Sananvapauden puolesta

Tiedättekö tai osaatteko kertoa muille, miksi Katalonia vaatii niin tiukasti itsenäisyyttä? Pystyttekö kertomaan, missä mielessä työttömyysturvan aktiivimalli kyykyttää ihmisiä? Osaatteko ilmoittaa, miten EU käyttää taloudellisesti hyväkseen Yhdysvaltoja niin että suojatulleja tarvitaan?

Kirjoitin eilen ”sananvapautta vastaan” ja tänään puolesta. Haluan nostaa esiin ajatuksen, ettei sananvapaus ole verrattavissa dollareihin eikä euroihin. Vaikkei sananvapauksia voi laskea eikä punnita, ajatus ei ole, että se olisi kuin ilma tai vesi, jokaisen veloituksetta käytettävissä.

Keräsin eilen parinsadan selityksen ja esimerkin listan kognitiivisista virheistä cognitive bias). Jotkut ovat hyvin selviä, kuten se, etteivät ihmiset käyttäydy ainakaan omissa asioissa taloudellisesti järkevimmällä tavalla. Muuan syy on tunteiden sekoittuminen harkintaan. Ja niiden tuleekin sekoittua.

Esimerkiksi olisi luultavasti viisainta lisätä lähes miljoona euroa kuussa tai enemmän ansaitsevien rahallisia etuja ja leikata köyhien ja keinottomien osuutta. Hyvin rikkailla on varallisuudessaan todisteet siitä, että he osaavat muita paremmin hankkia lisää varallisuutta, joka kuitenkin tihkuu toisillekin, koko yhteiskunnalle.

Kuka ehdottaisi tällaista julkisesti? Olen ollut näkevinäni, että moni, tosin siivottuaan sitä ennen sanansa.

Itse en ehdota, koska väite on väärä. Rahan määrä ei ratkaise, vaan käyttö. Rahasta ainakin puolet menee tarkoitukseen, joka ei tähtää lyhyen aikavälin voittoon.

Kauppiaat ja poliitikot käyttävät sellaista sanaa, jonka arvelevat miellyttävän asiakkaitaan. Sanoilla ei tarvitse olla juurikaan yhteyttä tekoihin. Aktiivimalli voi olla hyvä ja kehityskelpoinen ajatus. Se tuli esiin niin huonosti, että seurauksena oli raivostuminen.

Internetissä rehottaa vielä pahojen puheiden kulttuuri. Kirjoittajat eivät siis tiedä, että hyvillä sanoilla saa enemmän aikaan.

Ihminen on outo olento. Hän voi antaa anteeksi sellaiselle, joka on kohdellut häntä itseään pahasti. Sellaisen kanssa ei synnyt sopua, jota on itse kohdellut huonosti. Taustalla on Benjamin Franklin -taipuma (bias). Franklin kesytti ja lepytti pahan poliittisen kilpailijansa pyytämällä kauniisti tältä lainaksi mielenkiintoista ja harvinaista kirjaa. Hyvin pian vastustaja oli entinen vastustaja.

Kun tekee hyvää toiselle, oma salainen käsitys omasta itsestä kohenee. Siksi tekee  mieli auttaa fiksusti ja reilusti toimivaa toistekin. Silloin tuntee olevansa parempi ihminen. Ja tämä ei siis liity rahaan.

On muuten kolme alaa, joilla raha ei ratkaise, vaan sana. Mantere-Sarvan mukaan ne ovat tiede, tai ja uskonto eli kulttuuri.

(Uskonnon voi korvata kuulopuheisiin ja epämääräisyyksiin perustuvalla järkevään käyttäytymiseen nojaavalla taloustieteellä.)