Sandrine Revelin sarjakuvakirja (!) Glenn Gouldista ”A Life off Tempo” sisältää oikeastaan jo nimessään sanaleikin, Une vie a contretemps. Sana tarkoittaa oikeastaan kommellusta mutta tuo mieleen sanan ”kontrapunkti”, jossa melodiaa rikastuttavat toiset melodiat, eivät soinnut. Siis kuten fuugassa tai, Gouldista puheen ollen aina ajankohtaisissa Goldberg-muunnelmissa.
Goldbergeja pidettiin epäinhimillisen vaikeina, osittain siksi, että eräät muunnelmat menevät helpommin kahdella cembalolla. Ja Gouldin tie maailmanmaineeseen aukesi levytyksellä, josta tuli klasisen musiikin sen vuoden myydyin.
Sarjakuva – oikeastaan ”graafinen romaani” on todella hienoa työtä ja osoittaa syvällistä perehtymistä musiikkiin ja Gouldin henkilöön.
Kun kirjaa tuskin nähdään Suomessa, suosittelen englanninkielistä sähkökirjaa, Kindleä. Siinä on sekin uutuus, että kaksoisnapsauttamalla kuvan ruutua se ponnahtaa kaksinkertaiseksi.
Näen uuden median. Se on tietenkin houretta ja liioittelua. Mutta musiikin kuvittaminen on fantastinen ajatus. Disney on ”Fantasia” -elokuvalla tavattoman paljon aikaansa edellä. Ainakin se antoi potkun vallitsevalla mielipiteelle, jonka mukaan klassinen musiikki on jotain, josta ei tarvitse välittää.
Onhan teillä Spotifyn maksullinen Premium-versio? Kymppi kuussa ei ole mikään hinta sellaisesta valikoimasta. Hakekaa siis Gouldin soittama Beethovenin pastoraalisonaatin (No 15 D, op. 28) hidas osa. Minulta oliitku päästä kaiken sen kauneuden takia, ja melodiana se on ihastuttavampi kuin mikään laulu.
Gouldin sairauteen (siitä ei ole missään ensimmäistäkään mainintaa, mutta oma tulkintani on jokin autismin kirjon muoto, kukaties asperger) kuului ihmeellisten mielipiteiden esittäminen. Hänen kuolinsyynsä oli aivoveritulppa. Hänen monista tulkinnoistaan kuuluu läpi jatkuva flimmeri…
Hänen Beethoveninsa herätti kriitikoissa raivoa. Apassionatan tempo on järkyttävän hidas – mutta melkein puhki soitettu teos herää henkiin. Sama koskee Kuutamosonaattia, jonka ytimeksi osoittautuu sen kolmas osa eli finaali.
= = =
Olen selityksen velkaa eilen metsästä kirjoittamastani. Se oli aatehistoriaa. Tarkoitus oli kartoittaa jotain eurooppalaiseen mieleen kuuluvaa ja samalla pohtia, miksi maisema ilmestyy maalaustaiteeseen vasta 1800-luvulla. Renessanssin ajan taustamaisemat olivat täysin muodollisia, tyyliteltyjä. Mainitsemalla luostarilaitoksen pyhän raivon tahdon nostaa esiin vastakohtaisuuden metsä – pelto.
Minulla kasvaa kanerva talossa kiinni ja olen asunut yli 40 vuotta niin metsässä kuin suinkin. Jotkut kyselevät, miksi en raivaa edes männyntaimia enkä tammenvesoja. En raivaa.
Niin - - - ja lentäjien kielenkäytössä ”tintti” tarkoittaa turbulenssia eli ilmakuoppaa. Se oli mielessäni, kun riitelin sankareiden nimistä eli ei Tintin ja Milou. Ne nimet on monissa kielissä käännetty. Hollannissa Tintti on Kuife ja Hongkongissa Dingding, Tintti tuntui riuskalta ja ilahduttavalta.
After looking into a handful of the articles on your website, I seriously appreciate
VastaaPoistayour way of blogging. I bookmarked it to my bookmark website list and will be checking back in the near future.
Take a look at my website as well and tell me what you think.
Hyvä kolumni mutta pieni korjaus. Goldberg-muunnelmat ei vaadi kahta cembloa vaan kaksisormioisen cembalon. Ristiin menevien äänten soittaminen on helpompaa kuin pianolla.
VastaaPoistaKuvassa
VastaaPoistaZeppeliini pommittaa variksilla flyygeliä. Ja Pekka Tarkka istuu kivellä ja miettii mitä kirjoittaisi. Ja minkä vuoksi. Kun kaikki ajatukset hänen mielessä muuttuvat naisfiguureiksi.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Goldberg_Variations_discography
VastaaPoistaTuo vaikeus nyt on liioittelua, mutta kyllähän Gould sähköisti tämän teoksen. Tureckin ura jäi hieman Gouldin varjoon. Nykyisin tätä levytetään jo liikaa - olisiko rajoittava lainsäädäntö paikallaan tai edes eettiset standardit?
Professoti pistää kuulokkeet päähänsä ja menee tietokoneelle. YouTubesta napausatuttaa: https://www.youtube.com/watch?v=N_GbLtsyFPc eikä tarvitse edes maksaa ja remesteroitu äänitys. Tämä on köyhän maalaismiehen konserttitoimisto!
VastaaPoista"Otavan syvällisesti Ranskaa tunteneet rouvat kysyivät minulta". Joopa. Mitä lienevät kyselleet paitsi Tintin lukuohjeita. Ja vastailleen. Että oli henkevä ihmisälykäs ja asiapuhetta kantava työyhteisö. Kateeksi käy.
VastaaPoistaSe oli silloin mutta nyt. Mitä nyt ? Ei ole varaa. Firmoilla ei ole varaa vaikka yhtiövero on faktisesti yksinumeroinen. Niinhän se oikeesti oli ennenkin ? Oli oli mutta yhdellä ehdolla: laajentaa uusia tehtaita, työlistää ja toimia Suomessa. Ja monta muuta pikkujuttua -siis ei yksi- koostivat regimen, toimintaraamin eli aikaansai aitoa tulosta, työnjälkeä: Otavan rouvat ja herrat, ja Mäntän ja Myllykosken Kuusaankosken työläiset inssit, ja oppikoulujen maikat. Mikä regime ? Se mikä työväentaloilla oli vaadittu ja Vappuna toteutettu. Verojohtajan ja Keskusverolautakunnan pakottama kansallinen taloudenpito.
Sen loukkaamaton markka. Riihimäen ratapenkan joukkohaudoilla (ja vuoden -18) lunastettu.Kevyet mullat vaan. Ja rokki soi. Ja kesäteatterien puskapää-huumori. Ihan ilmavaivaistakin kuulin ja Navettamaisterissa haistoinkin turneella Lappeenranta Suomussalmi Kuusamo. Kaikissa ääliönaurattajissa syntyi taiteen ihme: huono taide on parasta. Noissakin tanssittiin veitsenterällä. Mutta jäätiin viihteen ja kivan puolelle. Selvääkin selvemmät vinkit oivallettaviksi ja puhuttaviksi kuin Otavassa, niistä kesäiltaan kyllä lähtivät vaikka elämänalennus jäikin eksplikoimatta. Teloituslaukas liipaisematta.
Vihdin Takinkääntäjä paljasti karvansa, rintansa ja sanoo ääneen. Tosiovelasti kylläkin jottei selkosuomen vammaisiksi koulutettuja tulisi loukanneeksi. Se näet ei käännä takkia, vaan riisuu -ministerishaketin. Jo riitti.
Huono taide on hyvää ja nykykuvataide siitäkin hyvää ettei tarvitse edes nähdä kuin kehno lehtikuva, ja jo tietää oivallettavaksi ja saa mielensyötettä. (Tämä oli opiskelemani professorilta, Juha Vartolta. On professoriparvessa oppineitakin. Malliin meidän Erastotenes Aleksandrialainen.)
Piti sanomani kilpailulainsäädännöstä mihin Markku Kuisma eilen päätti Hesarissa, että detaljihan sekin. Regime oli New Deal eli Roosevelt. Siitä turbot kaasutti ja ärjyi ay-sosdem valtaeliitti. Överiksi meni sekin käänne ja kohta syttyivät vastavalkeat näitä hyvinvointivaltiovouteja vastaan.
Tuli poltti lakikirjat. Vapaa sopimusoikeus nokkeloi pyydystäjien käsiin ja kassoihin sen minkä edellinen sukupolvi, pari kolme eikä ainakaan kuin sata vuotta, oli keonnut Kansantaloudeksi kunkin nauttia osallisuudestaan.
Luetelen jonkun tikasaskelman neoliberalismiin, parasiittiparatiisiin. MBA-loisten imupilli-imeä jopa palkansaajien eläkesäätiöt peleihinsä ja uusritariuteensa. Niistä likaisista askelista kaikkein pyhimmässä luottolaitoksessa.
Helibor Bis Arvopaperistaminen Johdannaisten monisyvä-avaruus Mark to market arvonvääristys Väärät omat rahat cp. Instituutiokerrostumat kepposkierreportaineen. Finanssijuridinen legoaikausi.
Sipilän "kummalliset puheet" eivät taida kummia ollakaan vaan kuppaussarvien paikannusta ja isoillejakoa. Kun on vanhaValtio minkä jakaa ja tehdä itse käypäset väärätrahat. Niin ne tekivät kyllä industrialistitkin mutta he olivat työväentalon mäeltä seurattavissa ja jopa saman kristillisen tradition miehiä.
Kansallismuseon Barbie näyttely raottaa uutta. Outoa etten muista kuin yhden professorin Suomesta joka tiesi, Ahti Molanderin joka heti perusti derivaattakonsultoinnin tai 30-luvulta Konikapina inspiroijan Jahnsonin tai Chydeniuksen (17)60-luvulta. Olen sivulla 329 Sylvi Möllerin Kokkolaa. Sieltähän sen näkee kuin näytelmästä tai kuvasta mitä interbank on ja saa hyvää aikaan kun kaupunginvanhimmat vahtivat ahneimpien työn suuntausta. Muuta ei tarvita, ei tarvittu ay-sosdem aikanakaan. Vahinko kun se yltyi tyranniaksi ja piti kaataa rahan tieltä.Jukka Sjöstedt
Terminologista nipotusta: Tarkkaan ottaen tintti tarkoittaa voimakasta nousevaa ilmavirtausta, termiikkiä. Purjelentäjille olemassaolon peruste.
VastaaPoistaToki tintin läpi lentäminen tuntuu "ilmakuoppana".
Reippaasti kohoava tintti on siis erityisen nerokas käännös.