Lapsuudessani oltiin niin isänmaallisia. Nuorena aikuisena esittelin Eirik Hornborgin kirjan ”Fänrik Ståls sägner och verkligheten” (1954) eli Vänrikki Stoolin tarinat ja todellisuus.
Vanha jääkäriaktivisti ja erittäin merkittävästä asemasta sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ennen sen vireille tuloa kyseenalaiseksi asettanut historiantutkija osoitti jokseenkin vakuuttavasti, että tuo kirjoista isänmaallisin oli enimmäkseen puppua tai kuorrutettua puppua.
Taisin itsekin osata se ulkoa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Henkisissä kilpailuissa esitin Wilhelm von Schwerinin. Voisin muuten esittää vieläkin, mutta en halua, koska koko juttu on typerä ja Oravaisten – Juuttaan taistelu oli turha. Hornborg jo antoi ymmärtää, että vähäinen kahakka kuvattiin runoissa kuin Napoleonin ratsastus Austerlitzissa miljoona-armeijan edessä.
Puheena on tämän päivän termein ”kansallinen narratiivi” eli siis kirjallis-draamallinen eli aivan muuta kuin todenperäisyyttä tavoitteleva tuote. Juuri sellaisia esittävät tänään Lavrov ja Putin.
Jos joku saisi päähänsä lueskella aatehistoriaa tai peräti kulttuurihistoriaa, Hornborgin ”Mannen i ledet” ei saa jäädä väliin.
Ja röyhkeä rinnastukseni johtuu siitä, että olen joko käynyt läpi tai lukenut 11 Euroopan maan kouluhistorioita tai historian perusteoksia. Tässäkin tunnen voimatonta raivoa venäjän kielen laiminlyömisestäni. Venäjällä on hyvin voimakas perinne kirjoittaa historia vähän väliä uudestaan, mutta kyllä Suomi on hyvä kakkonen. Mutta ”objektiivisen” historian suuret nimet, kuten Michelet ja Ranke niin kuin myös lordi Acton käsittelevät tosiasioita kuin pahankuriset penskat lelujaan.
Edellä esitetty on tarkoitettu nälväisyksi kollegoille, jotka joutuvat kirjoittamaan Suomen historian 1917-2022 heti uudestaan. Olen itsekin sillä kannalla, että kysymyksessä on fantastinen menestystarina, jonka kirjaaminen olisi enemmän kuin tarpeen – tällä kertaa ilman höpöjuttuja kumpujen yöstä.
Jutun kuvassa on yksi sissikomppanian mies ja kaksi rannikkojääkäriä, joilla on erikoiskoulutus muun muassa ohjusiskuihin ja vihreä baretti hyllyllä vihjeenä siitä, että taisteluvarustuksessakin liikutaan synkässä yössä kymmeniä kilometrejä, välillä uiden, ellei muu auta.
Ukraina on ollut usein silmittömän tuhoamisvimman kohde. Se kärsi sisällissodassa 1918-1922. Stalin tapatti etenkin nälkään miljoonia maanviljelysuudistuksensa eli viisivuotissuunnitelman vuoksi. Venäläisiä kuoli lähes miljoona 1941 saksalaisten hyökättyä. Neuvostotermein se on ”sankarikaupunki” siinä kuin Stalingrad – ja Leningrad.
Nyt meneillään olevien tapausten taustalla ovat ukrainalaissyntyinen mutta Pietarissa vaikuttanut Nikolai Gogol ja samalla hänen hyvä kaverinsa, isoäitinsä puolelta etiopialainen värillinen orja Pushkin.
Gogol opetti monet lukemaan kirjallisia tarinoita hulluuden historian läpitse. Oma samaistuksen kohteeni on Akaki Akakijevtsh, nuorempi reistaattori kun olen ollut ja kaunista käsialaa harjoittelen edelleen.
VastaaPoistaVanhastaan Maritim sijaitsi Eteläsatamassa. Tai oikeastaan Etelärannassa. Samassa kulmassa missä oli Korppi apteekki nurkassa ja heti Etelä Esplanadin puolella komea sisäänkäynti Puunjalostusteollisuusliittoon ja useaan niistä myyntiyhdistyksistä. Kartellitalo jos haluat. Ne meni jo.
Komeasti vielä Vesa Vainio riehahti neoliberalismista nurinoppineena ilmoittamaan UPM kartellin anteeksiantoa vastaan Brysseliin. Tikulla silmään rumaa puhettani. Vainon muistelmia kaipaisi ja sanon vaan että komea urahan jatkui SYPin kautta Nordeaan. Aika jännä oli kun hän ja suunnistaja Peltola KOP osuivat Palmstierna rastille. Entinen SEB mies ja W:itten puolesta aseensa laskenut mies -nyt Nord bankissa- kysyi ensin että onko pääministeriltä kysytty. Oli Lipposen lupa ja asiallakin. No sitten käy.
Sotakeinottelusta piti vinkata eikä vanhoista mutta kun Ahti Hirvosen muistokirjoitus oli päivänlehdessä niin sopikoot. Ja Hirvonenhan kerkesi komean uransa intellektuaaliseksi kruunuksi vielä eläkeiässä painaa pitkää iltaa ja opettaa jokaiselle korvansa lainanneelle maksimointimatematiikkaa. Sitä osakearvon kohkaamista koiliseen, ainut selvä asia ikisotkuisessa businesympäristössa.
Nyt sekin varmuus ja yhtälö on vaihtunut -taas- sökörinkiin ja sen sellaiseen lahjakkuuteen.
Menepä tässä prospektini hengessä ostamaan tilaamaan ehdollisesti vähän niin kuin optiolla, pursia aukeaville vesille. Moottoriveneitä ja purjehtioita, parempaa sorttia. Selaista kun Tesla kevätkesällä 2020.
Tuolloin rahat tuli Suomen Pankista via EKP:stä. Ja tulee nytkin 2022. Tuosta EKPstä en olisi ihan varma mutta markkaeuroa tulee kasapäin kuten kaksi vuotta sitten. Suomen ei anneta mokata Euroa älyvapaan kiinteistöriehansa takia. Kysy vaikka HYPOsta joka jatkaa mihin Snellman jätti. Snellmanhan koki kapitalisoida eli muuttaa kartanot rahaksi ja samalla säästää ne. Olisi kai onnannutkin mutta porvarissääty säikähti äkisti alkavaa commonwealthia.
Yhteisvarallisuuden jakaus kammattiin vasta -jos nimi kysytään, Fagerholmista. Sitä ennen oli tehtaat tehty mistä Markku K ja Teemu K runollisen intoutuneina kertoivat. Meni jo.
Mutta vapaan rahan aika jatkuu yläilmoissa. Meidän töihin ja lukuihin pultattujen ei sovi kysellä eikä tietää osaamisalueemme ulkopuolelta. Mutta vippaskonstilla voi pankkihuoneiden ja tilikamarien akkunoista sisälle kurkkien kopioda talenttien elkeitä.
Tilaa niitä merenaaltoilijoita ja tilaa järvenselkien ja huvikanavien risteilijöitä. Tilaa tänään. Juhannukseen mennessä olet tehnyt tilin.
Mistä tiedän ? Olli Rehniltä. Hän lupasi Frankfurtin -kiristettynä?- olevan valmis kaikkiin tarvittaviin toimiin rahoitusvakauden varmistamiseksi. Usko miestä, hänellä on rahalippo. 2020 se toimi Suomessa kun Euroopasta komennettiin. Nyt se tepsii toisinpäin. Koskapa edellisestä vain onnellistuimme, kiitimme itseämme. Mika Lintilä telkkarissa 2 tunin päästä. Itse en aio katsoa, menisinkö Maritimiin? Ei, suksin jäälle ja ainakin hetkeksi valoon. Jukka Sjöstedt
Larussa se Maritim on ollut jo ainakin parin veneilijäsukupolven ajan. Ei ole Sjöstedtistä ollut vuosikymmeniin oppaaksi siinäkään asiassa.
PoistaTiedä sitten minkä mittainen on veneilijäsukupolvi, ilmeisesti veneilijät ovat muita lyhytikäisempää porukkaa, mutta sen kerran kun jotain alan tuotetta kauan sitten tarvitsin, liike oli Sjostedtin mainitsemassa paikassa. MIstä hänen kommentissaan luit väitteen että se olisi siellä vieläkin?
PoistaSjöstedt on aivan oikeassa. Se oikea ja varsinainen Maritim oli Etelärannassa.
PoistaLauttasaaressa on sitten jo jonkin aikaa ollut jokin soijapoiken versio samasta teemasta. ;)
Aihellisesta historiamme uudelleen kirjoittamisessa tulisi viimeinkin korvata aina pahasti korvaan särähtänyr termi 'luovutetut alueet' todellisuutta vastaavalla 'pakkoluovutetut alueet'. Luovuttaa voi kyllä ilman pakkoa, mutta kysymyhän on ollut nimen omaan luovuttamisesta Stalinin pakon edessä.
VastaaPoistaSL
Jo sana "luovutetut" on totaalisen väärä. Jos joku riistää meiltä lompakon aseella uhaten ja polveen ampuen, ei kyseessä ole "luovutus" vaan ryöstö.
PoistaKoska "ryöstetyt alueet" voi parempien suhteiden aikana kuulostaa liian rajulta, miten olisi "menetetyt alueet"?
Ihan vaan suomeksi sanottuna: ryöstetyt maat tai alueet.
PoistaEipä tuotakaan terminologista kiistaa tarvitsisi käydä, ja ennen kaikkea eräästä onnettomuudesta Suomi olisi vissiin säästynyt, jos Aleksanteri I ei olisi keksinyt liittää kyseisiä alueita suuriruhtinaskuntaan.
PoistaSiis väitätkö Aleksanterin esiin nostanut tosissasi, että Suomen tilanne olisi ollut 1939 hyvä, sekä yleisesti että turvallisuuden kannalta, jos raja olisi ollut Kymijoessa!
Poista”Menetetyt alueet” ja ”aluemenetykset” ovat kuvaava ja korrekti ilmaisu. – Menetettyjen alueiden ihmisiä, Suomen asukkaita, on asiatonta verrata "maahanmuuttajiin". He kaikki olivat "maassa" ennen ja jälkeen aluemenetyksiä. – Monet lappilaiset käväisivät evakossa Ruotsissa talvella 1944-45 mutta palasivat kiireesti poltettuun Lappiin. Tulikin lämmin ja kuiva kiivaan jälleenrakentamisen kesä 1945. – Ukrainasta Suomeenkin 2022 saapuvat ihmiset ovat verrattavissa lähinnä lappilaisiin evakkoihin. Heilläkin on vakaa aikomus palata isänmaahansa, jota jo miehet ovat jääneet aseellisesti puolustamaan. On jopa loukkaavaa verrata ukrainalaisevakkoja, pääasiassa naisia ja lapsia, turvallisesta Ruotsista 2015 Suomeen tulleisiin ulkoeurooppalaisiin, valtaosaltaan nuoriin miehiin. – JRi.
PoistaVoi voi... kyseessä on siis ns. Vanha Suomi, jonka Venäjä oli aiemmin Pikku Vihassa vallannut ja liittänyt itseensä.
PoistaKun koko Suomi liitettiin sisäisesti itsenäisenä Suuriruhtinaskuntana Venäjän Keisarikuntaan, niin aiemmin ryöstetty alue palautettiin. Sen verran häpyä sentään löytyi.
Myöhemmin Venäjä ryösti sen taas.
Voivottelija näyttää elävän sellaisen vakavan harhan vallassa, että historiassa on ollut jokin Suomi, jolla vieläpä on ollut luonnolliset ja legitiimit rajat.
PoistaAsiaan ehkä jonkin verran myötävaikutti se, että nuori Suomi 1919 päästi ikäänkuin puolihuolimattomasti englantilaisen laivasto-osaston Suomenlahdelle, tarkemmin Koivistolle, jonne eräälle perunamaalle perustettiin lentokenttäkin. Olihan niillä lentotukialuskin mutta sen ne ajoivat ensin kiville Viron lähellä. Eskaaderiin kuului myös muutama puinen torpedovene, joita käyttäen osasto kävi Terijoelta Kronstadtin sataman ja venäjän sotalaivaston kimppuun. Lentokoneita käytettiin lähinnä tiedusteluun. Osasto sai upotettua muutaman ison laivan. Idea oli lähinnä sivutukea brittiläistä maihinnousuosastoa joka operoi Murmanskin huitteilla.
PoistaAsia saattoi jäädä alueen puolustuksesta vastanneen Josif Vissarionovitshin mieleen.
An excellent little war, tuumasi osaston päällikkö.
Tämäkään ei ole jostakin syystä kirjautunut kouluhistoriaan. Samaan aikaan entinen venäjän kenraali Mannerheim hautoi Pietarin vapauttamista.
Harha-anonyymille: Kustaa Vaasakaan ei tiennyt ettei mitään Suomea ole olemassakaan, vaan väitti pokkana olevansa Svean, Götan ja Vendien kuningas ja Suomen suuriruhtinas!
Poista"Asiaan.."
PoistaOliko siis Suomi vastuussa brittien tyhmästä sotaretkestä? Miten Suomi olisi sen voinut estää? Venäjä oli sekasorrossa ja sisällissodan kurimuksessa. Euroopan valtiot olivat melkein kaikki pahasti sekaisin ja kärsineet juuri päättyneestä maailmansodasta. Saksa oli murskattu ja sen talous oli romahtanut totaalisesti. Suomi oli vasta nousemassa jaloilleen mutta maassa oli ankara pula ja hyvin monet kärsivät työttömyyttä ja nälkää. Venäjältä virtasi emigrantteja tuhansittain maahamme. Omat puolustusvoimat olivat heikot ja valtion hallintoa vasta alettiin rakentaa.
Siihen on syynsä miksi näitä hölmöjä tempauksia ei koulukirjoihin laiteta. Niin paljon muita suurempia asioita tapahtui pelkästään Venäjällä samaan aikaan sekä muualla Euroopassa.
"Siihen on syynsä miksi näitä hölmöjä tempauksia ei koulukirjoihin laiteta."
PoistaStenlund, Suomi menetti sinussa loistavan advokaatin. Pystyt pesemään vaikka nokimustan lumivalkoiseksi. (Brännvinsadvokatyr, sanoi Paasikivi.)
Pirtukeisari?
PoistaHistoriankirjoituksessa ymmärtääkseni on (ollut) voimassa keskeisenä periaatteena, ettei myöhemmillä tapahtumilla (satunnainen esimerkki: Venäjä 2020-luvulla) voi mitenkään selittää aikaisempaa historiaa. Tosin meilläkin on aikojen saatossa harrastettu lukuisia erilaisia "tirkistysaukkoja" - kumpujen öillä tai ilman - mutta rehellisyyteen pyrkivät tutkijat ovat lähinnä 1960-luvulta alkaen osoittaneet sellaisten tarkoitushakuisen - jyrkemmät ilmaisut jääkööt nyt tässä - luonteen.
VastaaPoistaMutta kuka tiesi, ehkäpä nyt, "maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä" meilläkin todella aletaan luoda pitkää, kaiken "jäännöksettömästi" selittävää retrospektiivistä projektiota. Selvältä joka tapauksessa tuntuisi, että suomalaisen historiankirjoituksen luonne nyt tulee pitkiksi ajoiksi muuttumaan. Luotan kuitenkin siihen, että omaa tutkijamoraaliaan kunnioittavat historioitsijat eivät sellaiseen tule menemään mukaan.
Muistelen nuorena lukeneeni jostain Matti Kurjensaaren kirjasta, miten hän heti talvisodan alkamispäivänä tai -päivinä huomasi kadun toisella puolella vastaan tulevan Matti Kuusen ja huusi tälle: "Te voititte!" Tuskin erehtyy, jos arvelee Kurjensaaren tarkoittaneen voittoa vain jonkinlaisessa teknisessä mielessä.
Ei, kyllä esimerkiksi Vietnamin sota muutti Korean sotaa. Yksi asia on se, että syitä ja seurauksia, ja seuraus voi olla syyn syy, ymmärretään myöhemmän valossa paremmin ta ainakin eri tavalla. Kauempaa myös nähdään, mihin kokonaisuuteen joku aiempi tapahtuma kuuluu. Ranken ajoista on onneksi tultu hyvin kauas.
PoistaYmmärrän kyllä tarkoituksen, enkä sitä sinänsä kiistä - mutta voihan myöhemmin tapahtuvat asiat hyvinkin valaista aiempia. Kökköesimerkkinä vaikkapa sellainen, että myöhempi puukotus selittää sen, miksi naapuri osti aiemmin puukon.
PoistaTai nykypäivänä Venäjän hyökkäys Ukrainaan selittää sen, miksi venäläiset vaativat itselleen muka turvatakuita länsivaltojen pahoja aikeita vastaan. Sumutustahan se oli.
Niin vanhaa, niin homehtuneen eltaantunutta kuin aikakauden auringonvalo.
VastaaPoistaNyt alkavat korppikotkat kokoontua ja kierrellä Kremlin yllä
VastaaPoistaBlogisti saa muistoja nousemaan mieleen. Kansakoulun pienessä kirjastossa oli Kumpujen yöstä, jonka sarjan luin läpi. Keskikoulussa suomen tunneilla annettiin kullekin yksi Vänrikkien luku opeteltavaksi ja luokan edessä esitettäväksi. Minulle lankesi von Essen.
VastaaPoista(Suomen koululaitoshan oli edelleen vankasti siinä asennossa, mihin sisällisodan voittajat olivat sen säätäneet.)
VastaaPoistaTämän herran yhteydessä meikäkin vaivautui tarkistamaan. Ja olihan se reistaattori registraattori eli kirjaaja. Tuliko pantua kirjoihin niiden oikeusjärjestelmä toimijoiden mielentiloja fiiliksiä ja arvoja ? Tuli. Tuosta reis-taattorista voisi lukea virastoeteisen elkeitä. Oli ja onhan sitä säpinää ##.
Fagerholmia muistin joka sormeili rahamiesten / rahaa palvelijoiden hiuksia uusille jakauksisille ja oppi asiakkailta notariaattiosastot, Fabianinkadun perhepörssin Adlonin ja mitä kulttuuria tuo "fantastinen menestystarina" kysyikään.
Uittojen savottojen vesivoimasahojen ja petun ruoaksi kuorinnan jäljiltä puhtaan pöllin jauhamista hiokkeeksi. Sitten Kuisma ja Keskisarja tekivät loput. On meikällä tätä lelupelukoppaa ja otsaa. Miksiköhän tuulimylly ei käynyt vaikkapa Ullanlinnanmäeltä ? Kai bosonin puolesta kävisikin mutta kivempi rajata Vappuun ja kaasutella VPKoon Sisulla ylös.
Toinen säe: Se Fagerholm oli oppinut korvakuulolta parturintuolin takaa mitä tapahtui todella. Jos olisi Juttutupa menisin perinteenkuuloon. Vaan kun on tohtorit uudenlaiset, niin mitäpä sinne hampaita kiristelemään ja kieleensä puremaan. Fagerholm ja Kekkonen olivat langoksia. Merkittävin perheside tuossa fantasialorussa.
Olisipa Vanhassa Kauppapasaasissa ollut myöhemminkin parturiliike ja siellä KA, niin ne talletustodistus lisärahat olisivat nousseet SAKn hallituspöytään. No tänä keväänä taas swapataan aidoiksi että sikäli OK.
Navigaattori vei sinne Mummukäytävän tanssiasfaltille, entinen SKOP kortteli. Ihan oikeaan johti, eläkeIlmarisen takaaman interbank, shadowbank-private equity, kansantalousviemäröinti-bittisalkkuun täyttöimuri ; markkinavoimistelu rienauksin. Ravintolatilojen uusimisen, taserahan lisäämisen spiikkamisen, ja ikikierron, kuoleentumattomuus innovaation synnyinalttarille.
Näiden keskinäisraha haihtuu jo ja ensiviikolla katoaa. Yritä ostaa sitä käypäseen pilkkahintaan, Suomen Pankki lunastaa sen täyteen euroarvoon jahka kömpii tolpilleen. Ja kun Toozea on uskominen, feodaalit tai n., panevat meritokratiashekkiä ja apurahaa rahvaallekin suuntukkeeksi.JS
Euroopassa registrar tms. on usein isojen tuomioistuinten hallintojohtajan tai kansliapäällikön titteli. Mitään kirjaushommia ne toki eivät tee, mutta meillä voi syntyä väärinkäsityksiä.
VastaaPoista70-luvun laululyriikassakin tuo registrar-sana vilahtaa: Gilbert O´Sullivan - Matrimony.
PoistaOnhan noita Hollywoodin vanhoja sinisilmiä, yksi ihan sillä nimelläkin (Ol' Blue Eyes, Frank Sinatra). Gary Cooper, Henry Fonda, Tony Curtis, Marlon Brando, Paul Newman...
VastaaPoistaMitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sitä yleisempi silmien sininen väri. Sittemmin (pohjois-)eurooppalaistaustaiset ja muualta tulleet maahanmuuttajat ovat sekoittuneet ja sekoittaneet geenipoolia niin, että sininen ei ole enää vuosikymmeniin ollut yleisin silmien väri edes USA:n valkoisen väestön keskuudessa.
Nykyisin tunnetuin miespuolinen näyttelijä, jolla kirkkaansiniset silmät, lienee britti, väistyvä Bond Daniel Craig. Aika kirkassilmäinen oli myös Roger Moore (ja Peter O'Toole Arabian Laurina).
Vaan kuka muistaa vielä hiukan toisenlaisilla areenoilla esiintyneen Serhi (ent. Sergei) Bubkan? Varsin intensiivinen katse hänelläkin, kultaa sekä Neuvostoliiton että Ukrainan joukkueissa.