Sivun näyttöjä yhteensä

24. maaliskuuta 2023

Masennus ja musiikki




Poliitikoille ja muille pääministereille muistutan, mitä tyhmänä pidetty poika vastasi kuninkaalle niin että palkinnoksi rojahti prinsessa ja puoli valtakuntaa.

  • Mitkä kolme ovat tärkeimmät maailmassa?

  • Ruoka nälkäiselle, uni väsyneelle ja eukko eukottomalle.

Tämän jälkeen hyökkään sanomaan, että erinomainen keino mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiseen on musiikki. Minulle tehokkaimpia ovat jousikvartetot mutta ihan perässä tulevat passiot, kantaatit ja oopperat.

Kerran kuuntelin Parsifalin kaksi kertaa viikon kuluessa oopperassa - enkä edes pidä siitä. Jos Wagneria pitää olla, kyllä varhainen Lentävä Hollantilainen on kova juttu, ja jos keksitty mystiikka miellyttää, Reininkultaa tuskin voittaa mikään. Voi sitä rytinää ja pauketta!

Kotona kuuntelen totta puhuen mielelläni Monteverdin tai Vivaldin oopperoita, joita yleensä ei esitetä. Mozartin oopperat tunnen liian hyvin, ja etenkin Don Giovannin vaikutus arkipäivään on liian valtava. Ennen kuin koko striimattu aineisto oli tullut käsille, olin ehtinyt hankkia 22 kokonaislevytystä teoksesta. Yllättävää muuten, että se vanha Prahassa äänitetty vinyyli (Archiv Produktion), jossa sekä Fischer-Dieskau että Talvela ovat solisteina, ei ole hyvä. Kumpikaan ei onnistu välittämään sitä selvää tietoa, että Giovanni oli roisto. Kuten Mozart itsekin.

ADHD-tyyppiseen häiriöön auttaa hyvin, että opettelee ooppera-aarioita ulkoa. Kieli saa kernaasti olla sellaista, jota ei ymmärrä lainkaan. Isänäitini, siivooja, lauleli pitkiä pätkiä Cosi fan tuttea ulkomuistista. Hänellä oli absoluuttinen kirja ja joku nuoruuden tuttava Bulevardilla siivoamassa niin että hän sai vapaalippuja oopperaan.

Maksani letkahti, kun luin Richard Cohenin aivan mainiosta kirjasta “Making History - the Storytellers of the Past”, että useampikin antiikin filosofi ja näyttelijä oli opetellut koko Iliaan ja Odysseian ulkoa. Se se luteet rassaa.

Olin ajatellut vähän samaa luettuani vuosikymmeniä sitten, että eräs naishenkilö, Cambridgen kuuluisia historiantutkijoita, oli takavuosina opetellut Iliaan, kun kollegat inttivät, ettei ole mahdollista oppia niin pitkää teosta.

Toinen vaihtoehto olisi hankkia porakone, porata tirskauttaa ohuella terällä kirjaan reikä ja sen jälkeen luetella ulkomuistista sivu sivulta, minkä kirjaimen pora oli vienyt. Kreikassa oli ihmisiä, joilta onnistui tuokin, vaikka materiaali oli siis papyrusta ja poran asian ajoi pitkä piikki.

Jos toimii esimerkiksi palkkamurhaajana ja joutuu vaaniessaan tukahduttamaan ADHD:t tunnista toiseen, ulkoa osatun toistaminen mielessä tehoaa.

Valitettavasti en ole masentunut. Kun taad tulee pääsiäinen, minulla olisi kova houkutus yrittää kuunnella Matteus-passio ulkomuistista, ilman nuotteja ja äänitteitä. En tee sitä, koska tuollainen näkömuistin käyttäminen ajaa pääni täyteen herhiläisiä (hornet).

Annan paremman vihjeen. Se sopii nuorille. Kannattaa opetella hankalampaakin musiikkia ja sitten panna soimaan. Sitten yritetään olla kuuntelematta musiikkia lainkaan ja keskitytään päivän huoliin ja murheisiin ja turhiin toiveisiin.

Viidentoista minuutin tai puolen tunnin kuluttua tarkkaavaisuutesi on ihan kiinni musiikissa ja murheesi ovat kuin tupakansavu ministeriön laboratorion koeputkessa.

Tarkkaavaiseksi tarkkaamattomuudella. Siinä se! Kuuntelin taannoin sen suurenmoisen h-molli-messun levytyksen niin että kädessäni oli sukka. Olin ollut panemassa sitä jalkaan, kun puolitoista tuntia aikaisemmin aloitin.


56 kommenttia:

  1. Nykyään on aivan uskomattoman upeaa klassista ja muutakin kulttuuria tarjolla kaikissa sen eri muodoissa todella laajasti, laadukkaana, erittäin edullisesti (äänitteet, museot, kirjastot, netti, jne.)

    Aivan maino juttu. Ja tärkeä asia.

    Tässä tilanteessa herääkin sitten kysymys, että miksi läänintaiteijan, jonka tuotokset eivät ketään kiinnosta, elatus valtion piikkiin on pyhä lehmä, johon ei saa koskea edes silloin, kun ihmisiä jää hoitamatta.

    Kiinnostavaa on myös ymmärtää, miksi pattipolvisen siivojan pitää rahoittaa suhteellisen pienestä palkastaan osuus myös oopperan lämpiössä valkoviiniä turkispuuhkassaan siemailevan äveriään rouvan opperalipun noin 700 euron "valtionosuudesta". Eikö tuo kulttuurihenkilö voisi rahoittaa lystinsä ihan itse?

    Kulttuuri on todella arvokas juttu. Mutta ei sekään niin mene, että mitä enemmän kultturin nimikkeellä satasia systeemiin työnnetään, sitä laadukkaampaa sieltä ulos tulee. Löysä rahaa houkuttelee aina kaikenmoista siipijengiä.

    Onko siis mahdollista, että osa kulttuurin nimikkeellä hovatusta rahasta ei hauku hintaansa noin veronmaksajan näkökulmasta? Onko tätäkin lupa tarkastella, jos - tai kun - tiukka paikka tulee?

    No, kaikkea se pula-aika mieleen nostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhut paskaa. Siivoojan palkka on niin pieni ettei sillä selviä ilman yhteiskunnan tukea joten siivooja ei veroja käytännössä maksa.
      Läänintaiteilijat jne. ovat juuri sitä kotimaista kulttuuria jota persut väittävät tukevansa. Klassinen musiikki taas on etupäässä ulkomaista ja epäisänmaallista ja sen te haluatte kieltää. Persujen ohjelman mukaan kulttuurin pitää olla kansallista ja vapaata turmiollisista ulkomaisista vaikutteista. Itkuvirret kenties täyttävät tämän vaatimuksen. Kansantanhut eivät koska ne ovat ulkomaista tuontitavaraa. Samoin iskelmät ja tango.

      Poista
    2. "Klassinen musiikki taas on etupäässä ulkomaista ja epäisänmaallista ja sen te haluatte kieltää. Persujen ohjelman mukaan kulttuurin pitää olla kansallista ja vapaata turmiollisista ulkomaisista vaikutteista."

      Uskotko itse näihin juttuihisi? Voin paljastaa, että strereotypiasi eivät ole tästä maailmasta.

      Uskallatko edes ajatella sellaista mahdollisuutta, että joku voisi olla kovasti kansainvälinen, pitää klassisesta musiikista, olla korkeasti koulutettu, tuntea laajasti muita kuttuureja ja silti olla sitä mieltä, että Suomen ei ole syytä maksaa 110 %:sti italiaisten ikkunaremontteja, Deutsche Bankin holtitonta lainanantoa tai luovuttaa Suomen metsiä paikkansa sotkeneen ja luontonsa jo aikaa sitten tuhonneen Keski-Euroopan viherpesuun?

      Voisiko esim. EU toimia paremmin vain vapaakauppa-alueena ja valtoiden liittona, kuin periferioitaan pakkoasetuksin kuppaavana liittovaltiona? EU toimisi siis vähän niin kuin Pohjoismaat ovat kymmenet vuodet keskenään toimineet?

      Kelpaisiko vanha sakasalainen periaate: "Jeder soll vor seiner eigenen Tür kehren"? Subsidiariaattiperiaate? Vai yhteisvelkainen kolhoosiko on tavoite?

      No, turhaan taisin kirjottaa. Saattaapa olla noista meitä toisia koskevista rakkaista viholliskuvista luopuminen liian paljon pyydetty. Niin kivat kiksit niistä saa. ;)

      Poista
    3. Lopetetaan kaikenlainen kulttuurin valtiollinen rahoitus ja annetaan oligarkkien ja vastaavien tahojen hoitaa se niin tavallinen kansa saa tyydyttää rauhassa kulttuurin nälkänsä nakkimukeilla.

      Poista
    4. Puhe pattipolvisesta siivoojasta paljastaa että Matiaksen tiedot siivoustyöstä ovat peräisin Muumikirjoista (Vaarallinen juhannus) tai pappilan salista. Oikeassa elämässä siivoaminen on kovatahtista huonosti palkattua työtä jossa "pattipolvi" tai keskimääräinen suomalainen pitkäaikaistyötön ei pärjää. Se on "aloitustason" työtä jossa on paljon maahanmuuttajia ja vaikkapa opiskelijoita eikä siksikään voi olettaa siivoojia erityisen kulttuurittomiksi. Olen tavannut lääketieteen tohtorin siivoamassa! (Suomessa erikoistumassa, alkuperäinen tutkinto ei oikeuttanut lääkärintyöhön täällä). Palkat eivät "suhteellisen pieniä" vaan ihan oikeasti pieniä.

      Poista
    5. Mennäkö avuksi vai antaako tippiä?

      Poista
    6. Kaikkihan ne ovat tohtoreita, lääkäreitä ja insinöörejä, paperit vain katosivat kaikilla matkalla. Älypuhelin sen sijaan ei kadonnut keneltäkään.

      Poista
  2. Tästä on apua lukutaitoisille.
    https://www.apu.fi/artikkelit/huijari-on-niin-hyva-etta-uskoo-itseaan-kolumni-hannu-lauerma

    VastaaPoista
  3. Ministeriöissä ei tiettävästi ole laboratorioita, mutta tuo olikin kai ymmärrettävä kuvaannollisesti.

    VastaaPoista
  4. Työnjälkeen musiikki vaikuttaa enemmän kuin säätil. Tiskaamiseen on soul parasta, imuroiminen kysyy melodista heviä (?) mutta päättää usein tyytyä satunnaisiskelmään, kylpemiseen sopivat liian kuuluisat alkusoitot ja maalaamiseen trubaduurit ja muut yksittäissoittajat. Kuntosalilla on oltava AC/DC Back in black, tai sali vaihtuu muuksi, toiseksi.

    Musiikkiin sukellan taiteilijalähtöisesti taiteilija kerrallaan. Kun hoksaan uuden, etsiskelen sitä mukaa lisää.

    En tallenna mitään, osoitteen ehkä.

    VastaaPoista
  5. Koskahan saamme kuunneltavaksemme viimeisen vuosisadan aikana sävellettyä musiikkia, jolla on tuonlaisia vaikutuksia. Vai onko kulttuurimme loistava tulevaisuus takanapäin?

    VastaaPoista
  6. Ymmärrän, mitä tarkoitetaan absoluuttisella korvalla, vaikka ei sellaista oikeasti ole. Kyse ei ole herzeistä vaan poikkeuksellisen tarkasta relatiivisesta korvasta. Mutta oikeasti aatos lähti lentämään siitä, mikä, paitsi näppäilyvirhe, voisi olla "absoluuttinen kirja". Musiikin jälkeen parasta masennukseen on kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri kirja. Silmien vaakasuuntaisen liikkeen harjoittaminen lievittää masentuneisuutta. Mitä suurempi kirja ja siis pidsen vahvempi vaikutus.
      Vanhempi tutkimus tuotti myös tuloksia, hymyn pakottaminen kasvoille auttoi. Tätä ei ole aivan helppoa uskoa.

      Poista
    2. Snellari tuossa julkaisunappulassa.

      Piti olla: Mitä pidempi rivi, sitä vahvempi vaikutus.

      Tutkittaessa tätä silmien sivuliikkeen vaikutusta LED -valopalkin leveys oli metrin luokkaa, valo juoksi vasen-oikea -suunnassa tempolla joka vastasi normaalia lukunopeutta. Tutkittavien piti seurata sitä katseellaan jännittämättä kymmenisen minuuttia tai määrä joka tuntui mukavimmalta. En ollut uskoa mutta tarkistin tämän silloin ja paikkansa piti, masennukseenpa se auttoi.

      Poista
    3. Mitä pakotettuun hymyyn tulee niin katselkaa ympärillenne myös, kyllä ihmisillekin voi hymyillä, ei vain niille vekottimille.

      Poista
  7. Klassinen musiikki rauhoittaisi nuoria syrjäytyneitäkin eri tavalla kuin joku räppi, mutta missäs he sitä kuulisivat? Yhteen aikaan puhuttiin, että koulussa pitäisi soittaa välillä Bachia. Ehkä kokeissa? Olisi pitänyt kokeilla.

    Wagnerin musiikki vie mukanaan, kun sitä kerran kuulee oopperassa. Parikymmentä vuotta sitten istuin kaikki Ringin esitykset huumaantuneena, vaikka ne kestivätkin sen viitisen tuntia, ja kouluviikon jälkeen perjantaina olin välillä nukahtaa, mutta se oli ainoa päivä, jolloin Helsingistä pääsi takaisin yöllä.

    Lentävän hollantilaisen näin hyvin aidossa ympäristössä, kun se esitettiin Aurajoen rannalla Suomen joutsenella ja Sigynillä kotimaisin voimin Matti Salminen Dalandina ja Juha Uusitalo hollantilaisena, silloin vielä parhaissa voimissaan. Oman lisänsä tunnelmaan antoi laivojen takaa nouseva pyöreä elokuun kuu. Suurimman vaikutuksen on kuitenkin tehnyt Tristan und Isolde, jonka näin Areenasta. Silti vaikutti, ja Areenaan on nyt tyytyminen, ei enää jaksa lähteä iltaesityksiin, takaisin ei pääse enää junalla eikä kukaan halua ajaa.

    Ulkoa oppimisesta paras lukemani esimerkki on Torgny Lindgrenin "Dorén raamatussa". Siinä päähenkilö on niin pahasti dyslektinen, ettei opi koskaan lukemaan, kun kirjaimet vain tanssivat silmissä. Lempeä ja sivistynyt isoisä käy kuitenkin hänen kanssaan läpi koko raamatun kuvien avulla ja lisäksi kaiken tärkeimmän klassisen kirjallisuuden. Poika kuului ilmeisesti myös autismin kirjoon, kun oppi ne kaikki sanatarkasti. Isoisä sitten testamenttasi omaisuutensa pojanpojalleen, josta tuli rikas mies. Pankinjohtaja hankki hänen avukseen henkilön, joka hoiti taloutta ja luki ääneen, mutta olisin minä voinut lukea itsekin itselleni, mies arveli. Lindgren osasi revitellä.

    Vielä kerran: kunnia kaikelle kulttuurille, suomalaiselle, muunmaalaiselle ja -kieliselle, korkealle ja matalalle. Räpillekin, jos se hyvältä tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa että ihanko kaikenlaiselle. Ei sentään. Suomen suurimman päivälehden ns. kulttuurisivujen ns. kulttuuriannista pysyttelin etäällä, kunnes hiljan lopetin koko tilaamisen vuosikymmenien jälkeen (en suostunut enää maksamaan päivittäisestä ulko- ja sisäpoliittisesta lusikkasyötöstä).

      Toista oli 80- ja 90-luvulla, ehkä vielä jonkin verran myöhemminkin. Silloin lehdessä oli usein kokonaisia broadsheet-sivuja omistettu kirjallisuudelle, historialle, taidehistorialle ja muulle sellaiselle, jota minä pidän kulttuurina.

      Poista
  8. Keith Jarretin Kölnin konsertti on myös oivallinen teos jos haluaa vaihtaa synkän mielialansa joksikin muuksi. Toimii aina. Konsertilla on myös mielenkiintoinen historia, kerrottu Wikipediassa.

    VastaaPoista
  9. Joku muukin kirjoittaa asiasta josta ei mitään tiedä.

    Hilkka

    VastaaPoista
  10. Pattipolvisen siivojan pitää rahoittaa myös Finlandia-talon marmorilaatat ja muun remontin jotta nuo kulttuurihenkilöt viihtyisivät siellä entistä paremmin. Eikä Alvar Aallon tarvitsisi kääntyä haudassaan.
    Hannes

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En puutu kulttuurin rahoitukseen.

      Olen ollut siivoojan työssä useamman vuoden. Tykkäsin siitä työstä. Olen kulttuurin ystävä, vaikka rahaa siihen itselläni on ollut vähänlaisesti.

      Eikä minulla ainakaan vielä ole pattipolvia.

      Hilkka

      Poista
    2. Pattipolvisen siivoojan pitää kustantaa oopperatalo koska kokoomuslaiset änkyrät eivät halua maksaa huveistaan ( eivätkä muustakaan) veroa ...

      Poista
    3. Hilkka: Arvostan.

      En rienaa siivoojia, koska minulla ei ole mitään kanttia eikä vähintäkään syytä siihen. Yritin vain konkertisoida sitä, että verorahojen priorisointi saattaa näyttää varsin erilaiselta eri näkökulmista katsellen.

      En myöskään rienaa kulttuuria, en kotimaista, en ulkomaista. Itse harrastan niitä myös minäkin ja useammassakin muodossa.

      Kyseenalaistin vain sitä, että mikään valtion budjetin osa ei voi olla pyhä lehmä, johon ei muka voisi koskea silloin, kun rahat eivät kaikkeen riitä ja hyvinvointivaltio on uhattuna.

      Kevyitä priorisointeja saatetaan tarvita myös kulttuuribudjetin puolella.

      Poista
  11. West Side -blogiin kommenttini:
    Kai Nieminen ”suomensi” Kalevalan nimellä Kalevala 2000

    Hannes

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalevalaa on kyllä käännetty ja väännetty vaikka millä tavalla, kokonaisena, osina tai mukaelmina, runomuotoisena ja joskus suorasanaisena ainakin 62 kielelle, mukana esimerkiksi alasaksa, tamili, udmurtti tai fääri. Lapsille luin aikoinaan mökillä Martti Haavion suorasanaista "Kalevalan tarinoita", jossa oli Alexander Lindebergin upea kuvitus. Kirjahyllyssä on vielä Kalevala karjalaksi/livviksi ja savon murteelle veännettynä. Joillekin kielille se on käännetty moneen kertaan 1800-luvulta lähtien. Suurin suomalaisen kulttuurin levittäjä.

      Poista
  12. Ilvolan jutut ovat eläintarinoita, mutta Professori muistelee musiikkia?

    Kuulun siihen osaan ihmiskunnan vähemmistöä, joka ei ymmärrä miksi musiikki muka on maailman tärkein asia. Minun mielestäni paljon tärkeämpi on hiljaisuus. Tai tuulen humina, sateen ropina, korpien kuiskinta.

    Musiikki tulee mielestäni jossakin runouden, kirjallisuuden, teatterin ja taiteen joukossa. Niiden edellä kulkee tiede.

    Tämä on tietenkin vain oma arvostukseni. Siedän muitakin.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aika lailla samaa mieltä Tapsan kanssa, mutta en lähde hänen laillaan arvottamaan. Mieleen tuli Tapsan kommentin luettuani Kiven Lintukoto-runo ja siinä loistavasti kuvattu alakulon (ei masennuksen) kuvaus kirjalilijan luonnostelemassa paratiisissa. Tuo runohan on ääniä täynnä, luonnon ja työn, sekä onnellisen joukon laulua. "Kultakanteloisetkin" mainitaan. Aivan kuin Kiven kerikansan edustaja alakuloa kokiessaan haluaisi hakeutua yksityiseen hiljaisuutensa.

      Poista
    2. Setien sekakäyttöjuttuja.

      Poista
    3. Anonyymi arvostaa vain setan sekakäyttöä.

      Poista
    4. "Seien.."
      Ajattelusi on voimakkaasti sukupuolittunut. Pitääkö ryhtyä arvailemaan miksi?

      Poista
    5. Blogistin alustama aihe on musiikin vaikutus ihmismieleen mutta hänen nimensähän onkin Jukka.
      Nytpä tosiaan huomaankin että ajatteluni on pielessä kun Tapsa ja Paavo vielä puhuvat lisää.
      Meillä anonyymeillä on uudempi ajattelumalli, voimakkaasti sukupuolittumaton.

      Poista
    6. Ei suinkaan tarvitse olla setalainen hyljeksiäkseen persulaista setämiesasennetta.

      Poista
    7. Höpö höpö. Eiväthän täällä kirjoittelevat anonyymit tai oikeat ihmiset kirjoita sukupuolensa mukaan vaan asioiden mukaan, mahdollisimman harkitusti. Katsomuksesi on näköjään pahasti vääristynyt kun kuvittelet muidenkin kirjoittavan pelkästään siten, että ennen kirjoittamista tarkistetaan mikä sukupuoli itsellä on tänään ja sitten mentiin!

      Poista
  13. Suomen valtion nykyiseen taloustilanteeseen ei taida edes hyvä musiikki auttaa ainakaan niitä ihmisä, jotka taloudesta jotain ymmärtävät. Epätietoisuus ja hämmennys alkaa olla jo sitä luokkaa, että saattaa kohta kääntyä masennuksen puolelle.

    Nimittäin Suomi on ajaettu sellaiseen tilaan, jonka kuviot eivät pysy kasassa edes poikkeuksellisen kireän verotuksen ja kiivaasti kasvavan velan yhdistelmällä. Rahaa ei näytä riittävän edes sote-uudistuksen menoihin. Nykyhallitus on epäonnistunut toimissaan surkeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taas puhut roskaa. Verotus ei ole Suomessa poikkeuksellisen kireätä, vaan kokonaisveroaste on laskenut niistä huippuvuosista jolloin emme olleet EU-n jäseniä. Jos veroaste olisi vaikkapa 70-luvun tasolla, velat tulisivat kuitatuiksi hetkessä.

      Poista
    2. Velasta puheenollen etkö ole jo huomannut, että useammatkin jotain talouselämästä ymmärtävät ovat nähneet velkakeskustelun lähteneen ideologiselle laukalle erään yhdenasianpuolueen yllytyksestä?

      Poista
    3. Haukuppa joltisenkin lyttyyn vaihtelun vuoksi kansa. Meidän vastuullahan kaiken järjen mukaan on millaiset päättäjät olemme saaneet äänestetyksi? Miksi tämä toimii vain yhteen suuntaan?

      Poista
    4. 'Eei nämä uudet hallitusherrat ossaa, Paasikivi osasi, silloin oli ilmatkin niin kauniit...'

      Poista
    5. Minusta taas nykyhallitus on selvinyt kovin poikkeuksellisesta koronan ja Ukrainan sisältäneestä kaudestaan aivan kelvollisesti.

      Poista
    6. No niin, tätä vähän odotinkin. Etu- ja puoluetahoista riippumattomat ekonomistit - jotka pääsevät ääneen valitettavan harvoin - sanovat, että valtionvelan pahuutta on selvästi liioiteltu, ja talous on paljon kompleksisempi juttu kuin pelkkä velka.

      Poista
    7. Verotus Suomessa ei ole poikkeuksellisen kireää vaan poikkeuksellisen löysää. Kokonaisveroaste on ollut laskussa koko 2000-luvun. Jos verotus olisi vaikkapa 70-luvun tasolla olisi velat jo maksettu.

      Poista
    8. Ovatko VVM:n virkamiehet sitten täysin väärässä, varoittaessaan Suomen talouden nykyrtilasta? Julkisuudessa valtiovarainministeriö julkaisi jokin aika sitten virkamieslausunnon, jonka mukaan julkista taloutta olisi vahvistettava vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden vaalikauden aikana.

      Ministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi toimenpiteet kiireellisiksi, jotta julkinen talous saataisiin takaisin kestävälle pohjalle. Puoluetahoista riippumattomia ekonomisteja ei taida olla olemassakaan.

      Poista
    9. Valtion velka: Nyt valtion velan korkoihin menee jo 2,6 miljardia per vuosi. Ja jos ja kun korot nousevat, uusittujen velkojen hinta on entistäkin korkeampi ja valtion korkomenot kasvavat taas edelleen sekä kohonneiden korkokustannusten että väkisinkin nousevan velkamäärän ansiosta?

      Tältä pohjalta kysynkin nyt: Auttaisiko tuo 2,6 miljardia yhtään esim. budjetin 6 miljardin tasapainotustavoitteen saavuttamista, jos sitä ei tarvisti maksaa pankkiireille vaan se voitasiin käyttää itse?

      Jaha, professoreiden mukaan mitätön summa, ei auta, selvä. ;)

      Toki olen tietoinen tästä uudemmasta Saramo - Arhinmäki -talousreorista, jonka mukaan velka on suoraa tuloa ja puhdasta voittoa. Mutta jokin panee minut sitä teoriaa nyt hieman epäilemään.

      (Kannattaa myös huomata, että velkaantumisen vähättely on osa Ylen käymää vaalikampanjaa. Siellä on alettu pelätä, että nämäkin vaalit menevät niinsanotusti vihkoon.)

      Poista
    10. Ei kai Yle nyt professoreille laita sanoja suuhun. Pientä rajaa sentään persuillekin...

      Poista
    11. "Verotus Suomessa ei ole poikkeuksellisen kireää vaan poikkeuksellisen löysää. "

      Niin ... Ohitimme juuri äärimmäisen kovana verottajana tunnetun Tanskan.

      https://www.talouselama.fi/uutiset/yllattava-laskelma-suomi-ohitti-tanskan-verottajana/43e54724-2d58-4896-950f-1f6e92cef5db

      Hyvin menee siis. Edessä ei näy enää ketään ... Suomi voitoon tässäkin!

      Poista
    12. Jos valtion velat halutaan maksaa pois, Matiaksen, Toipilaan ja muiden salonkipersujen sekä muidenkin rikkaiden pitää ne maksaa. Ei puhettakaan mistään veronalennuksista, pikemminkin rajuista korotuksista yhdistettynä isoihin leikkauksiin vaikkapa maanpuolustuksesta, eläkkeistä, koulutuksesta, poliisista ja terveydestä. Esimerkkinä ja esikuvana Ceausescun Romania.

      Poista
    13. Työeläketurvan rahoittavat pääsääntöisesti työnantajat ja työntekijät yhdessä. Ne, jotka eivät saa lainkaan työeläkettä tai joiden työeläke on hyvin pieni, saavat kansaneläkettä ja/tai takuueläkettä. Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen.

      Valtion budjetista maksettavat eläkkeet ovat 10-11 miljardin euron haarukassa.

      Eikä kysymyksessä ole valtion velkojen poismaksamisesta vaan valtionvelan kasvusuunnasta ja sen jyrkkyydestä. Suomi ja Ruotsi ovat kulkemassa eri suuntiin. Vuoteen 2026 ulottuvilla ennusteilla Suomen velkasuhde on nousemassa 75 prosenttiin bkt:stä, kun samaan aikaan Ruotsin velkasuhde on laskemassa 26 prosenttiin bkt:stä.

      Poista
    14. Suomessa keskiluokka on se joka maksaa kaiken. Rikkaita ei täällä juuri ole ja suurituloisia hyvin vähän. Vaikka heiltä otettaisiin ksikki pois veroina ei siitä hyötyä olisi. Pienituloiset puolestaan eivät veroja maksa juuri lainkaan.

      Poista
    15. Keskiluokka on tulokuopassa joka näyttää täsmlleen ammekäyrältä.

      Poista
    16. Yrittäjänä on pakko muistuttaa siitä että kaikki palkanmaksuun kuluvat rahat lähtevät yrityksen tililtä, ei mistään pilvestä tai virtuaalimaailmasta. Ne kattavat kaikki palkat, verot, sairausvakuutusmaksut, eläkemaksut, vakuutusmaksut, työterveyskulut jne. Se on sitten toinen asia miten jokin eläkemaksuerä jakautuu työntekijälle mutta koko palkka kaikkine sivukuluineen on jo kassasta maksettu ja rasittaa yritystä täysimääräisesti.

      Poista
    17. Yrittäjän kannattaisi myös muistaa, mistä se raha sinne tilille tulee.

      Poista
    18. Outoa ettei yksikään puolue ole esittänyt mitään keinoja lisätä valtion tulokertymää. Leikkaaminen on vain väliaikainen ratkaisu, ei peittoa toisesta päästä leikkaamalla pidemmäksi saa.

      Poista
  14. Antaisin puolet eläkkeestäni - tai rohkeen kolmanneksen ainakin, jos korvissani vallitsisi hiljaisuus. Vuosikymmeniä sitten hankitun tinnituksen päälle on alkanut ilmaantua uutta, selvästi vahvempaa mökää. Se syö miestä.

    VastaaPoista