Jutun kuva on osoitteesta Pohjois-Esplanadi 3, sisätiloista. Miellyin tauluun. Se on tyyliltään epätavallinen eikä esitä suomalaisen virkamiehen sielunmaisemaa.
Kirjoittajan pitäisi aina antaa lukijalle tilaisuus hermostua ja harmistua. Ei lukija lue, ellei hän voi tuntea älyllistä tai muuta henkistä ylemmyyttä kirjoittajaan verrattuna. Juuri siksi tenttiin tai kokeeseen lukeminen on sein niin katkeraa. Oikein mieluisaa on lukea sellaista, missä kirjoittaja paljastuu itserakkaaksi hölmöksi. Eikä aineisto lopu.
Näillä ja muilla perusteilla, huomioon ottaen ja siihen nähden, kehaisen pojanpoikaa, joka sitten pääsi Helsingin oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Pääsykokeessa hyväksyttyjen määrä oli reilusti alle 10 prosenttia.
Oikeustieteellinen on tällä hetkellä arvossaan, ehkä vähän epärealistisen korkeassa. Vain osa opiskelijoista on siellä pitkän pennin toivossa. Opetus on parantunut kovasti. Katsoin suu auki erään videon, joka on tehty opiskelijoille.
Jos mennään historian takaisiin aikoihin eli omaan opiskeluaikaani, ainakin laudatur-tentissä periaate oli selvä. Ikään kuin opiskelija olisi pantu luovuttamaan litra verta ja juoksemaan heti sen jälkeen kilpaa sadan kymmenen metrin aidat. Muistan esimerkiksi sen Arnholmin viisiosaisen ja norjankielisen yksityisoikeuden yleisesityksen, joka tosin on oikein hyvä.
Tästä jurismiin nyt tarttuvasta lapsenlapsesta tulee siis lakimies neljännessä alenevassa polvessa. Se on paljon? Juristidynastiat ovat yleensä olleet ruotsinkielistä herrasväkeä, sellaista kuin Wrede tai Palmén.
Lakimieskoulutus oli Suomessa kauan väline kissanpäiville pääsemiseen, yleinen virkatutkinto. Saksalainen perinne oli poliittisten päämäärien naamioiminen oikeudellisiksi ja uusien päähänpistojen valehteleminen roomalaisiksi.
Juridiikka ei koska niinkään oikeustiloja kuin oikeustilan muutoksia. Demokratiakaan ei ole mikään nimenomainen hallitustapa, vaan järjestely, jossa hallitsijan (presidentin, hallituksen) vaihtamistapa on etukäteen määritelty. Mitä tai kuka tulee Putinin jälkeen, sitä kukaan ei tiedä. Miten Merkelin seuraaja valitaan, sen tietävät kaikki. ’Oikeusvaltio’ ei tarkoita ihannetta, vaan menettelytapojen kokonaisuutta. Vallan kolmijako on osa sitä.
Tuomioistuin vastaa kysymykseen, onko tämä nakkimakkara – oikeudessa näytetty, suojattu teos tai patentilla turvattavissa. Tuomioistuin ei vastaa kysymykseen, onko nakkimakkara teos. Se kysymys vastauksineen on lainsäätäjän eli eduskunnan asia.
Omistusoikeus on poliittinen käsite. Omistajanvaihdos on oikeudellinen käsite, ja usein vaikea. Miten on päädytty siihen, että joku omistaa maan eli maapohjan ja joku toinen, sivullinen saa siihen kaivosoikeuden? Kuka omistaa kosken? - Kemijoen koskitilat olivat ja ovat lainmukaisia, mutta kyllä niihin liittyy turhan paljon ”mielenkiintoisia” ilmiöitä.
Oikeushistoriaa ovat meillä tutkineet useimmiten ihmiset, jotka eivät ole olleet mukana lainkäytössä. Sääli, kun meillä on muutettu yhteiskuntaa rajusti juuri tuomioistuimissa, etenkin alioikeuksissa.
Kuva lienee jostain virkahuoneesta. Kiinnitin huomiota siihen että sen kompositio ei ole aivan oikeaoppinen, se on liian keskitetty. Minua se jäi häiritsemään mutta hyvä jos joku pitää siitä sellaisenaan.
VastaaPoistaKuvani johtaa harhaan. Kuvauspaikaltani 2 / 3 huoletta jää selkäni taakse, koska kysymyksessä on laajennetun jaoston istuntosali, jossa on pöytä ja paikat kahdeksalle ja sen lisäksi tuo työpöytä. Minulla on kyllä nyt uusi kuva myös täysistuntosalista, jonka pöydän ympärillä on tuolit yli 20:lle. Ajattelin että en viitsi niitä itse julkaista.
PoistaTärkeänäpä vähän, miten alioikeudet ovat rajusti muuttaneet yhteiskuntaa.
VastaaPoistaJoku voisi joskus kirjoittaa kirjan siitä, kuinka paljon erilaiset väärät tuomiot ja oikeusmurhat ovat aiheuttaneet haittaa Suomelle ja yhteiskunnalle yleensä. Haitat ovat usein järkyttävän suuria kerrannaisvaikutuksineen: epäoikeudenmukaisen tuomion uhri saattaa syrjäytyä tai pahimmassa tapauksessa jopa ajautua (laajennettuun) itsemurhaan. Puhumattakaan alkoholismista, muista haittavaikutuksista sekä ajautumisesta rikollisuuteen. Virkamiehet, syyttäjät ja tuomarit tulisi kyetä helpommin saattamaan vastuuseen vääristä tuomioista ja ratkaisuista. Usein olen havainnut sen, että virkamiehet eivät suostu korjaamaan edes päätöksiä, joissa virheet ovat aivan ilmeisiä ja triviaaleja. Yksi esimerkki tällaisesta väärästä ja epäoikeudenmukaisesta tuomiosta on Jussi Halla-ahon saama tuomio. Puhui totuuden militantista islamista, mutta viestintuojaa rangaistiin.
VastaaPoistaTuotti lähinnä ilmaista vaalimainosta.
PoistaPäivityksen taulu toi mieleen äskettäin pohtimani kysymyksen. Jos joku tekee, tai haluaisi tehdä, jostakin 1800-luvulla tehdystä maalauksesta niin tarkan kolmiulotteisen mallinnoksen eli veistoksen kuin suinkin osaa, saako hän sellaisen tehdä? Siis: jos maalauksen tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta, saako tällaisen maalaukseen täysin perustuvan, ei-luovan kolmiulotteisen muunnoksen tehdä vapaasti? Jos ei saa tehdä vapaasti, millä edellytyksillä saa tehdä?
VastaaPoistaKovaa ilotulitusta. Nostin kädet heti alkuunsa.
VastaaPoistaNyt kekkasin. Tietämistä ei olekaan.
VastaaPoistaJo vuoden 1970 tienoilla tunku ja pyrky Turun oikeustieteelliseen kuuluu olleen hrmuinen. Itse en edes yrittänyt. Jonkinlainen katsomuksellinen dynastia sielläkin kuuluu ruhtinoineen (tiedän vain nimet Vikatmaa ja Klami). Eräät sisäänpääsyt todella surkeilla yo-papereilla herättivät kummastusta - nehän antoivat osviittaa myös mahdollliseen pääsykoemenestykseen. Itse kuuntelin silmät pyöreinä, kun professori historian seminaarissa kommentoi oikeustieteen tason yliopistossaan olevan "kuuluisa kehnoudestaan"
VastaaPoistaKyllä lapsenlapsista saa ja pitää olla ylpeä, ja huolestunut, jos heillä on jotain hätää, vaikkapa terveydellisistä syistä.
VastaaPoista