Sivun näyttöjä yhteensä

24. marraskuuta 2019

Heinäsirkka kulkee kankeasti




Amazon Prime esittää moniosaista sarjaa ”The Man in the High Castle”. Taustalla on 1982 kuolleen Philip K. Dickin science fiction -romaani, jonka suomennos on nimeltään ”Oraakkelin kirja”.  Sitä ei taida saada mistään, mutta kirjastossa on kymmeniä varauksia.

Olen ihmeissäni. Ja olen vieraalla alueella ilman karttaa ja kompassia. Siksi varoitan lukijaa uskomasta puheitani. Minusta näet oikeiden kirjailijoiden ulkopuolelle sijoitetun Dickin kirja on harvinaisen hyvä ja Amazonin omaa tuotantoa oleva laaja elokuva joka suhteessa erinomainen.

Samaa sanoi Helsingin Sanomien arvostelija.

Dickin tekseihin muuten perustuvat myös ”Blade Runner” ja ”Total Recall”.

Tämä Korkean linnan mies kuvaa tilannetta 1960-luvulla, kun siis USA ja Englanti olivat hävinneet toisen maailmansodan, Yhdysvaltain länsirannikko oli edistynyt natsismin entisestään raaistunein opein ja itärannikolla toimi Japanin nukkehallitus kaikessa keisarikunnan komentoa noudattaen. Juutalaiset ja värilliset kaasutetaan välittömästi. Koko Afrikan väestö on tuhottu väärän rodun vuoksi.

Heinäsirkka-kirja on siis kuvitelma kuvitelman sisällä. Dickin kirjan henkilöt lukevat siitä, millaista olisi ollut, ellei Franklin D. Rooseveltia olisi murhatta Miamissa 1940 eikä Veenäjn rintama olisi romahtanut Stalingradissa, kun uusi ja mitätön USA:n presidentti kieltäytyi tukemasta sotaa Hitleriä vastaan…

Sarjassa amerikkalaiset ovat vaipuneet vähäpätöisyyteen. Saksa ja Japani valvovat pieniäkin liikahduksia, eikä amerikkalaisilla ole oikeastaan mitään sitä vastaan. Saksalaiset lentävät Marsiin. Amerikkalaisilla ei ole sellaiseen tietoa eikä halua.

Lukijan ja katsojan tehtäväksi jää miettiä, onko tämän viihteen takana muutakin.

Luultavasti Dick, joka kirjoitti paljon henkensä pitimiksi ja hosuen, osasi jättää tarkoitusperät vähemmälle. Hän kulki samaa tietä kuin Ray Bradbury, jonka ajatjusleikki ”Fahrenheit 451” innoitti Turffaut’n tekemään elokuvan maailmasta, jossa lukeminen on kielletty ja käskyt välitetään kuvilla. Lopussa käy ilmi, että ihmiset haluavat kuitenkin lukea ja opettelevat kirjoja ulkoa. Tätähän muuten esiintyi Neuvostoliitossa.

Jossain ketään kiinnostamattomassa paikassa toimii hyvin pieni toisinajattelijoiden joukko, joka lukee heinäsirkka-kirjaa. Koska kirjan nimi on Raamatusta (Saarnaaja 12 luku) otsikossa on vanha suomennos. Alkuperäisteoksessa ja elokuvassa tuon vapauden kirjan nimi on ”Grasshopper lies heavy”.

Lause on käsittämätön. Jotain ymmärtää lukemalla tekstin tunnelman:
1. Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, ennenkuin pahat päivät tulevat ja
joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:
2. "Nämä eivät minua miellytä"; ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet, ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin -
3. jolloin huoneen vartijat vapisevat ja voiman miehet käyvät koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina, kun ovat menneet vähiin, ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään,
4. ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat ja myllyn ääni heikkenee ja noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät;
5. myös peljätään mäkiä, ja tiellä on kauhuja, ja mantelipuu kukkii, ja heinäsirkka kulkee kankeasti, ja kapriisinnuppu on tehoton; sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa, ja valittajat kiertelevät kaduilla -
6. ennenkuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy ja vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon.
7. Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
8. Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja; kaikki on turhuutta!



40 kommenttia:

  1. Saanen nostaa pöydälle samalla spinillä kirjoitetun "Kahdesti haarautuva puu", Ursula K. Le Guin, v. 2000. Alunp. "The Telling". Suomentanut Jyrki Iivonen, kuten on monta muutakin saman kirjailijan teosta.

    VastaaPoista
  2. Tuo Saarnaajan kirjan teksti on koskettava. Itse pidän enemmän uudesta käännöksestä
    3 Silloin talon vartijat vapisevat,
    soturit painuvat kumaraan
    ja jauhajanaiset, vähiin käyneet,
    ovat jouten.
    Ikkunoista kurkistelijat jäävät pimeään,
    4 kadun kaksoisportit suljetaan,
    myllyn ääni heikkenee
    ja ohenee linnunlaulun kaltaiseksi
    ja laulun kaikki kaiut vaimenevat.


    Tuolle tekstille on olemassa paljon vertauskuvallisia tulkintoja, mutta jotenkin siitä tulee minulle mieleen ihan konkreettinen, vanhuksen isännöimä talo. Voi kuvitella aikanaan mahtavan miehen, jonka voimiensa päivinä palvelukseen ottamat soturit ovat jo ukkoja, vaimot ja orjattaret, vähiin käyneet, eivät enää jaksa tehdä työtä, eikä leipää ole niin montaa syömässäkään. Aiemmin aina kadulle auki olleet portit on suljettu, kun pihalle on liikennettä kovin vähän, eikä ikkunoista kurkistele lapsia. Siinä on rappion koko kuva.

    VastaaPoista
  3. Siihen nähden, että Philip K. Dickiä ei luettu oikeaksi kirjailijaksi, varsin vaikuttavia tekstejä hän teki.

    Lopussa Kemppisen lainaamaa tekstiäkään ei ollut kirjoittanut kukaan oikea kirjailija.

    VastaaPoista
  4. Tekstin surrealismi taitaa johtua samasta kuin katsellessa Pieter Brueghel vanhemman taulua "Alankomaalaisia sananlaskuja" ja yrittäessä kuvitella kutakin sananlaskua. Sanakuva on kadonnut sekä kulttuurihistorian kivikaivoon että käännösten riittämättömyyteen.

    VastaaPoista
  5. Guardian kirjoitti tänään myös Blade Runnerista. William Burroughs ajatteli kirjoittavansa käsikirjoituksen, kun vaikutti siltä ettei olemassaolevista lappusista niin kuin tuon Dickin saa mitään elokuvaa kasaan. Burroughs rupesi kirjoittamaan ja siitä sitten tuli kirja jossa joku kirjoittaa käsikirjoitusta ja sitten siitä tulee elokuva. En muista nyt painettiinko se kirja. Burroughs siis kirjoittaessaan tajusi että silloinen Hollywood ei tulisi hänen käsikirjoitustaan hyväksymään. Tuossa on siis monenkertaisesti ollut tulollaan elokuva, joka taisi olla aika hyväkin vielä.

    VastaaPoista
  6. Kotimainen leffa "Pekka ja Pätkä neekereinä" vuodelta 1960 pitäisi vielä saada poliisitutkintaan ja tutkinnan tulokset valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle syyteharkintaan.

    Paljon on tässä vielä tekemistä vanhojen syntien rankaisemiseksi. Prkle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoisen hypyn Toipila jälleen ottanut postauksen aihepiiristä muualle.

      Poista
    2. Ihme nipottajia nämä persut, pahempia kuin haukkumansa vihervasemmistolaiset. Sitä se ohut suomalaisen kulttuurin tuntemus teettää.

      Poista
    3. Persut kierrättävät omia iänkaikkisia juttujaan, oli puheenaihe mikä tahansa.

      Tohkeissaan kuin Timo Jutila MM-päissään. "Joka jätkällä 110 lasissa" vaikka toimittaja olisi kelloa kysynyt.

      Poista
    4. Persut haluavat kieltää vanhat elokuvat ja tv-sarjat, koska ovat viime aikoina tehtailleet niistä rikosilmoituksia urakalla. Ilmeisesti he haluavat näyttää muuttuneensa suvaitsevaistoksi.

      Poista
  7. "Toinen vyöttää sinut ja vie minne et tahdo."
    (Aika kuluu ja me sen mukana.)

    Kahvilla Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  8. Outo muisto nuoruudestani 1960-luvulta: Eräässä Etelä-Pohjanmaan kristillisisänmaalliseksi itsensä julistaneessa lukiossa joutui tuon silloin kummastuttavan tekstin kuulemaan toistamiseen vanhan rehtorin lukemana.

    VastaaPoista
  9. Mitenkä ne natiivi-amerikkalaiset? ("punanahat", jotka ovat rotuopillisesti oikeasti keltaisen rodun etäisiä sukulaisia, mutta näsäviisaat huomauttelevat, että punainen väri on väriainetta mitä ne käyttää iholleen, vaikka sinänsä olisi rotujen värisuoraan oiva lisä tuo punainen rotu, valkoisen, keltaisen, afrikan mustan - "ruskean", australian neekerin eli aboriginaalin, muslimi- ja hinduleveyspiirien ruskeat, ns. hiekkaneekerit eli arabit, tai oikeastaan pelkkä nahan väri ei määrää rotua, vaan kyllä näissä on muutakin variaatiota, joita on mielenkiintoista tutkia ja mitata eri tavoin. Juutalaisethan eivät ole mikään rotu vaan kyseessä on mafia johon on liittynyt mm. ukrainalaisia aikoinaan joten jotkin juutalaiset näyttävät "eurooppalaisilta". Kiinassakin on, mutta kyllähän juutalaisten maailmansalaliiton vastustajilla on vaikeaa jos Kiinan presidenttikin on juutalainen. Ehkä sentään Kim Jong-un ei ole vaikka kommunisti onkin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just joo.
      Eikö sulla oo oikeaa tekemistä?

      Poista
    2. Hohhoijaa, että vielä nykyäänkin joku kirjoittaa tämmöistä. Geneetikot ovat ajat sitten osoittaneet, että ihmisen ihonvärin perimä on vain yksi häviävän pieni osa koko geenimassaamme. Kun väri kuitenkin näkyy päälle päin selvemmin kuin mikään muu, siitä on tullut helppo pinnallisen erottelun kohde. Todelliset sukulaisuudet ovat muualla, lukemattomissa variaatioissa ja yhdistelmissä. Värirotutiedettä tehtiin vakavissaan joskus toista sataa vuotta sitten. Ja meissäkin muuten on jonkin verran yhteistä monien "keltaisen todun" edustajien kanssa, halusimme tai emme. Kyllä olisi peruskoululla töitä.

      Poista
    3. Maailma monikulttuuristuu vääjäämättä. Nuorille tutkijoille suosittelen lämpimästi erikoistumisalaksi rotutiedettä. Rotutiede tulee nousemaan keskiöön, muuten tätä rotujen luonnotonta sekamelskaa ei hallitse enää mikään taho.

      Poista
    4. Ehkä sinä äskeinen anonyymi itse perustat tuon kovasti kaipaamasi rotutieteen, kun biologia ei sellaista tunne. Oletko koskaan sattunut kuulemaan dna:sta, geeneistä, alleeleista, haplotyypeistä, perimäkartoituksista ja muusta sellaisesta?

      Poista
    5. Hohhoijaa-nyymi - olikohan ne geneetikot niitä samoja tiedemiehiä, joista Tuntemattoman Lahtinen paasasi, niitä jotka "laskee ne kalorit, taikka mitä perkeleitä ne on... menes valittaan niin lyödään semmonen rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei..." jne?

      En ihan purematta nielisi näitä laskelmia.

      Viimeksi yhdessä rätingissä todistettiin, että maahanmuuttoa pitää lisätä, jos eläkkeet halutaan maksaa tulevaisuudessakin. Sitten kuin joku kainosti huomautti, ettei ne nykyisetkään maahanmuuttajat ole töissä, niin eteen lyötiin uusi rätinki:

      Sen mukaan "heikon työllisyysasteen ryhmän maahanmuuttajat saavat muita enemmän lapsia"!

      "Näiden lasten oletetaan työllistyvän vanhempiaan paremmin"!

      Se "kasvattaa työllisten määrää ja tasaa skenaarioiden eroja pitkällä aikavälillä"!!!

      Mot, mot ja vielä kerran mot. Ja turpa kiinni.

      Poista
    6. Tarvitseeko persulainen tiedesokeus ja kielenymmärrysvaje enää tuon parempaa näyttöä?

      Poista
  10. Uusimmassa suomennoksessa "heinäsirkka ahmii vatsansa täyteen", minkä voi tulkita niin, että omaisuuksia kerännyt vanhus "kulkee kankeasti" kaiken kokoamansa kanssa. Sen sijaan uuden käännöksen jatko "kapriksen nuput puhkeavat" on minulle käsittämätön, kun taas vanhan "kapriisinnuppu on tehoton" käy järkeen, sillä tiettävästi kaprista on joskus käytetty potenssilääkkeenä. Esa Adrian antoi ainoalle romaanilleen nimeksi "Heinäsirkka kulkee kankeasti", eikä sekään avautunut, kun kirjan joskus luin, mutta hyvältä nimeltä se kuulostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heinäsirkat (=lakot, työläiset) syövät viljan (=pääoman, tuoton), siten ettei myllystä tule jauhoa(=lisäarvoa) eikä herra saa nisupullaa(=voittoa, vapaata markkinataloutta).

      Poista
    2. Alkuperäinen teksti ja (ehkä) tarkka englanninnos täällä:

      https://www.mechon-mamre.org/p/pt/pt3112.htm#5

      Kyseinen rivi: "5 -- Also when they shall be afraid of that which is high, and terrors shall be in the way; and the almond-tree shall blossom, and the grasshopper shall drag itself along, and the caperberry shall fail; because man goeth to his long home, and the mourners go about the streets; ..."

      Idea mantelipuun kukkimisessa on että se muistuttaa vanhuksen hopeisia hiuksia sillä puu on lehdetön (ja kukinnan lyhyys aikaisin keväällä ajan kulumisesta).

      Poista
    3. Jahas, taasen törmäsimme perussuomaisten pyhään pakkokieleen.

      Poista

  11. Postihan oli iTELLA kunnes Pekka Haavisto vaihdatti takaisin Postiksi. Haavisto oli kai Itella Pankki Oy:nkin jäljillä koskapa se möi itsensä säästöpankkiryhmälle.

    Kaupan kohdepankissa oli vain 29 henkilöä. Se oli puhdas tasekikka. Siis pari saraketta lisää pyöritellä wanhan postin maapohjaa arvokkaammaksi kruunuista ruplista markoista eurosisäsiitos aikakauteen.

    Lennätinpuolesta nyt puhumattakaan, Sonerasta siis. Otti ohranen. Pekka Vennamo Matti Aura ja muita kansallisSuomen mahtipontisiahan sieltä astuisi vastaan jos ketä kiinnostaisi -Suomi siis.

    Kun lauantai-iltapäivän istuin ja vähäjärjelläni nautin 20 mummun seurassa kirjasadosta kuten Minna Lindgrenin kertomina paljastuskirja kauheuksista ja Markku Liljeströmin Vallu isästään laatimasta, tai Osmo Kuusen (on on sitä sitä suurta juurta) superior osaamisesta mitä tulee Amazoniin Apleen Alfabettiin sitä rataa Ööhön saakka, niin enpähän kummastele jos bussit takkuavat.

    Mutta tänään pääsee BernerSipilän taxilla. Ja voi olla kiva lasketella fillarillakin kuten on jo kuukausia ollut lasettaa Hämeentien remottikaistaa Kurvista Hakaniemeen kun väylä on pikkuautoista vapaa. Ja tänään vielä busseistakin. Se on laskiaista tämä !

    Amazonista se taivaan ihme kuinka kiitävästi sen etenee. Miten se Siri puhuu hyvää suomea vaikka venäjästä Antti Rinteelle Moskovassa tänään. Olisipa korva omasta takaa.

    Rinteen Prokin jo uhkaa lakkoilla. Maksa se Kojamon vuokran kiskonta-derivaatoilla eli osingoilla hiljaiseksi. Niin niiltä Kiinaan pakotetuistakin monelta suu tukittiin setelitukoilla -ennen näkemättömillä. Höh, no kun ennen oli se nyt hunajainen alue-sairaala verkko maksettavana.

    Jos kuka vielä jaksaa, niin Valdemar Liljeströmhän se Limpun kanssa pusasi Aravaa pystyyn. KAF hallitus. Aseveliliiton miehiä, vaan ottivat työvelvolliset naisetkin -junapyykkärit ja ruumiinpesijät- Liittoonsa 1943, siis veljiksi. Hieno kirja valtaherraksi vuorineuvosten aikautena nousseesta miehestä tämä Liljeströmkin. On mitä on ollut, ja on, VVO:n ja SATO:n privatisoida.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  12. Posti ei nyt sitten kulje edes heinäsirkan kankeudella. Mutta tuossa onnettomassa lakkotapahtumassa on hyväkin puolensa. Se viimeistään näyttää meille, miten tärkeä perusposti vieläkin on meille kaikille sekä koko yhteiskunnalle ja yrityselämälle. Pankkikortteja ja tunnuslukuja et saa, monien laskujen eräpäivät menevät maksamattomina ohi, samoin ohi menevät erilaisten päätösten valitusajat, passit, henkkarit ja kelakortit, kutsut oikeuteen, kertausharjoituskutsut ja vaikka mitkä. Jatkoa ajatellen poliitikoista osa puuhaa nyt postin pilkkomista kahtia. Saattaa ollakin hyvä. Mutta siinä ei ole järjen hiventäkään, että jakolinja menisi kohdassa yksityiskirjeet kontra kaikki muu. Noista yllä olevista mikään ei kuulune sarjaan yksityiskirjeet, eivätkä luultavasti ne kuulu sinänsä välttämättömän yleispalveluvelvoitteenkaan piiriin. Ja on aina muistettava, että postille bisneksenä "asiakas" on aina maksaja eli lähettäjä, ei se välttämätön paha eli saaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja muja kyse vain hiipuvista mummojem kirjeistä! Mihinkähån postin bisneskategoriaan tämäkin kuuluu:
      Puolustusvoimat: Alokaskirjeet viivästyvät postilakon vuoksi

      Poista
    2. Uuno Turhapuro kävi armeijan alunperin kirjekurssilla.

      Poista
  13. Blogisti toteaa ehkä hieman kieli poskessaan, ettei Dickia lueta oikeaksi kirjailijaksi. Se saa ajattelemaan muita vastaavia kirjallisia persoonia, joita korkeaesteetikot eivät sijoita Parnassolla kovin korkealle, mutta joiden vaikutus kulttuurihistoriaan on suuri. Elokuvan alalta yksi tunnetuimmista on Daphne du Maurier. Hitchcockin Linnut ja Rebekka ovat tunnetuimpia hänen teksteihinsä perustuvia elokuvia. Itseäni viehättää erityisesti Don't Look Now, joka on jostain käsittämättömästä syystä saanut suomennoksena nimen Kauhunkierre.

    Vastaavia kirjailijoita, joiden tuotanto elää vahvimmin vaikka elokuvissa tai libretoissa voisi mainita monia muitakin. Aika usein huomaa hämmästyksekseen, että taustalla oleva kirja tai näytelmä on itsessäänkin hyvin vahvaa tekstiä. Olisiko yksi syy näiden tekijöiden marginalisoimiseen jonkinlainen kirjallisuustieteilijöiden ja kirjailijakollegoiden ammattiylpeydeksi naamioitu kateus. Eihän tuo nyt voi olla hyvä kirjalija, kun hänen tekstinsä on saavuttanut niin suuren suosion vaikkapa elokuvana tai oopperana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua ihmetyttää että niin kovin usein kummastellaan suomennettuja nimiä ikään kuin juuri Suomessa ei osattaisi nimiä kääntää:-)
      Sehän on ollut yleinen tapa että elokuville annetaan ikään kuin uusia ja sopivampia nimiä - ja niin on tehty erityisesti silloin kun alkuperäisen nimen suora tai vastaavantapaiseen fraasiin tms pohjautuva käännös ei olisi välittänyt sen merkityssisältöä tai halutunlaisia assosiaatiota.

      Kyllähän "me englantia osaavat" ymmärrämme (ja usein vain luulemme ymmärtävämme) ja osaamme usein hakea suoran käännöksen - joka ei suomenkielisenä tarkoita samaa kuin alkuperäinen koska sellaista sanontaa ei yksinkertaisesti tunneta kuin nimenomaan huonona käännöksenä - takaa sen englanninkielisen, mutta se on jo toinen juttu.

      Ihan vain huviksi ja opetukseksi ja kuriositeetin vuoksi:

      Wenn die Gondeln Trauer tragen
      Rösten från andra sidan
      Rødt chok
      Avdøde advarer
      A Venezia... un dicembre rosso shocking
      Amenaza en la sombra
      Ne vous retournez pas

      Vain ranskankielisessä on pitäydytty alkuperäisen tuntumassa. Tosin siinäkään ei puhuta katsomisesta vaan riittää ettei käännytä..

      Poista
    2. Yhtä usein kuin huonosta (kuka määrittelee mikä on huono?) kirjasta on tehty hyvä elokuva, on hyvästä (kuka määrittelee mikä on hyvä?) kirjasta tehty huono elokuva. Vrt. vaikka Raamattu. Ja nämä kauhuleffat mitkä siitä kankealla elokuvakameralla CinemaScope kankaille on väkisin väsätty. - Voihan Abraham!

      Poista
    3. Minulle kääntämätön nimi toimii kuluttajavalistuksena: tuote on niin huono ettei edes nimeä ole viitsitty kääntää.

      Poista
  14. Saiko Italia kirjassa mitään?

    Oikeasti USA:n ja Britannian valloittaminen ei tainnut kuulua akselivaltojen sodanpäämääriin, vaan niiden pakottaminen pois sodasta ja sekaantumasta Euroopan ja Aasian asioihin. Hitlerin emähölmö tempaus julistaa sota USA:lle oli ilmeisesti tarkoitettu saamaan Japani mukaan Neuvostoliittoa vastaan, ja epäonnistui.

    Minua on aina houkutellut ajatus että jo ihan alusta 1939 alkaen Saksan johto tiesi että ei sodassa hyvin tule käymään. Kun se jo viimeistään 1942 kesällä oli selvää Suomenkin johdolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai siis se ilmeisesti meni niin että mahdollisen sodan varalle oli laskettu ziljoona skenaariota jotka osoittivat homman menevän päin mäntyä, ja yksi jolla Saksa voittaisi, ja päätettiin uskoa siihen yhteen.

      Poista
  15. Akkunoista kurkistelevat Paatero, Rinne ja pysyvät hämyssä.

    VastaaPoista
  16. Mul on maalla Savossa Philip K. Dickiltä Ruukunkorjaaja, Jumalan pojan paluu, Haudasta kohtuun, Lies inc. ja Kolmesti merkitty mies. Tule sinne ensi kesänä lukemaan.

    VastaaPoista
  17. Saarnaajassa on kaikki. Sen runollisuus, kauneus ja elämän viisaus koskettavat homo sapiens-lajin vaeltajaa syvästi ja kipeästi. Tai ainakin pitäisi koskettaa. Kemppisen kirjoittamassa kohdassa on ainakin kymmenen kaunista tankaa ja toinen mokoma hienoja haikuja sisällytettynä yhteen lukuun.

    Saarnaajan kirja pitäisi ehdottomasti sisällyttää peruskoulun opetussuunnitelmaan pakollisena ja välttämättömänä maailmankirjallisuuden ja Raamatun helmenä. Toive lienee turha, koska Raamatun kertomusten ja kirjojen käsittely peruskoulussa vähenee koko ajan ja ihmisten Raamatun eli länsimaisen kulttuurin perustan tunteminen on sanalla sanoen surkea.

    Tämä näkyy esimerkiksi Hesarin toimittajien avuttomana Raamatun tuntemuksena, joka lienee samaa tasoa kuin esikouluikäisillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”Raamatun eli länsimaisen kulttuurin perustan”
      Olisiko niin sekava perusta. Ja mihin Raamattu sitten perustuu?

      Poista
  18. Minua miellyttää tuo vanha, tuttu käännös, joka on niin kuin runoa hienoisessa hämäryydessään ja kaikkine ja-sanoineen. Kauniimmin ei elämän loppua voisi kuvata. Kadulle ei jaksa lähteä, mäkiä ei nousta, äänet vaimenevat, kuulo heikkenee, valo vähenee. "Heinäsirkka kulkee kankeasti" on kyllä mielikuvitusta kiehtova kuva, mitä sillä tarkoitettaneekin. Niin kulkevat kaikki vanhatkin jossain vaiheessa, meillä kissakin liikkeelle lähtiessään. Se vähän surettaa.
    Haluatko tietää, milloin kuolet, kysyttiin lehdessä, toisin sanoen, mikä on sinun ikäisesi elinajan odote. Aika annettiin kuukauden tarkkuudella. Enpä välitä olla keskimääräinen. Hopealanka katkeaa silloin kun katkeaa.

    VastaaPoista
  19. Ei kulje ei vanhalla äijällä. Mutta vanha äijä on useinkin Suomessa se, joka rakentaa ympärilleen itsekehuisen kultin palvojineen, alistamineen, röyhkeine valheineen ja kaikkine kultin kommervenkkeineen. Sääli noita itsensä ja sukunsa palvojia ja ennen muuta sääli roskakulttuuria roskablogeineen. Mutta muurahaiset keräävät ahkerasti prujua pöytään vanhoille itsestä laulaville heinäsirkoille. Näinhän sen pitikin mennä?

    VastaaPoista
  20. "Heinäsirkka kulkee kankeasti"-metaforan synnyttäjä ei ole kyllä yrittänyt heinäsirkkaa kiinni ottaa. Ehkä jonain harmaana, viileänä, sateisena päivänä, mutta silloinkin heinäsirkan jousikoivet vain naksahtavat, kun se karkuun loikkaa. Olisi yrittänyt etanaa...

    Turhuuksien turhuuttakaan ei olisi, jos ihmisääliöt alunpitäenkin olisivat vain eläneet eivätkä timantteja ja kultaa koristeikseen keksineet.

    Päiväperhosen elämässä pistäytyminen on sen omassa hetkessään tärkeimmistä tärkein tapahtuma. Turhuudesta se ei tiedä, ja siksi. Eikä hetkensä tärkeydestäkään. Kunhan vain käväisee ja siinä se.

    Linnulle, joka perhosen elämänhetkeä entisestään saattaa lyhentää, perhosvälipala on tärkeä vaikka lintukaan ei sitä ymmärrä.

    "Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta!", kummallista, kuinka tuonkin lauseen joukkosuggestion altistamat lukijat ovat olleet siinä näkevinään jotain universaalia taikaa ja tehnet siitä meemiperhosen, joka turhuudestaan huolimatta vuosisatoja- ja tuhansia vaeltaa turhista päistä toisiin turhiin päihin ja näin tehneet siitä kaikkea muuta kuin sen sisältämän väitteen kaiken turhuudesta.

    Lause itse on siis kaikkea muuta kuin turha, mutta mitä sillä lie väliä turhien lukijoiden joukoissa?

    VastaaPoista