-keittimiin asuessani Italiassa 70-luvulla. Sen jälkeen kulutin niitä useita, kunnes markkinoille alkoi tulla kohtuuhintaisia sähköisiä espresso-keittimiä, joissa painetta riittää. En oikein ymmärrä, kuka enää käyttää vanhoja vempaimia, eivät ainakaan italialaiset. Nykyisin sähkölaitteita saa vähimmillään satasella suomalaisista marketeista. Juoman laatu on ihan toista luokkaa. Toinen juttu on, että täällä myytävät tyhjiöpakatut Lavazza ja muuta laadut eivät ole huippua. Jos on asiaa Roomaan, kannattaa ostaa pussillinen tai pari kahvia Tazza D´Orosta (Panthenonin kulmalla) tai Sant Eustachiosta (lähellä). Paikalliset ovat tienneet vuosikymmeniä, että niistä saa parasta kahvia.

    VastaaPoista
  13. Aivan varmasti italialaiset käyttävät edelleen vanhoja vempaimia kotonaan. Mutteripannu on taatusti yleisin kahvinkeitin Italiassa edelleen.

    Myrkyllisyydestä. Opin Italiassa asuessani, ettei muttereita pestä muuten kuin vedellä. Väittävät että hiljalleen syntyvä rasvapinta paitsi kohentaa tuotteen makua myös suojaa myrkyiltä. Tästäkin asiasta on epäilemättä useita totuuksia - sekä oikeita että vääriä.

    Suomessa ei muuten auta vaikka olisi kuinka hyvää italialaista kahvia. Italialainen vesijohtovesi on paljon pehmeämpää siis kalkkipitoisempaa kuin meidän, mikä jälleen kerran kohentaa makua - ja tällä kertaa todellisestikin. No joo, kyllä tuotikamoilla tietenkin aina parempaa saa. Tosin mulle riittää mikä tahansa mustana.

    Tällaisen besserwisseröinnin jälkeen en taatusti paljasta nimeäni.

    VastaaPoista
  14. Haluan todistaa Besserwisserin kannan olevan oikean. Mainitun laitteen Italiasta ostettuani ja kyläpaikan emännän ostosta kehuttua hän vielä muisti muistuttaa: "Non lavare mai!" eli että koskaan sitä ei pidä pestä.

    VastaaPoista
  15. Kalkkipitoinen vesi on kovaa, ei pehmeää. Minusta Starbucksin kahvi on hyvää. Jos saan muualla hyvää kahvia, tulee heti mieleen Starbucks (Lontoossa).

    VastaaPoista
  16. Ööh, se yhteys alumiinen ja Alzheimerin taudin välillä on pelkkä ankka. 80-luvulla tutkijat löysivät alumiinia aivoplakeista, mutta sittemmin kävi ilmi, että se alumiini oli peräisin näytteiden käsittelystä.

    VastaaPoista
  17. voiko keraamisella liedellä käyttää mutteripannua? En vielä ole pannua hommannut mutta tarkoitus olisi jos se soveltuu keraamiselle liedelle

    VastaaPoista
  18. Pakko kommata näin monen vuoden jälkeen alumiinin käyttöön valmistusmateriaalina liittyen. Ehkä tänne Googlaamalla eksyy muitakin vielä. Alumiinin jalostaminen teollisuudessa vaatii valtavasti sähköä. Moninkertaisesti sen, mitä esim. terästeollisuus. Mm. Islannin luonto on uhrattu alumiinin tuotannolle, mistä kertoo dokimenttielokuva Unelmamaa Islanti

    http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/ohjelmisto/unelmamaa_islanti

    VastaaPoista