Sivun näyttöjä yhteensä

26. maaliskuuta 2023

Katoamus


Poikkeuksellisesti kommentoija, yksi viisaimmista ja tiedoilta parempi, meni nähdäkseni harhaan. Puhe oli oikeustapauksesta ja sen yhteydessä esitellystä kysymyksestä, onko sähkö ainetta.

Oikeusjuttu ja kysymyksemme ovat käytännössä yhdentekeviä. Voisimme kuulkaa päästä ministereiksi! Kuvalehti esitteli laajasti ministeri Saarikon työpäiviä, jotka olivat yhdentekeviä. Lehti oli ehkä uskotellut tekevänsä ministerille palveluksen julkaisemalla kansikuvapiirroksen ja ties mitä, mutta jutusta muodostuva kuva elämän kumisevasta tyhjyydestä pelotti. Sai tuskin kahviani juoduksi kyyneleiltäni. Tarpeettomien ihmisten turhia kokouksia ja äänestäjäehdokkaille keikistelyä.

En moiti ministeriä enkä hänen edustamaansa puoluetta. Samanlaisia ovat kaikki ovelta ovelle kiertävät pölynimurikauppiaat.

Oikeusjutussa pitäisi ymmärtää sanan eri merkitykset. Ensin ‘aine’ fysikaalisesti (lähempi merkitys epäselvä); toiseksi ‘aine’ arkipäiväisesti; kolmanneksi ‘aine’ koulun ainekirjoituksessa; neljänneksi pontikka eli laittomasti valmistettu väkijuoma, jne. Lain mukaan hevosen voi varastaa mutta virtaavaa vettä ei. Viimeksi mainitun luvattomasta käytöstä rangaistaan, mutta teko ei ole “varkaus”, joka kohdistuu siis esineeseen. Tämä ei ole hiuksenn halkomista. Sivulliselle joutunut varastettu esine on palautettava oikealle omistajalleen ilman korvausta. Hyvässä uskossa esineen, siis esimerkiksi polkupyörän, varkaalta ostanut, saa kysellä korvausta siltä varkaalta.

Sama koskee näpistystä, ryöstöä ja kiristystä mutta ei esimerkiksi petosta. Toisissa maissa asia on säännelty myös eri tavalla, mutta meillä tämä on näin.

Raha ei ole ainetta eikä esine. Rikoslaissa on taitavasti käytetty sanontaa “irtain omaisuus”. Silti lakimies voi olla tarpeen vastaamaan oikein kysymykseen, onko toisen ihmisen pankkikortin ottaminen rikos, ja muuttuuko tilanne, jos tilillä ei ole rahaa. Tapahtuuko jokin rikos pankkikortin ottamisella vai silloin, kun sitä käytetään tai yritetään käyttää? Ja miten on luotollisen pankkikortin laita? Jos se katoaa, kuka maksaa? Visan kaltaisilla yrityksillä on tässä asiassa käytäntö, mutta onko se oikea ja vaikuttaako asiaan, jos pankkikortin mukana oli ohjeiden vastaisesti PIN-luku?

Tuon kehumani käsitteen “omaisuus” rinnalla on käsite “varallisuus” ja sitten vielä “pääoma”. “Pääoman omistaja” eli kapitalisti on vaikeaselkoinen termi. Teknisesti osuuskaupan jäsen oli “kapitalisti” ja ennen myös puhelimen käyttäjä, koska Helsingissä toimi osuuskuntamuotoinen puhelinyhdistys, nykyinen Elisa.

Uudestaan: nämä termit eivät ole yhdentekeviä. Vuoden 1992 jälkeen oli ilkeää olla istuvana tuomarina, kun joka päivä näki ja kuuli, etteivät ihmiset tienneet anojen “takuu” ja “takaus” eroa. Moni menetti omaisuutensa, kun oli taannut sukulaisen tai tuttavan lainat. Moni oli luullut “taanneensa”, että kyllä tämä ihminen hoitelee asiansa ja muuhan on sitten pankin asia. Takuu taas on myyjän antama vakuutus myydyn tavaran kunnosta. “Vakuus” ja “vakuutus” ovat nekin aivan eri asioita. Ja pankeissa, joissa virkailija nykyisin selittää, mitä ihminen on allekirjoittamaisillaan, monet käyttävät ihmisen usein pitkälle kehittynyttä kykyä olla kuuntelematta. Joskus epäilen, että tuo kyky on kirkon kehittämä. Kun kirkossa kuului käydä, monille seurakuntalaisille saarna oli välttämätön paha. Entinen kirkkomies sanoi kotiin palattuaan papin saarnasta, että synnistä se puhui ja tuntui olevan vastaan.

Viisaat kirjoittajat, esimerkiksi Macchiavelli ja Guiccardini, ovat pitäneet ministerin, neuvosherran ja erilaisten ruhtinaiden tärkeänä taitona salaa todelliset tunteensa. Sattui silmään tämä veistos, joka kuvaa mielestäni hyvin hallitusherraa ja -rouvaa. Kuten muistatte, italialaiset nykytyyppisen poliittisen analyysin edustajat sanoivat, että hyvä tahto ja oivallinen tarkoitus vievät varmuudella tuhoon.



13 kommenttia:

  1. Totta. Juonittelu, sadismi ja hävytön oman edun tavoittelu vievät menestykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko nyt varma? Ettei tämä ole valevihapuhetta, flöjthatprat?

      Poista
    2. "Onko nyt varma? Ettei tämä ole valevihapuhetta, flöjthatprat?" Olen varma että tiedät, mitä kirjoitat, vihapuhettako.

      Poista
  2. Puuttumatta mihinkään juridisiin kysymyksiin, tuon esille muutaman faktan.

    Einsteinin teorioiden mukaan energia ja materia (massa) ovat ekvivalentteja. Energia voi muuttua massaksi ja massa energiaksi prosessista riippuen. Voimassa on myös energian säilymislaki joka on lukemattomien mittausten ja kokeiden kautta todettu paikkansa pitäväksi kaikissa oloissa, sekä mikrotasolla alkeishiukkasilla että suurten kappaleitten kohdalla että kosmologisessa mittakaavassa. Se tarkoittaa että energiaa ei voi hävitä eikä syntyä tyhjästä. On olemassa hiukkasia joilla on energiaa mutta ei ole mitattavaa massaa. Sellaisia ovat jotkin alkeishiukkaset joita on erittäin vaikea tutkia koska niiden vuorovaikutukset ylipäänsä minkään materian kanssa ovat olemattoman vähäiset. Myöskään fotonilla ei ole massaa vaikka energiaa voi olla paljonkin. Fotoni liikkuu valon nopeudella joten sen oman kellon aika pysähtyi sen syntyhetkellä.

    Sähkövirta on elektronien liikettä mutta yksittäinen elektroni ei kovin merkittävällä todennäköisyydellä kulje kauas vaan kyse on elektronimassojen virtauksesta johtimessa atomien johtavuusvyöllä. Elektronien todellinen nopeus johtimessa on hyvin alhainen, luokkaa 1 - 5 % valon nopeudesta mutta signaalinopeus voi olla 40 - 60 % valon nopeudesta. Kyse on siitä että elektronimassa sysää itseään sähkökentän vaikutuksesta liikkeelle ja tämä liike on se joka tapahtuu nopeasti. Analogiana voi kuvitella letkua joka on täynnä vettä vailla ilmakuplia ja jonka vesimassa saadaan liikkeelle lisäämällä paine-eroa päiden välillä. Yksittäiset vesimolekyylit eivät liiku kovin paljoa mutta paineisku siirtyy letkussa toiseen päähän 1500 m/s.

    Alkeishiukkasia kuvaavat teoriat ovat olleet näennäisesti hyvässä tiedon tasossa noin 60 vuotta mutta seinä on tullut vastaan. Ns. standardimalli on tuottanut hyviä arvauksia ja niiden avulla on havaittu uusia rakennehiukkasia. Kuitenkin mallissa on elementtejä jotka alkavat tökkiä vastaan. Tällä hetkellä voidaan sanoa alan ovan kriisissä ja uusia teorioita etsitään. Tähän liittyvä säieteoria (string theory) on ollut yli 40 vuotta vahvasti edustettuna mutta nyt aletaan julkisesti puhua siitä että se on täysin epäonnistunut. Pelkkä matemaattinen kauneus ei riitä perusteluiksi teorialle jos vastaavuus todellisuuteen ontuu. Oikea teoria koostuisi sellaisesta joka voisi yhdistää sekä vahvat, heikot, sähkömagneettiset ja gravitaatiovoimat. Jo Einstein haaveili sellaisesta mutta asia jäi pahasti kesken häneltä ja kaikilta multakin. On harmillista että 60 vuotta on tuhlattu resursseja virheellisiin teorioihin ja muut teoriat on karsittu pois. Vääriä teorioita tutkineet tutkijat ovat joutuneet paitsioon ja jääneet vaille edes huonosti palkattuja yliopistojen ja tutkimuslaitosten työpaikkoja. Vain "oikeita" malleja tutkineet ovat voineet jatkaa ja siis lähes kaikki ovat joutuneet niille raiteille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”Elektronimassa sysää itseään sähkökentän vaikutuksesta liikkeelle ja tämä liike on se joka tapahtuu nopeasti.”
      Täh? Nopeasti (valon nopeudella jos johtimien välissä on tyhjää) etenee vain johtoon kytketty sähkökenttä. Jos toinen pää on avoin, ’elektronimassa’ ei liiku mihinkään. Ja kentän nopeus, ei signaalin. Signaalin etenemisnopeus (group velocity) on eri asia.
      - ar

      Poista
    2. Mitä kohtaa et ymmärtänyt?

      Sähkökenttä etenee valon nopeudella tyhjössä ja aika samalla nopeudella maanpäällisessä ilmakehässä. Jos sähkökenttä joutuu liikkumaan aineen sisällä, sen nopeus putoaa, usein rajustikin. Joissakin erikoisissa aineissa valon nopeus saattaa olla vain 5 cm/s!

      Jos kaapelin toisen pään eksitaatio puuttuu ei ole sähkökenttää eivätkä elektronit liiku mihinkään muuten kuin termisillä nopeuksilla. Kun johtimen sisällä vaikuttaa kenttä se pakottaa elektronit liikkeelle.

      Kaapelin signaalinopeus muodostuu elektronien avustamana valon nopeudeksi kyseisessä kaapelissa. Jos ajatellaan koaksiaalikaapelia, sen toiseen päähän syötetään kantoaalto ja sen mukana informaatiota, se etenee tyypillisesti noin 60% valon tyhjönopeudesta.

      Sähkökentän ja elektronien suhde muodostuu siitä että kenttä ravistelee elektronia. Kyseessä on kiihtyvyyttä sisältävä liike ja se tuottaa Maxwellin lakien mukaan sähkökentän. Se puolestaan etenee väliaineessa. Tästä muodostuu hidastunut signaalinopeus. Asia on todellisuudessa merkittävästi mutkikkaampi koska eristemateriaali osallistuu voimallisesti asiaan. Eristeen ionien dipolit omaavat taajuuskäyttäytymisen joka ei suinkaan ole vakio.

      Poista
    3. Siteeraamani lause oli vain huonosti muotoiltu. Ja edeltävässä lauseessa (samoinkuin yllä) oli käytetty virheellisesti sanaa ’signaali’, kun oli tarkoitettu kenttää. Signaalihan tarkoittaa lähetettä, jossa on informaatiota eli tarkoituksella muodostettua vaihtelua. Monissa siirtojärjestelmissä signaali etenee johdon ominaisuuksista riippuvalla ns, ryhmänopeudella, joka on käytännössä kentän etenemisnopeutta pienempi.
      ”Jos kaapelin toisen pään eksitaatio puuttuu, ei ole sähkökenttää …”. Miten niin, onhan se siellä.

      Poista
    4. Sähkökenttää ei ole koko kaapelin pituudelta jos sen toiseen päähän kytketään jännite, oli se tasasähköä tai radiotaajuus, ei siis myöskään ole mitattavissa toisessa päässä sen vaikutusta. Kenttä lähtee etenemään signaalinopeudella kohti toista päätä. Vasta sitten voidaan kenttä havaita toisesta päästä.

      Poista
    5. Juuri niin. Paitsi että signaali-sana on tässä virheellinen.
      - ar

      Poista
  3. Ihmiset voivat tunnetusti olla tietämättömiä ja typeriä asioissa, joiden pitäisi olla yksinkertaisia ja selviä. Fiksutkin ihmiset (ja he usein nimenomaan sen vuoksi että he ovat ja tietävät olevansa fiksuja).

    En silti ihan heti usko että lainoja taanneet ihmiset eivät ymmärtäneet, mitä takauksella tarkoitetaan. Se mitä he eivät tienneet tai eivät uskoneet oli että heiltä voitaisiin periä koko lainasumma, vaikka he olivat vain yksi takaajista eivätkä he sen vuoksi mielestään voineet olla vastuussa kuin osasta siitä.

    Voi toki olla että käsitykseni on väärä, koska se perustuu vain muutamaan tuntemaani tapaukseen. Mutta ihmisellä on myös kyky selittää asioita ja tekemisiään itselleen - ja yrittää selittää muillekin - mitä moninaisimmilla tavoilla eikä "En tiennyt" tai "En voinut tietää" lienee yksi tavanomaisimmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin sen näen. Lisäksi vielä se, että yleensähän takauksia on annettu tutuille, sukulaisille ja muille "luotettaville" tahoille, joilla ei ole ollut aikomustakaan jättää lainaa maksamatta. Se on karmea isku myös heille.

      Poista
  4. Oikeusjutun ja Kafkan kokee ja ymmärtää ahlmullkvistien maassa vain saman kokenut, ei tekeytyjä eikä hyötynyt.

    VastaaPoista
  5. "Yksi syy huonoon tiedonkulkuun voisi olla lukemisen ja kuuntelemisen epäonnistunut opetus" tai SMS-protokolla joka kehitettiin 1980-luvulla ihan muuhun tarkoitukseen.

    VastaaPoista