Korkea laki ja oikeus

Kuten kuvasta näkyy, olen hengissä. Alkukesän sairaalakäynnin syy oli kammiovärinä ja -lepatus. Lähiviikkoina saan lisää tietoa asiasta. Työssä ollessani olin terveen kirjoissa, mutta en kyllä koskaan saanut henkivakuutusta ilman sydänperäisten kuolinsyiden pois sulkemista.

Ehkä kiinnostuneille tahoille: kotosalla ei ilmene vaivoja, mutta jos reippailen niin että syke nousee yli sadan, kuten pitäisi, sepä ei sitten laskekaan, ainakaan moneen tuntiin.

Sain selville, miksi monet vanhat ihmiset ovat jotenkin hölmön oloisia. Esimerkiksi blogin kirjoittaminen ei maistu eikä suju, jos verenpaine on sinnikkäästi kahdensadan paikkeilla.

Pitkin päivää on toisaikainen olo, jos herää yöllä siihen, että sydän käy niin kuin lapsuusvuosilta muistamani Sauli-nimisen maalarin tai Orvo-nimisen räätälin kävely. Ei voi verratakaan Pikku-somppiin, josta sanottiin, että hänellä oli aina niin kova kiire, ettei ehtinyt hypätä polkupyöränsä satulaan, vaan juoksi pyörän vierellä kirkolle asti, salkku pyörän sarvessa ja mappi jopparilla. (Viimeksi mainittu polkupyörän ruumiinosa muuten on kilpailevilla kielialueilla tarakka.)

Nyt todella tuntuu helpommalta, ja kirjoittaminen on palannut.

Snyderin kirja ja Putin osoittautuivat heti tarpeellisiksi aiheiksi.

Trumpin hyvä ystävä Putin sanoo nyt selvästi, että Krim kuuluu Venäjään eikä asiasta keskustella. Vähän aikaa sitten hän sanoi, että he eli siis venäläiset, järjestivät Krimillä vapaat vaalit, ja tulos oli selvä. Sitä ennen hän sanoi, että krimiläiset ilmaisivat vaaleissa tahtonsa, omasta aloitteestaan siis. Hän oli hyvin kovana siitä, että Venäjä ei käy sotaa Itä-Ukrainassa eikä siitä ole tietoa, ketä ovat ”pienet vihreät miehet”, joita sinne tulee sotimaan Venäjältä.

Tulkintani on, että Venäjä on valloittanut ja liittänyt itseensä toisen valtion, siis Ukrainan, alueita. Tätä on pidetty lännessä oikeudettomana tekona, ja siitä on määrätty taloudellisia pakotteita.

Olen tulkinnasta samaa mieltä.

Lisäksi mainitsen, että lehdestä lukemani perusteella pidän oikeudellisesti hyvin todennäköisenä, että Venäjä osallistui aktiivisesti hollantilaisen matkustajakoneen ampumiseen alas ohjuksella, jolloin yli 200 siviiliä sai surmansa.

Mikä on seuraava paha teko, sen aika näyttää. Venäjän olot eivät kuulu minulle. Jos ongelmia on, ne ovat lähinnä venäläisten omia ongelmia.

Yhdysvallat on eri asia. Siitä tiedän jotain ja olen sekä käynyt että asunut siellä.

Tuntemattomasta syystä mieleeni tulee J. Dickeyn romaaniin perustuva elokuva ”Syvä joki” (”Deliverance”). Romaani oli parempi kuin elokuva, joka sekään ei ollut huono. Minulle se on eräänlainen läpileikkaus. Jousiammuntaakin tuli harrastetuksi nuorempana, mutta melonta on valitettavasti jäänyt vieraaksi.